|
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat ottaneet tehtäväkseen opintoihin kuuluvana erilaisten asiakasselvitysten tekemisen mm. kirjasto- ja tietopalvelun toimeksiannosta. Viimeisin näistä asiakasselvityksistä on keväällä 2001 Liiketalouden ja tietotekniikan koulutusyksikön opiskelijoiden, elokuussa tradenomeiksi valmistuneiden Katia Bruneton ja Minna Sainmaan tekemä asiakaskysely, jossa selvitettiin kirjasto- ja tietopalvelun hankkimien elektronisten aineistojen käyttöä.
Selvityksen tavoitteet
Tehtävän tavoitteena oli selvittää kuinka yleistä opettajien (vastaajia 10) ja opiskelijoiden (vastaajia 131) kirjaston kotisivuilla tarjolla olevien elektronisten aineistojen käyttö on, ja mitä aineistoja yleisimmin käytetään. Käyttöselvitys antaa viitteitä siitä, onko kirjasto- ja tietopalvelun panostus elektronisiin aineistoihin kannattanut. Tarkoituksena oli myös vertailla elektronisten aineistojen käyttöä eri koulutusyksiköiden, koulutusohjelmien ja opiskelijaryhmien välillä. Kohderyhmäksi valittiin ammattikorkeakoulun viiden yksikön joukosta liiketalouden ja tietotekniikan koulutusyksikkö sekä terveysalan koulutusyksikkö, jotka ovat lähes samankokoisia yksiköitä ja siten vertailukelpoisia. Opettajien välistä vertailua ei voitu tehdä, sillä opettajien vastauksia oli liian vähän.
Valveutuneita käyttäjiä
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat ovat erittäin valveutuneita internetin ja verkkopalveluiden käyttäjiä. Lähes jokainen vastaaja ilmoitti käyttävänsä sähköpostia ja internetiä. Vaikkakin vastaajat ovatkin hyvin valveutuneita internetin käytössä, enemmistö käyttää kuitenkin työssään tai opinnoissaan enimmäkseen painettuja aineistoja: opettajista puolet ja opiskelijoista 36,9 prosenttia. Kolmannes vastaajista käytti sekä painettuja että elektronisia aineistoja.
Elektronisia aineistoja käytettiin enemmän liiketalouden ja tietotekniikan koulutusyksikössä kuin terveysalan koulutusyksikössä. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijat käyttivät elektronisia aineistoja muita opiskelijoita enemmän.
Vain vajaa kolmannes vastaajista olisi valmis luopumaan painetusta versiosta, mikäli heillä olisi käytössään elektroninen versio. Vastaajien mukaan painettua aineistoa on helpompi ja mukavampi lukea, painetut aineistot myös kulkevat mukana ja niihin voi tehdä muistiinpanoja. Painettuja aineistoja pidettiin myös luotettavampina kuin elektronisia aineistoja.
Kirjasto- ja tietopalvelun elektroniset aineistot tuttuja
Vastauksista kävi ilmi, että kirjaston kotisivuilla tarjolla olevat elektroniset lehdet ja tietokannat olivat tuttuja yli puolelle vastaajista. Elektroniset aineistot ovat ilmeisimmin tuttuja useammallekin vastaajalle, sillä yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä kirjaston elektronisia aineistoja. Puolet vastaajista, jotka eivät olleet käyttäneet kirjaston elektronisia aineistoja, ilmoitti syyksi tietämättömyyden palvelusta.
Elektronisia aineistoja käytettiin pääasiassa opetusta ja opiskelua koskevaan tiedonhakuun. Aineistoja käytettiin myös yksittäiseen työtehtävään tai opiskeluun liittyvän ongelman ratkaisuun, oman alan uutisten seuraamiseen sekä opinnäytetyön valmisteluun. Kulleroa (yhteinen aineistotietokanta alueen kirjastojen kanssa) käytetään paljon kirjojen saatavuuden tarkistamiseen. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaston tarjonnasta löytyy melko hyvin oman alan keskeisiä aineistoja.
