|
Kirjastonhoitajat ovat päätyneet elokuvien hahmoiksi muiden ammattien tavoin, joskaan kirjastohoitajat eivät ole elokuvan tekijöiden erityisen mielenkiinnon kohteita. Kirjastonhoitajien roolit ovat useimmiten sosiaalisen aseman ja statuksen jäsentäjän rooleja. Ja vaikka kirjastonhoitajan roolit elokuvissa eivät ole kovin hohdokkaita, eivätkä kirjastonhoitajat elokuvan henkilöhahmoina vertaudu esimerkiksi lääkärien, lakimiestien tai vaikkapa lännenmiesten asemaan kaaoksen ja järjestyksen rajavyöhykkeellä, voi elokuvan kirjastonhoitajien rooleja lähestyä vaikkapa erilaisten luokittelujen avulla.
Naisilla on erilaisia rooleja elokuvien eri lajityypeissä, vaikkakin roolit ovat yleensä samansuuntaisia ja naisten merkitys elokuvalle on miehiä marginaalisempi. Naiset eivät yleensäkään käyttäydy elokuvissa miesten tavoin, joskin naisia on nyttemmin nähty myös aggressiivisten sankarittarien rooleissa. Ja kun naiset ovat ilmaantuneet valkokankaalle miesten rinnalle heidän veroisina agentteina ja sotureina, saavat kirjastonhoitajat yleensä tyytyä perinteisempiin rooleihin miessankareiden avustajina ja tukijoina.
Kirjastonhoitajan hahmo näyttäytyy elokuvassa kohtuullisen usein, ja sille on varattu mm. sosiaalisen aseman ja statuksen jäsentäjän rooli. Elokuvien kirjastonhoitajan rooleja voi jaotella usealla eri tavalla, vaikkapa Ann Kaplanin (1983) jaottelun mukaisesti. Kaplan tyypittelee naisten elokuvat yksinkertaisemmin kolmeen perustyyppiin, jotka ilmentävät sitä tapaa miten naisia kuvataan perinteisissä elokuvissa. Genret ovat oma ryhmänsä perinteisten lajityyppien sisällä. Kaplanin esittämät naisten genret ovat kärsivä, kesytettävä ja rangaistava tyyppi.
Elokuvien kirjastonhoitajat voidaan tyypitellä Kaplanin naiselokuvien luokittelun mukaisesti kärsiviin, kesytettäviin ja rangaistaviin. Sisällytän tähän myös elokuvan kirjastonhoitajamiehet, sillä heitä ei kuvata yleensä elokuvissa esiintyvien perinteisen miehisen roolimallin mukaisesti. Luokittelussani on mukana 19 elokuvan (LIITE) kirjastonhoitajaa, jossa kirjastonhoitajuus on elokuvan tarinalla merkityksellinen. Kärsivistä, kesytettävistä ja rangaistavista kirjastonhoitajista rakentuu kärsivät, kesytettävät ja etsivät kirjastonhoitajat.
Kärsivä kirjastonhoitaja
Kun kärsivä nainen Kaplanilla on uhrautuva nainen, joka kuolee sairauteen tai köyhyyteen, on kärsivän kirjastonhoitajan kokema voimakas traaginen tapahtuma vaikuttanut hänen elämänsä kulkuun. Näillä elokuvan kirjastonhoitajilla on pessimistinen käsitys elämästä, mikä on seurausta vastoinkäymisistä. Kirjastonhoitajat kuitenkin selviävät kirjastontyön toimiessa heidän elämänsä ankkurina.
