Turun ammattikorkeakoulun kaupan ja palvelualojen opiskelijoiden ja henkilökunnan kirjastopalvelujen kehittäminen aloitettiin 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin tehtiin sekä ammattikorkeakoulun kirjaston taholta että ylioppilaskunnan puolelta aloite kirjastoyksikön perustamisesta. Eeva-Liisa Eskola, Tuula Koivumäki, Tarja Mäkipää ja Johanna Viljanen kertovat hankkeen vaiheista ja lopputuloksesta.
Turun ammattikorkeakoulun kaupan ja palvelualojen kirjastohanke eteni käsi kädessä kyseisten koulutusalojen tilahankkeen kanssa, ja vuonna 1999 syyslukukauden alussa avattiin Tunturipyörän kiinteistössä Kupittaan kaupunginosassa noin 60 m² kokoinen Kaupan ja Palvelun Kirjasto - kirjaston sisäisessä kielenkäytössä Kapakki.
Kupittaa on historiallisesti kuuluisa mm. kylpylätoiminnastaan ja nykyisin se tunnetaan alueena, johon on keskittynyt uuden teknologian ja biotieteiden osaaminen. Alueella toimivat kaikki Turun korkeakoulut sekä alojen yrityksiä hedelmällisessä vuorovaikutuksessa.
Monipuolisesti käyttäjiään palvelevaksi kirjastoksi
Kirjasto toimi alussa käsikirjastona, mutta kokoelmien karttuessa aloitettiin myös lainaustoiminta. Kahden hengen henkilökunta, informaatikko ja tietopalvelusihteeri, pitivät kirjastoa auki 30 tuntia viikossa. Entisen polkupyörätehtaan tilat on saneerattu ammattikorkeakoulun käyttöön kolmessa vaiheessa vuosina 1999-2001, ja kirjaston laajentaminen käsikirjastosta monipuolisesti käyttäjiään palvelevaksi kirjastoksi oli mukana alusta lähtien. Palvelualojen tarpeisiin uudet tilat valmistuivat vuonna 2000, ja syksyllä 2001 bio- ja laboratorioalojen opiskelijat ja henkilökunta pääsivät muuttamaan tämän päivän tarpeita vastaavaan työympäristöön. Toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä noin 1600 opiskelijaa ja yli 100 henkilökuntaan kuuluvaa neljältä eri koulutusalalta: hallinto ja kauppa, bioalat, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä kauneudenhoitoala, mikä on kirjaston kannalta sekä haasteellista että toimintaa rikastuttava tekijä.
Tiloja Tiedon torista hiljaiseen lukusaliin
Tilojen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon paitsi kasvavat opiskelijamäärät myös oppimisprosessin tukeminen sekä erilaiset tietoaineistot. Kolmivaiheisen rakennusprojektin kuluessa uudelle kirjastolle löydettiin paras tila viimeisestä vaiheesta, ja pikkukirjasto muutti kokoelmansa kesällä 2001 näköalapaikalle uuden siiven pääsisäänkäynnin viereen, suuren auditorion ja ravintolan välittömään läheisyyteen. Kokoelmien laajenemisen myötä kirjaston nimi muuttui Turun ammattikorkeakoulun kirjaston Lemminkäisenkadun toimipisteeksi, aukioloaika lisääntyi 37 tuntiin ja henkilökuntaa vahvistettiin kahdella tietopalvelusihteerillä.
Uuden kirjaston pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 450m², joista kolmisenkymmentä neliötä on toisessa kerroksessa käsittäen kolme tutkijanhuonetta lähinnä opinnäytetyöskentelyä varten ja huoneen videoiden ja television katseluun. Varastotila sijaitsee rakennuksen pohjakerroksessa. Ensimmäiseen kerrokseen katutasossa sijoittuvat itse kirjastosali, henkilökunnan työhuoneet ja Tiedon tori eli tila tiedonhakuun, työpaja itsenäiseen työskentelyyn ja 16-paikkainen hiljainen lukusali. Liukuovella toisiinsa yhteydessä olevissa tiedonhakutilassa ja työpajassa on myös mahdollista pitää tiedonhankinnan pienryhmäopetusta. Henkilökunnan työhuoneet ovat kirjastosalin välittömässä yhteydessä. Työhuoneita on kaksi, joista toinen on toimipisteen vastaavan informaatikon huone ja toisessa työskentelevät tietopalvelusihteerit. Kirjastosalin aulan puoleiseen etuosaan sijoitetun palvelutiskin suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ergonomisiin työskentelyasentoihin. Aikakauslehtikaapit kiertävät kirjastosalin seinustaa ja kirjahyllyt sijoittuvat salin keskiosaan.
Kirjastoon on sisäänkäynti pääaulan lisäksi kadun puolelta siten, että Tiedon toria on mahdollista käyttää myös kirjaston ollessa suljettuna. Kirjaston eri tiloissa on yhteensä 23 tietokonetta asiakkaiden omatoimiseen tiedonhakuun ja työskentelyyn.
Nuorekas ja viihtyisä ilme
Kirjastosalin, työpajan ja hiljaisen lukusalin kohdalta tilassa on korkeutta kahden kerroksen verran, mikä antaa ilmavuutta koko kirjastolle. Lisää ilmavuutta ja valoisuutta on saatu sillä, että kirjaston päätyseinä on lasia. Viihtyisyyttä kirjastotilaan tuo työpajan ikkunaseinästä näkyvä Kupittaan puistoalue urheilukenttineen. Vanha polkupyörätehdas on saanut nuorekasta ja viihtyisää ilmettä värien ja kalustemateriaalien valinnan kautta. Seinissä ja lattioissa toistuvat punaiset, keltaiset, vaalean violetin ja harmaan sävyt muodostavat värikkään taustan koivunvärisille kalusteille.
Turun ammattikorkeakoulun kirjaston Lemminkäisenkadun toimipiste avattiin viime syyskuussa, ja kirjastonkäyttö verrattuna vanhaan pikkukirjastoon on lisääntynyt luonnollisesti huomattavasti. Oman jännittävän lisämausteensa uuden kirjaston avaamiseen antoi vielä uuden kirjastojärjestelmän Voyagerin samanaikainen käyttöönottoprojekti, mutta päätellen käyttäjien positiivisesta vastaanotosta on kirjasto selvinnyt kummastakin projektista hyvin arvosanoin.
Kuva 1. Pyörätehtaan lastauslaituri, tuleva kirjaston julkisivu.
Kuva 2. Sama paikka vuotta myöhemmin. 
Kuva 3. Kapakin pystybaari. 
Kuva 4. Uusi kirjastosali, jonka päätyikkunasta aukeaa näkymä Kupittaan puistoon.
Eeva-Liisa Eskola, informaatikko, Turun ammattikorkeakoulun kirjasto, eeva-liisa.eskola@turkuamk.fi
Tuula Koivumäki, tietopalvelusihteeri, Turun ammattikorkeakoulun kirjasto, tuula.koivumaki@turkuamk.fi
Tarja Mäkipää, tietopalvelusihteeri, Turun ammattikorkeakoulun kirjasto, tarja.makipaa@turkuamk.fi
Johanna Viljanen, tietopalvelusihteeri, Turun ammattikorkeakoulun kirjasto, johanna.viljanen@turkuamk.fi
Kuvat:
Tarja Mäkipää