Uusissa asioissa erotetaan vanhasta jatkaminen, sen kehittäminen, ja toisaalta innovaatio. Uusien asioiden kanssa kohtaa vaikeuksia: asioilla ei ole nimiä, ei ole myöskään mitään aiempaa, johon niitä voisi verrata. Uusien asioiden omaksumista vaikeuttaa myös se, että yleensä on jo olemassa vanha hyvin toimiva järjestelmä. Tämän vuoksi ei ole välttämätöntä tarvetta ryhtyä muuttamaan toimintatapojaan. Ilmiötä, joka estää omalla alallaan hyvin pätevän henkilöä tutustumasta vaihtoehtoihin, nimitetään pätevyyden kiroukseksi.
Tällaisia ajatuksia tulee mieleen kun miettii sitä, miksi elektronisten lehtien leviäminen on ollut hidasta. Lukijatottumuksien muutokset kestävät kuitenkin 3-5 vuotta ja elektronisilta lehdiltä vaaditaan samoja ominaisuuksia kuin paperisiltakin: lukijat eivät myöskään välttämättä huomaa niiden uusia hyviä puolia. Myös Internetin hahmottaminen herättää samanlaisia ajatuksia. Rahoituksen saaminen sen vaatimille kehityshankkeille on viivästynyt siksi, että rahoittajille on ollut vaikeaa selittää, mistä on kyse. Näin sanotaan tapahtuneen niin USAssa kuin Saksassakin.
Internetille voi käydä kuten innovaatiolle yleensä: uusi keksintö ei syrjäytäkään vanhaa, vaan uusi innovaatio jakautuu tavallaan kahdeksi eri toiminnoksi, jotka aiemmin olivat yhdessä. Internet on myös tuonut aivan uudenlaisia ilmiöitä eteemme. Koskaan aiemmin ihmiset eivät ole kyenneet kommunikoimaan reaaliajassa toisella puolella maailmaa asustavien ihmisten kanssa.
Internet tarjoaa keinon koota voimia yhteen. Tämän innovaation voimaa ja sosiologiaa ei varmastikaan vielä täysin oivalleta. Esimerkkejä uuden mahdollisuuden hyväksikäytöstä on useita: yhteisvoimin on synnytetty Linux-ohjelmisto, josta tuli kaupallisen monopolin kilpailija. Avaruustutkimuksessa hyödynnetään eri puolilla maailmaa sijaitsevia tietokoneita, jotka tulkitsevat suurta määrää avaruustutkimuksen mittausaineistoa. Kun tällaisen aineiston keskitetty analysointi kestäisi vuosikymmeniä, niin nyt jaettu analysointiohjelmisto ja tutkimusdata voidaan tulkita tietokoneella silloinkin kun tutkijat nukkuvat.
Muutoksen nopeus voi olla yllättävää. Esimerkiksi pankkipalvelujen muuttuminen itsepalveluksi tapahtui Suomessa muutamassa vuodessa. Kun pankeissa käytiin vielä muutama vuosi sitten vähintään kerran kuussa, niin nyt asioidaan pankeissa vain kerran vuodessa. Sähköposti on yleistynyt yhtä nopeasti. Vielä vuonna 1993 oli vaikea uskoa, että sähköpostista tulisi pääasiallinen postin lähetystapa. Ja jos paperin määrä ei ole vielä omassa ympäristössä vähentynyt, ei siitä voi vetää johtopäätöstä, etteikö näin koskaan tulisi tapahtumaan.
Pirkko Pietiläinen, kirjaston kehittämisjohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, pirkko.pietilainen@oamk.fi
|