Cal-elokuvan (THE CAL, PAT O'CONNOR, ENGLANTI 1984) leskeksi jääneen, keski-ikäisen kirjastonhoitajan Marcellan hahmoon liittyy surullinen menneisyys ja traaginen tapahtuma, joka on vaikuttanut häneen voimakkaasti ja muuttanut hänen elämänsä kulun. Kirjastoon palanneelle Marcellalle kirjastonhoitajan työ merkitsee arkipäiväisyyttä ja hidasta vapautumista traagisesta menetyksestä ja menneisyydestä. Marcella solmii seksuaalisen suhteen asiakkaaseensa, häntä huomattavasti nuorempaan Caliin, joka kuuluu IRAn ääriryhmään. Suhde Caliin on sekin ankkuri elämään. Suhteen kehittyessä Cal kuitenkin ymmärtää vähitellen olleensa mukana attentaatissa, jossa Marcellan aviomies surmattiin. Traagisuudet kertautuvat kun Cal vangitaan, ja Marcella kokee jälleen menetyksen. Marcella jatkaa kirjastoyötään elämänsä jäsentäjänä.
Lumiseen kaukaisuuteen sijoittuvan Salmonberries-elokuvan (SALMONBERRIES, PERCY ADLON, SAKSA 1991) kirjastonhoitaja Roswitha on vetäytynyt maailman äärirajoille, alaskalaisen pikkukylän pikkukirjastoon työhön hänen menetettyään traagisesti aviomiehensä pariskunnan yrittäessä pakoa Itä- ja Länsi-Berliiniä erottavan muurin yli. Roswitha on valinnut tietoisesti elämänsä yksin ajatustensa ja marjojen poiminnan parissa. Hänen pieni asuntonsa täyttyy keltaisen auringon lailla hohtavista marjahillopurkeista. Roswithalle marjat symbolisoivat onnea ja elämän valoisuutta. Työ on Roswithalle turvapaikka ja unohdus; kirjastotyö maailman äärilaidalla on Marcellan tavoin ankkuri elämään. Roswithan elämä saa kuitenkin valoisamman suunnan kirjastossa solmitusta tuttavuudesta nuoreen kaivostyöläiseen Kotzebuehen. Vapauduttuaan menneisyyden taakasta Roswitha ei jätä kuitenkaan kirjastotyötä Ultima Thulessa, koska se on tärkeä osa hänen elämäänsä.
70-luvun suositussa nyyhkyelokuvassa Love Story (LOVE STORY, ARTHUR HILLER, USA 1970) kirjastoapulaisen työ on Jenny Cavillerille vain hetkellinen opiskeluajan ammatti. Hänessä toteutuu ajatus todellisesta kärsivästä naisesta, joka lopulta menehtyy hetkellisen onnenkokemuksen jälkeen. Suomessa tehdyn Miestä ei voi raiskata -elokuvan (MÄN KAN INTE VÅLDTAS, JÖRN DONNER, SUOMI, RUOTSI 1978) päähenkilö Eva Randers työskentelee kirjastoapulaisena. Eva ei viihdy työssään kovin hyvin; hänen opiskelunsa ovat jääneet kesken, eikä hänellä ole ylenemismahdollisuuksia, mistä naispuolinen esimies ikävästi huomauttaakin. Kirjastoympäristö ei näyttäydy myönteisenä muutamasta empaattisesta kollegasta huolimatta. Myös Eva kohtaa tragedian; hänet raiskataan. Rankan kokemuksen myötä Eva ottaa kuitenkin elämänsä haltuun kostamalla raiskaajalleen sekä muuttamalla elämänsä. Myös kirjastonhoitaja Charles Hallowayn elämää elokuvassa Something Wicked This Way Comes (SOMETHING WICKED THIS WAY COMES, JACK CLAYTON, USA 1983) varjostaa suuri tragedia, joka heijastuu hänen elämäänsä ja painaa raskaan taakan tavoin. Halloway ei ole kyennyt aikanaan pelastamaan hukkumassa ollutta lasta, koska hän on uimataidoton. Halloway on päätynyt kirjastonhoitajaksi osittain huonon terveytensä vuoksi, sillä kirjastotyön katsotaan soveltuvan heikkosydämiselle miehelle. Kirjastonhoitaja Halloway on muuten se ainoa kaupunkilainen, joka uskaltaa vastustaa pahuutta, Mr. Darkia, joka on tukahduttanut kaupungin asukkaat fantasioilla ja pelolla.
