Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (KTamk) on ollut tämän lukukauden alusta alkaen käytössä yhden opintoviikon mittainen Verkko-oppiminen ja tiedonhankinta -kurssi. Kurssi muodostuu kahdesta eri osiosta, verkko-oppimisesta ja tiedonhankinnasta, jotka oli aluksi tarkoitus tehdä yhden opintoviikon laajuisina kumpikin. Ammattikorkeakoulun johtoryhmän keväisen päätöksen mukaisesti nämä kaksi erillistä kurssia jouduttiin laittamaan yhteen sekä supistamaan kumpaisenkin osion laajuutta.
Kurssin teko käynnistyi vauhdikkaasti, sillä kurssin tuli olla valmiina syksyllä aloittaville, ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti opiskelujen alussa ja on kaikille pakollinen.
Sisältö
Kurssissa on siis yhdistetty sekä verkko-oppiminen että tiedonhankinta. Verkko-oppimisosiossa opiskelijat perehdytetään verkko-oppimiseen, käsitteisiin, edellytyksiin ja ongelmiin. He oppivat käyttämään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun WebCt-oppimisympäristöä. Tiedonhankintaosio perehdyttää tiedonhankinnan perusteisiin ja sen avulla opetellaan käyttämään kirjastotietokantoja ja digitaalisia aineistoja sekä etsimään tietoa erilaisista tiedonlähteistä. Kurssin yhtenä tärkeänä tavoitteena on opettaa opiskelijoille kriittisyyttä eli heitä ohjataan tehtävin arvioimaan tiedon luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä. Kurssista on tehty myös englanninkielinen versio.
Oppiminen on perustunut tähän asti kirjoitettuun tekstiin ja opiskelussa kirjalliset taidot ovat korostuneet. Tämä gutenbergiläinen perinne asettaa verkkokurssin laatimiselle haasteita. Verkkopohjaisessa opiskelussa voidaan yhdistellä erilaisia elementtejä; verkkokurssin tulisikin tuottaa tekstille lisäarvoa siten, että kurssiin voidaan sisällyttää ääntä, videota, piirroksia, tavallisia kuvia ja digitoituja kuvia, ääntä jne. Näin oppimisen perusta lavenee kirjoitetusta tekstistä uusien elementtien avulla.
Tiedonhankinnan verkkokurssit ovat painottuneet toistaiseksi kirjalliseen elementtiin ja verkko-oppimista hallitsee 'tulostamisen paradigma'. Vaikka web-sivustot ja WebCT ovatkin täynnä mm. hypertekstin suomia mahdollisuuksia, ovat linkit ovat edelleen lineaarisia ja hierarkkisia. Tekstipainotteisuus onkin tietoverkon vanhanaikaista ja tehotonta käyttöä; oppijahan sidotaan tietokoneen ääreen lukemaan tekstiä ruudulta paperin sijaan (Kämäräinen 2001).
Vuorovaikutus
Tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuva oppiminen asettaa ehkäpä suurimmat haasteet dialogisuudelle, joka on taitoisuutta olla tekemisessä toisten kanssa (Aarnio 2001). Verkko-oppimisen dialogisuuden tulisi sisältää kognitiivisen eläytymisen menetelmän, jossa korostuu kuunteleminen, tiedustelu ja kysymykset, sidonta ja kuvitelmien tarkistamiset. Ja kun dialogisuus edellyttää, että opettaja on dialogin edistäjä, korostuu yhteisöllisyyden vaatimus. Oppimisen tulisi olla myös kokonaisvaltaista siten, että siinä on mukana intuitio sekä rationaalinen logiikka ja tunne (Heikkilä 1995).
KTamk:n tiedonhankinnan verkkokurssi aloitetaan 2-tunnin kontaktiopetuksella, jossa käydään läpi WebCT-oppimisympäristö. Tutorit luotsaavat sitten opiskelijat läpi noin 8-viikkoisen kurssin. Jokaisessa koulutusyksikössä onkin sekä tiedonhankintaan että WebCT-ympäristöön oma kurssitutorinsa, joita tekijät ovat kouluttaneet. Osalle WebCT-ympäristö on tuttu, mutta monet joutuvat opettelemaan sitä vielä itsenäisesti. Tutoreilla on joissakin koulutusyksiköissä kontaktitunteja enemmän kuin kurssiin sisältyvät pakolliset kuusi ja ensimmäisenä käyttövuonna tutor kykenee opastamaan opiskelijoita enemmän. Tekijät saavat tutoreitten avulla myös palautetta siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa, mitä on liikaa ja mikä kaipaa selventämistä.