Käytetyin aineisto
Kyselyn mukaan eniten käytettyjä ja tärkeimpinä pidettyjä aineistoja olivat Kullero, Aleksi, Ebsco, NetMOT, Elektra ja Vesa Verkkosanasto (Taulukko 1).
Taulukko 1. Elektronisten aineistojen tärkeys K-Tamk:ssa
| Tietokanta |
en käytä |
ei kovin tärkeä |
erittäin tärkeä/tärkeä |
| Aleksi |
39,7 % |
29,8 % |
30,5 % |
| Arto |
75,9 % |
17,7 % |
6,4 % |
| ELEKTRA |
57,4 % |
27,7 % |
14,9 % |
| CD-perussanakirja |
75,2 % |
15,6 % |
9,2 % |
| Cinahl ja Nursing Collection |
70,9 % |
14,2 % |
14,9 % |
| EBSCO |
50,4 % |
26,2 % |
23 % |
| Helecon Nordic |
83 % |
13,5 % |
3,5 % |
| KTM:n toimialaraportit ja -barometrit |
79,4 % |
10,6 % |
9,9 % |
| KULLERO |
13,5 % |
23,4 % |
63,1 % |
| Laivauskäsikirja |
78,7 % |
14,2 % |
7,1 % |
| NetMOT |
54,6 % |
19,1 % |
26,2 % |
| TEPA |
87,9 % |
9,2 % |
2,8 % |
| VESA Verkkosanasto |
51,1 % |
34,8 % |
14,2 % |
| Suomen Laki |
69,5 % |
18,4 % |
12,1 % |
| WSOY:n Yritystietosarja |
81,6 % |
14,2 % |
4,3 % |
Koulutusyksikköjen väliset käyttöerot liittyvät koulutusaloihin; Cinahl ja Nursing Collection -tietokantoja käytetään enemmän terveysalan koulutusyksikössä kun taas Laivauskäsikirjaa ja KTM:n toimialaraportteja ja -barometreja käytetään enemmän liiketalouden ja tietotekniikan koulutusyksikössä.
Erityisesti kaivattiin tiedonhankinnan koulutusta
Selvityksessä pyrittiin myös kartoittamaan elektronisten aineistojen käyttöön liittyviä ongelmia sekä koulutustarvetta. Suurimpia käytön esteitä ovat käyttäjien omien käyttötaitojen puutteellisuus sekä ruudulta lukemisen hankaluus. Vajaa viidennes vastaajista ei löytänyt elektronisten aineistojen käytöstä mitään ongelmia. Elektronisten aineistojen suurimpina vahvuuksina pidettiin 'jonottomuutta' ja aineistojen saatavuutta.
Erityisesti kaivattiin tiedonhankinnan koulutusta. Vastaajat kaipasivat myös lisää tietoa lehtien ja tietokantojen tietosisällöistä. Vajaa kolmannes vastaajista ei tuntenut tarvitsevansa mitään koulutusta elektronisten aineistojen käytöstä.
Elektronisten aineistojen käyttö näyttäisi lisääntyvän Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti oman käyttönsä kasvavan jonkin verran tai merkittävästi tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen vastaajat olivat melko tyytyväisiä kirjasto- ja tietopalvelun elektronisiin palveluihin.
Elektroniset aineistot ovat mainio apu
Kyselyyn vastanneiden vähäisyydestä johtuen (141 vastaajaa) tuloksia ei voida yleistää, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Tulosten perusteella kirjasto- ja tietopalvelun panostus ei ole ollut turhaa. Elektronisiin aineistoihin pitää panostaa myös tulevaisuudessa.
Koska vastaajat käyttävät paljon internetiä ja verkkopalveluja, heillä ei ole suurta kynnystä ryhtyä käyttämään myös elektronisia aineistoja painettujen sijaan. Kirjasto- ja tietopalvelun tulisi kuitenkin panostaa elektronisten aineistojen markkinointiin sekä koulutukseen.
Elektroniset aineistot ovat mainio apu erityisesti opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Aineistoihin liittyvää koulutus pitää sisällyttää kursseihin, joissa käsitellään opinnäytetyön tekemiseen liittyviä asioita.
Katia Brunetto, tradenomi, katbru@utu.fi
Minna Sainmaa, tradenomi
|