Huolimatta suruistaan, ahdistuksistaan tai tragedioistaan kärsivät kirjastonhoitajat rakentavat elämäänsä uudelleen ja selviytyvät Jenny Cavilleria lukuun ottamatta. Kirjastotyö on näiden kirjastonhoitajien elämän jäsentäjä traagisten elämävaiheiden ja tapahtumien jälkeen. Ja kun naisromaanien nuoret sankarittaret tavoittelevat yhteyttä yhteiskuntaan ja pyrkivät integroitumaan siihen, yli 30-vuotiaat naispäähenkilöt etsivät yleensä omaa ja vahvaa identiteettiään (Pratt 1982, 135 - 136) Evan, Marcellan ja Roswithan tavoin. Myös Hallowayn identiteetti vahvistuu.
Kesytettävä kirjastonhoitaja
Kesytettävä kirjastonhoitaja otetaan Kaplanin mallin mukaisesti kontrolliin. Useimmiten tämä merkitsee avioliittoa tai vakavampaa suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen. Kyse on alistumisesta patriarkaalisen vallan alla. Kesytettävät kirjastonhoitajat ovat naimattomia naisia, joille kirjastotyö merkitsee itsenäisyyttä, mikä antaa keinon selvitä elämästä sekä huolehtia perheestä Musiikkimies-elokuvan (THE MUSIC MAN, MORTON DA COSTA, USA 1962) Marionin tavoin:
"Sain kirjastotyön jotta elämämme olisi turvattua" (Musiikkimies). Kirjastotyön voi nähdä myös elämän välivaiheena, josta luovutaan avioliittoon mentäessä. Täydellinen sihteeri -elokuvan (DESK SET, WALTER LANG, USA 1957) neljä kirjastonhoitajaa keskustelee tulevista aviomiehestä häineen; ja kolme heistä pohtii tulevaisuutta kotirouvana, johon rooliin on jo päätynyt aikaisemmin tietopalveluosastolla työskennellyt kirjastonhoitaja. Näiden radioyhtiön tietopalvelussa työskentelevien naisten päämäärä on avioliitto huolimatta siitä, että heidät kuvataan ammatissaan erittäin pätevinä ja osaavina. Myös valovoimaisen, ammatissaan miltei täydellisenä kuvatun kirjastoesimiehen Bunny Watsonin suurin elämän uhka on vanhapiikuus. Ongelmaksi on noussut esimies, joka ei ymmärrä seitsemän vuoden epäsäännöllisen seurusteluvuoden jälkeen kosia, vaan pitää Watsonia työnsä täydentäjänä ja suhteessa vararenkaana. Tästä kollega ja ystävätär Peg Costello Bunnyä moittiikin:
Peg Costello: "Hän odottaa sinua viime tinkaan, koska tietää että olet aina valmis."
Bunny Watson: "Olenko liian helppo?"
Peg Costello: "Kuin vanha takki komerossa, joka on aina käden ulottuvilla. Olisit kerrankin olematta."
Bunny Watson: "Sitten hän ostaa uuden takin."
Peg Costello: "Tämäkin on jo 7 vuotta vanha, hän noukkii uuden milloin vain."
Bunny Watson: "Ajattele miten kauheaa se olisi."
Peg Costello: "Sitä kuvittelee aina, että huomenna tapahtuu jotakin ihanaa etkä ole enää yksin, mutta silloin eräänä päivänä kaikki onkin ohi. Et olekaan enää mukana. Joissain vaiheessa jotain tapahtui."
Bunny Watson: "Sinä päivänä muutamme yhteen ja alamme pitää kissoja."