Opiskelijan on myös kahden viikon sisällä aloittamisestaan osallistuttava keskusteluun, jossa pyydetään lyhyesti vastaamaan pariin kysymykseen. Kurssin loputtua opiskelijat joutuvat suoriutumaan vielä tentistä, jossa testataan saavutettuja verkko-oppimisen ja tiedonhankinnan taitoja. Tentissä opiskelijat myös arvioivat kurssia ja lähettävät tekijöille palautteet. Näillä yritetään korostaa dialogisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Ympäristö
Kurssi on rakennettu siten, että opiskelija ei olisi pelkkä verkkoon siirretyn tekstin lukija, vaan hän joutuu tekemään tehtäviä kurssin edetessä. Aineisto sisältää tehtäviä, vihjeitä ja esimerkkejä, jotka aukeavat omaan ikkunaansa. Tekstin osuutta on yritetty vähentää - vaikka vaikeaa se onkin. Osa tehtävistä on ns. Hot Pot -monivalintatehtäviä, jotka näyttävät ratkaisun välittömästi.
Kasvatustieteilijän mukaan oppimis- ja toimintaympäristön tulisi olla
1. turvallinen ja yksilön tarpeet huomioiva
2. älyllisen vapauden salliva ja kyseenlaistamiseen rohkaiseva
3. tasavertaisena kohteleva
4. itseohjautuvuuteen ja vaikuttamiseen kannustava
5. älyllisesti haastava
6. aktiiviseen osallistuvuuteen sitouttava
7. säännöllisesti palautetta tarjoava. (Vaherva 2001).
Vastaako kurssin ympäristö, WebCT, sitten em. vaatimuksia? Ympäristö on varmasti osalle opiskelijoita monimutkainen ja miten vähän tietotekniikkaa tunteva opiskelija omaksuu sen? Jo ympäristö itsessään voi aiheuttaa ahdistusta ja tiedonhankintaosion uusi linkki- ja käsitemaailma saattaa herättää turhautumista. Ja motivoiko ympäristö keskustelevuuteen?
Tekijöiden kompetensseista
Tiedonhankinta-osion tekijät, informaatikko Marjatta Puustinen ja kirjastonjohtaja-opettaja Marja Widenius, ovat tehneet kurssin osana Lapin yliopiston verkkopedagogiikan koulutusta (Uudet oppimisympäristöt opettajan työssä, 15 ov), jossa käydään läpi niin tekijänoikeuksia kuin erilaisia oppimiskäsityksiä ja verkkovuorovaikutustakin. Verkko-oppimisen osuuden tekijät, kieltenopettajat Paul Nijbakker ja Seija Aro, ovat tehneet verkkokursseja jo aiemminkin: heidän käytännön tietoutensa onkin ollut tarpeen, sillä kurssi on tehty muiden töiden lomassa - mutta osin myös kotityönä.
Informaatiotieteilijän mukaan esimerkiksi hypertekstin laatijoiden tiimissä tulee olla mukana seuraavanlaisia kompetensseja:
1. sisällöt ja niiden jäsentäminen,
2. välineelle (verkkotekstille, hypertekstille) ja esitystavalle (esim. oppimateriaali) ominainen retoriikka,
3. käyttäjien ominaisuudet ja tarpeet,
4. sovelluksen toteutustekniikka ja toiminnallisuus,
5. näkyvyys ja
6. haettavuus sekä
7. eri tietomuodot: teksti, kuva, video ja ääni. (Kämäräinen 2001).
Tietokonepeleistä innostunut Paul Nijbakker yritti suostutella laatimaan kurssin pelimaailman tyyliin ääniä, tehosteita, ym. hyväksi käyttäen. Mutta koska tekijöillä ei ole vaadittavaa pelien teon kompetensseja, se kaatui mahdottomuuteensa. Myös Marjatta Puustisen konsultoimat opiskelijat suhtautuivat nuivasti seikkailupeliteemaan. Kämäräinen (2001) toteaakin, että käytännössä ei ole mahdollista - eikä ehkä tarkoituksenmukaistakaan työn koordinoinnin kannalta - eriyttää kaikkia osaamisen alueita eri henkilöille. Kyse on pikemminkin tarkoituksenmukaisten yhdistelmien, 'yhteisen kielen' ja tarkoituksenmukaisten työtapojen löytämisestä.