Peg Costello: "En pidä kissoista vaan miehistä. Kuten sinäkin." (Täydellinen sihteeri).
Kirjastonhoitajanaisten kontrolliin otto ei ole kuitenkaan itsestään selvää, sillä kirjastonhoitajat Marion (Musiikkimies) ja 7 Faces of Dr. Lao -elokuvan (7 FACES OF DR. LAO, GEORGE PAL, USA 1964) Angela osoittavat sellaista itsenäisyyttä, että miessankarit joutuvat tekemään mutkikkaita soidinmenoja saadakseen itselleen haluamansa kirjastonhoitajanaisen. Myös Bunnyn (Täydellinen sihteeri) lopulta kesyttävä tietokoneinsinööri joutuu etenemään kekseliäästi saadakseen omakseen itsenäisen, aktiivisen ja muista naisista erottuvan sankarittaren. Tarinat noudattavat Radway (1984) ideaaliromanssin perustarinaa, jossa yhä syvenevä ja vaikeudet voittava rakkaus itsenäisen, aktiivisen ja muista naisista erottuvan sankarittaren ja miehekkään, mutta herkän ja naisen tunteet huomioivan sankarin välillä kehittyy, kasvaa ja saa täyttymyksensä.
Kirjastonhoitajat Kate Davis elokuvassa Viimeinen varoitus (FINAL NOTICE, STEVEN HILLIARD STERN, USA 1989), Gloria Mundy elokuvassa Tyttö, joka tiesi liikaa (FOUL PLAY, COLIN HIGGINS, USA 1978) ja Muumio-elokuvan Evie Carnahan (THE MUMMY, STEPHEN SOMMER, USA 1999) tempautuvat mukaan seikkailuihin, sotkeutuvat niihin sekä kokevat rikoksia tutkivien etsivien tai retkikuntaa johtavan sankarin kanssa romanttisen suhteen. Kirjastonhoitajat ovat aktiivisuudestaan huolimatta kesytettäviä, joskin kirjastonhoitajien vietteleminen mutkistuu, sillä miessankarit ylenkatsovat aluksi kirjastonhoitajanaisten tietämystä tai etsiväkykyjä. Kirjastotyö vertautuu naiseuteen liitetyn kotona pysymisen ja puhtauden symboliikkaan ennen miehen astumista elämään (Mills 1993, 3). Kirjastoyö symboloi kotona olemista ja puhtautta, sillä aikaa kun kirjastonhoitajan lopulta valloittava mies koettelee rajojaan.
Etsivä kirjastonhoitaja
Etsivät kirjastonhoitajat ovat elämään uteliaasti suhtautuvia, itsenäisiä naisia tai elämän virrassa ajelehtivia miehiä. Etsiviin naiskirjastonhoitajiin liittyy myös kohtalokkuutta sekä voimakasta seksuaalisuutta. Etsijäkirjastonhoitajaelokuvat käsittelevät naisen/miehen minuuden etsintää, elämäntarkoituksen löytymistä sekä kasvavaa itsenäisyyttä.
Kanuuna käsilaukussa -elokuvan (THE GUN IN BETTY LOU'S HANDBAG, ALLAN MOYLE, 1992 USA) 'pikkuvaimon' Betty Loun kirjastonhoitajuus vertautuu naisen hoivatyöhön, jota hän toteuttaa mieluummin kirjastossa kuin kotonaan, sillä vaikka Betty Lou onkin työelämässä, hän toimii perinteisellä naisen alueella. Hänen äitiytensä vertautuu yhteiskunnalliseen äitiyteen. Betty Loun työ kirjastonhoitajana on kuvattu vähemmän tärkeänä näpertelynä, vaikka hän on rautainen ammattilainen ja hänellä on uusia ajatuksia kirjastotyöstä. Esimies ei tosin ole innostunut uusista ajatuksista, vaan moittii tarpeen tullen:
Mrs. Armstrong: "Betty Lou, voimmeko jutella hetken?"
Betty Lou: "Tulen aivan kohta".
Mrs. Armstrong: "Miten saatoit villitä lapset?"
Betty Lou: "Halusin herättää heidän kiinnostuksensa. Thomas Carlyle sanoo, että kirjan on innoitettava lukijoitaan."
Mrs. Armstrong: "Se mies ei tiennyt mitään kirjastoista. Näin meidän kesken, parasta on se kun kirja palautetaan meille ehjänä." (Kanuuna käsilaukussa).
Olet jo iso poika -elokuvan (YOU'RE A BIG BOY NOW, FRANCIS FORD COPPOLA, USA 1966) kirjastoapulainen Bernard, vanhempiensa ylisuojelema nuorukainen, on muuttumassa pojasta mieheksi. Bernard häilyy aikuisuuden ja nuoruuden rajamailla eikä ole vielä löytänyt itseään. Epävarmuutta, turhautumista ja syyllisyyttä kokevan Bernardin itsenäistyminen ja vapautuminen vanhempien holhouksesta on työlästä. Isänsä johtamassa kirjastossa työskentely antaa vanhemmille edelleen keinon valvoa poikaansa.
Betty Lou ja Bernard ovat molemmat olleet holhottavia. Kun Betty Lou on ollut miehensä pikkuvaimo kahdeksan vuotta eli koko avioliitonsa ajan, on Bernardin holhous kestänyt miltei kaksikymmentä vuotta:
Bernard: "Olen ollut vanhempieni holhouksessa kohta 20 vuotta. Opin vain epävarmuutta, turhautumista ja syyllisyyttä." (Olet jo iso poika). Betty Lou ja Bernard tekevätkin äärimmäiset ratkaisut tavoitellessaan vapautta ja vastuuta. Kun Betty Lou päättää ottaa vastuun murhasta, jota ei ole tehnyt, vastustaessaan aviomiehensä holhousta, Bernard puolestaan varastaa isänsä kallisarvoisen aarteen, Gutenbergin Raamatun, uhmatakseen vanhempiaan. Näiden symbolisten tekojen avulla molemmat saavuttavat itsenäisyytensä. Betty Loun itsenäistymisen jälkeen myös kaupunginkirjasto - Betty Loun uuden julkisuuskuvan myötä - muuttuu näkyvämmäksi ja yleisöä houkuttelevammaksi ja aviomieskin haluaa kiinnittyä uudelleen vahvaan ja itsenäiseen vaimoonsa.
Kun perhettä ja vastuuta pakeneva kirjastonhoitaja John Lewis elokuvassa Leikki kahdelle (ONLY TWO CAN PLAY, SIDNEY GILLIAT, ENGLANTI 1962) tirkistelee naispuolisia asiakkaitaan hyllyjen välissä ja muutenkin häärii hameväen kimpussa, joutuu hänen moraalinsakin kovalle koetukselle. John on vähällä tulla nielaistuksi. Lopulta Lewis kuitenkin rauhoittuu ja valitsee mieluummin aviomiehen kuin aisankannattajan roolin. Minuuden etsintä ja elämäntarkoituksen löytyminen päättyy rauhoittumiseen; yhteisön jäsenyys ja aviomiehen rooli kulminoituvat lopulta Jean-vaimon ja Johnin yhteisessä työssä. Pariskunta ottaa vastuun pienen yhteisön kirjastoautosta ja sen toiminnasta.
Neil Klugmanin kirjastonhoitajuus elokuvassa Hyvästi Columbus (GOODBYE COLUMBUS, LARRY PEERCE, USA 1969) on hämmästelyn aihe hänen tyttöystävänsä perheelle, vaikka Neil itse pitää kirjastonhoitajan työtä hyvänä välivaiheena ennen pysyvämpää ratkaisua.