Mutta Paul Nijbakkerin näyttämät esimerkit ovat sytyttäviä ja ajatuksia herättäviä; ja jotain ne varmaan poikivat.
Itsearviointia ja pelkoja
Pelkomme on, että kurssi on sijoitettu liian aikaiseen vaiheeseen; kaikki opiskelijathan eivät vielä osaa käyttää Internetiä tarpeeksi hyvin. Tiedonhankintaosiossa on runsaasti linkkejä, harjoitustehtäviä ym. ja kokemuksen perusteella tiedämme jo nyt, että osa opiskelijoista ei ehkä selviydy useiden ikkunoiden kanssa, vaan hän eksyy ties minne. Tällöin juonikin saattaa katketa. Kurssi edellyttäisi atk:n perusteita ja internetin käyttötaitoja. Ja kurssi on ehkä laadittu liian kunnianhimoiseksi ja laajaksi vaikeine termeineen.
Kurssin kotikäyttö on sekin rajallista. Tietokannat toimivat oman verkon koneissa tunnistaen niiden ip-numeron. Tämä saattaa tuottaa opiskelijalle pettymyksen; kurssia ei voikaan suorittaa kokonaan kotoa käsin vaan sen joutuu tekemään ammattikorkeakoulun koneilla joko atk-luokassa tai kirjasto- ja tietopalvelun koneilla. Toistaiseksi kurssi ei olekaan mikään todellinen etäkurssi!
Onneksi KTamk:n oppimiskeskuksiin ja kirjastoihin on hankittu vuosien varrella mukavasti tietokoneita, sillä verkkokurssin myötä niiden käyttö kasvaa tavallistakin enemmän.
Tekijänoikeudet - vielä toistaiseksi vapaalla jalalla...
Uudet oppimisympäristöt opettajan työssä -kurssiin kuuluu myös tekijänoikeuksiin perehdyttävä jakso, jolla tuli esiin paljon asioita, jotka vaikuttavat myös tekemämme kurssin sisältöön ja ulkomuotoon. On hyvä jos kaikki tekijänoikeudet kuvineen ym. elementteineen ovat itsellä.
Ja kannattaa aina ennen kuin aloittaa työlään, satoja tuntejakin vaativan kurssin tekemisen, pohtia myös omia tekijänoikeuksiaan ja sitä, ketkä saavat käyttää kurssia ellei sitten halua antaa osaamisensa pyyteettömästi kaikkien käyttöön. Tekemämme tiedonhankintakurssi on otettu mukaan jo erillisprojektin osaksi - tekijöiltä lupaa kysymättä tai heille siitä ilmoittamatta.
On hyvä tietää, että tekijänoikeuden mukaan työ- ja virkasuhteessakin tekijänoikeus syntyy aina tekijälle. Työoikeudessa sen sijaan työnantajalle siirtyy oikeus käyttää tavanomaisessa toiminnassaan teosta, joka on luotu työtehtäviä täytettäessa; oikeus muihin käyttömuotoihin jää kuitenkin työntekijälle.
Kirjaston ammattilaisesta Lara Croftiksi
Muuttuuko kirjaston ammattilainen työtehtävien laventumisen kuten verkkokurssien tuottamisen myötä vielä Lara Croftiksikin?
Marjatta Puustinen, informaatikko, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marjatta.puustinen@tokem.fi
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
Lähteet:
Aarnio, Helena (1999): Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Tampere, Tampereen yliopisto.
Heikkilä, Jorma (1995): Luovuus muutosagentin voimavarana. Teoksessa Muutosagenttiopettaja - luovuuden irtiotto / toim. Heikkilä & Aho. Turun opettajankoulutuslaitos, Turku.
Kämäräinen, Juha (2001): Hypertekstin kiehtova moninaisuus, osa 2. Kreodi 2/ 2001. http://www.tokem.fi/kreodi/2_2001/3.html Verkkourssien tekijälle tärkeitä tutustumisen arvoisia
Tekijänoikeuslaki (8.6.1984/442;8.7.1961/404)
Työsopimuslaki (voim. 1.6.2001; 26.1.2001/55)
Sirkka-Liisa Korkeila: Verkko-opintoaineistojen käyttöoikeuksien hankinta ja hallinnointi
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet/oikeudetaineistot/selvitys/index.htm