Neil Klugman: "Ei se [kirjasto] ole elämänurani, mutta se välttää toistaiseksi".
[.]
Neil Klugman: "Armeija on mukavampaa hommaa kuin he hommat [kiinteistövälitys], niin ja kirjastokin."(Hyvästi Columbus).
Klugman ei osaa ottaa mitään vakavasti; vain sen, että hän ei halua juosta sokeasti rahan ja mammonan perässä. Kirjastonhoitajan ammatti sopii hänelle ja Klugman jää ajelehtimaan edelleen kirjastoon suhteen päätyttyä.
Party Girl -elokuvan (PARTY GIRL, DAISY VON SCHERLER MAYER, USA 1995) Mary on juhlista juhliin ajelehtiva ja elämäntarkoitusta etsivä nuori nainen, joka huomaa tarvitsevansa kiinteämmän otteen elämäänsä ja päätyy tätinsä johtamaan kirjastoon työhön. Kulutuskulttuurista nousevan Maryn identiteetti liittyy tyyliin, imagon luomiseen ja ulkonäköön, ja Mary näyttäytyy elokuvan alussa selkeästi itseään rakentavana postmodernina subjektina, joka ajautuu elämysten virroissa ilman syvyyttä. Mary on pintaa ja muuttaa käyttäytymistään, tyyliään ja asenteitaan ilta illan jälkeen keskittyen vapaa-aikaan. Kirjastotyöhön perehtyessään hän kiinnostuu kirjastoammatista vakavasti aikoen opiskella alaa. Hänen esimiehensä epäillessä Maryn kykyjä, tokaisee Mary:
Mary: You don't think I'm smart enough to work in your fucking library? (Party Girl).
Party Girl -elokuvaan sen huolettomasta näkökulmasta huolimatta liittyy kesytettävän kirjastonhoitajan piirteitä, sillä reippaasti ja railakkaasti bailaava Marykin kuvataan parisuhteeseen päätyvänä naisena. Hammett - Tehtävä China Chinatownissa -elokuvan (HAMMETT, WIM WENDERS, USA 1983) kirjastonhoitajana työskentelevää Kitiä leimaa itsenäisyys ja itsellisyys. Salapoliisin toverina ja välillä työtoverinakin hän etsii mitä muuta elämä voisi tuoda mukanaan. Vaikka Kit ei ole täysin asettunut elämäänsä, hänen elämänsä ja työ kirjastossa ovat sopusoinnussa ja hallinnassa.
Kun kesytettävät naiset luopuvat yhteiskunnallisesta äitiydestään eli kirjastotyöstä, etsivät elokuvan kirjastonhoitajat eivät luovu privaattiäitiydenkään vuoksi yhteiskunnallisesta äitiydestään, kirjastosta. He jäävät kirjastotyöhönsä tai Maryn tapaan opiskelee kirjastoalan maisteriksi, mikä elokuvassa alleviivataan. Etsivät kirjastonhoitajat liikkuvat modernin identiteetin rajamaastossa, jolloin erityisesti pääosaelokuvien kirjastonhoitajien identiteetti on vaihteleva, moninainen ja muutoksen alainen. Postmodernistiksi kuvatun Marynkin leikkivä ja itseään muuttava identiteetti rakentuu uudelleen modernin aikakauden identiteetiksi, joka kiinnittää itsensä ammattiin ja asemaan yhteiskunnassa.
Ammatti on kirjastonhoitajan ammatti!
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
|
|
Lähteet:
Kaplan, Ann (1983): Women and film. Both sides of the camera. New York, Methuen.
Pratt, Annis with Barbara White & Andrea Loewenstein & Mary Wyer (1982): Archetypal patters in women's fiction. Brighton, The Harvest Press.
Radway, Janice A. (1984): Reading the romance. Women, patriarchy, and popular literature. Chapel Hill, University of North Carolina Press.
ELOKUVAT
7 FACES OF DR. LAO (7 FACES OF DR. LAO)
1964, USA; TUNNETTU MYÖS NIMELLÄ: Seven Faces of Dr. Lao (1964), The Secret World of Dr. Lao (1964); KESTO: USA:100; KIELI: Englanti; OHJAUS: George Pal; NÄYTTELIJÄT: Tony Randall, Barbara Eden, Arthur O. Connell; KÄSIKIRJOITUS: Charles G. Finney, Charles Beaumont; LAJI: Fantasia
CAL (CAL)
1984, UK; KESTO: UK:102; KIELI: Englanti; VÄRI; OHJAUS: Pat O'Connor; NÄYTTELIJÄT: Helen Mirren, John Lycnh, Donal McCann; KÄSIKIRJOITUS: Bernard MacLaverty; ROMAANI: Bernard MacLaverty; LAJI: Draama/trilleri/romanssi
HAMMETT - TEHTÄVÄ CHINATOWNISSA (HAMMETT)
1983, USA; KESTO: Saksa: 95; KIELI: Englanti; VÄRI: TechniColor; ÄÄNI: Dolby; OHJAUS: Wim Wenders; NÄYTTELIJÄT: Frederic Forrest, Peter Boyle, Marilu Henner; KÄSIKIRJOITUS: Joe Gores, Dennis O'Flaherty; ROMAANI: Joe Gores; LAJI: Mysteeri
HYVÄSTI COLUMBUS (GOODBYE COLUMBUS)
1969, USA; KESTO: USA:102; KIELI: Englanti ; VÄRI: TechniColor; OHJAUS: Larry Peerce; NÄYTTELIJÄT: Richard Benjamin, Ali MacGraw; KÄSIKIRJOITUS: Philip Roth, Arnold Schulman; ROMAANI: Philip Roth; LAJI: Komedia
KANUUNA KÄSILAUKUSSA (THE GUN IN BETTY LOU'S HANDBAG)
1992, USA; KESTO: USA:89; KIELI: Englanti; VÄRI: AstroColor; ÄÄNI: Dolby; OHJAUS: Allan Moyle; KÄSIKIRJOITUS: Grace Cary Bickley; NÄYTTELIJÄT: Penelope Ann Miller, Eric Thal; LAJI: Komedia/mysteeri
LEIKKI KAHDELLE (ONLY TWO CAN PLAY)
1962, UK; KESTO: UK:106; KIELI: Englanti; VÄRI: Mustavalkoinen; OHJAUS: Sidney Gilliat; NÄYTTELIJÄT: Peter Sellers, Mai Zetterling, Kenneth Griffith; KÄSIKIRJOITUS: Kingsley Amis, Bryan Forbes; ROMAANI: Kingsley Amis (The uncertain feeling); LAJI: Komedia
LOVE STORY (LOVE STORY)
1970, USA; KESTO: USA:99; KIELI: Englanti; VÄRI: Movielab; OHJAUS: Arthur Hiller; NÄYTTELIJÄT: Ali MacGraw, Ryan O'Neal ; KÄSIKIRJOITUS: Erich Segal; ROMAANI: Eric Segal; LAJI: Romanssi/draama
MIESTÄ EI VOI RAISKATA (MÄN KAN INTE VÅLDTAS)
1978, Suomi, Ruotsi; TUNNETTU MYÖS NIMELLÄ: Miestä ei voi raiskata (1978) (Suomi); KESTO: Ruotsi: 99;KIELI: Ruotsi; VÄRI: EastmanColor; OHJAUS: Jörn Donner; NÄYTTELIJÄT: Anna Godenius, Christer Björkman, Nils Brand; KÄSIKIRJOITUS: Jörn Donner; ROMAANI: Märta Tikkanen; LAJI: Draama
MUSIIKKIMIES (THE MUSIC MAN)
1962 USA; KESTO: USA:151; KIELI: Englanti; ÄÄNI: Stereo; OHJAUS: Morton DaCosta; NÄYTTELIJÄT: Robert Preston, Shirley Jones, Buddy Hackett; KÄSIKIRJOITUS: Marian Hargrove; LAJI: Musikaali
MUUMIO (THE MUMMY)
1999, USA; KESTO: USA:124, Suomi:125; KIELI: Englanti; VÄRI: DeLuxe; ÄÄNI: DTS / Dolby Digital / SDDS; OHJAUS: Stephen Sommers; NÄYTTELIJÄT: Brendan Fraser, Rachel Weisz, John Hannah, Arnold Vosloo; KÄSIKIRJOITUS: Nina Wilcox Putnam, Richard Schayer; LAJI: Seikkailu/toiminta/trilleri/kauhu
OLET JO ISO POIKA (YOU'RE A BIG BOY NOW)
1966, USA; KESTO: USA:96; KIELI: Englanti; VÄRI: PathéColor; OHJAUS: Francis Ford Coppola; NÄYTTELIJÄT: Peter Kastner, Elizabeth Hartman, Rip Torn; KÄSIKIRJOITUS: David Benedictus, Francis Coppola; ROMAANI: David Benedictus; LAJI: Komedia/draama
PARTY GIRL (PARTY GIRL)
1995, USA; KESTO: USA:94; KIELI: Englanti; VÄRI: TechniColor; ÄÄNI: Dolby; OHJAUS: Daisy von Scherler Mayer; NÄYTTELIJÄT: Parker Posey, Anthony DeSando, Sasha von Scherler; KÄSIKIRJOITUS: Harry Birckmayer; LAJI: Komedia
SALMONBERRIES (SALMONBERRIES)
1991, Saksa; KESTO: Germany:95; KIELI: Englanti; VÄRI; ÄÄNI: Ultra Stereo; OHJAUS: Percy Adlon; NÄYTTELIJÄT: Oscar Kawagley, Rosel Zech, k.d. lang; KÄSIKIRJOITUS: Felix O. Adlon, Percy Adlon; LAJI: Draama
SOMETHING WICKED THIS WAYS COMES (SOMETHING WICKED THIS WAY COMES
1983, USA; KESTO: USA:95; KIELI: Englanti; VÄRI: TechniColor ; ÄÄNI: Dolby; OHJAUS: Jack Clayton; NÄYTTELIJÄT: Jason Robards, Jonathan Pryce, Diane Ladd; KÄSIKIRJOITUS: Ray Bradbury; ROMAANI. Ray Bradbury; LAJI: Kauhu/perhe
TYTTÖ JOKA TIESI LIIKAA (FOUL PLAY)
1978, USA; KIELI: Englanti; VÄRI: Movielab; OHJAUS: Colin Higgins; NÄYTTELIJÄT: GOLDIE HAWN, CHEVIE CHASE, MARILYN SOKOL; KÄSIKIRJOITUS: Colin Higgins; LAJI: Komedia/trilleri
TÄYDELLINEN SIHTEERI (DESK SET)
1957, USA; TUNNETTU MYÖS NIMELLÄ: His Other Woman (1957) (UK); KESTO: USA:103; KIELI: Englanti; VÄRI: DeLuxe; ÄÄNI: Mono; OHJAUS: Walter Lang; NÄYTTELIJÄT: Spencer Tracy, Katharine Hepburn; KÄSIKIRJOITUS: Henry Ephron, Phoebe Ephron; LAJI: Komedia
VIIMEINEN VAROITUS (FINAL NOTICE)
1989, USA; KIELI: Englanti; VÄRI; ÄÄNI: Stereo; OHJAUS: Steven Hilliard Stern; NÄYTTELIJÄT: Gil Gerard, Melody Anderson; KÄSIKIRJOITUS: John Gay; ROMAANI: Jonathan Valin; LAJI: Rikos/draama
|