|
Koli Hanne & Kylämä Marja: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia - välineitä kehittämistyöhön. Helsinki, Opetushallitus, 2000.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia -julkaisussa pohditaan nimensä mukaisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa. Sen tavoitteena on antaa välineitä, joilla voidaan laatia ja toteuttaa oppilaitoskohtaisia tietostrategioita. Kirjassa käydään läpi valtakunnallinen tietostrategia, tietoyhteiskunnan kansalaistaidot -hanke, OPE.FI -hanke sekä virtuaalihankkeita (virtuaaliyliopisto ja virtuaaliammattikorkeakoulu). Lisäksi kirjoittajat pohtivat opetus- ja oppimiskulttuurin muutoksia ja oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikoita.
Lukiessani julkaisua kirjasto- ja tietopalvelun ammattilaisena huomioni kiinnittyi siihen, minkälaisen roolin kirjoittajat antavat kirjasto- ja tietopalveluille; ovathan kirjasto- ja tietopalvelut aktiivinen tieto- ja viestintäyhteiskunnan toimija. Kirjassa tarkastellaan mm. oppilaitosten tieto- ja viestintekniikkaa, johon sisällytetään mm. opiskelijan ja henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, tuet ja resurssit; opiskelijan oppiminen, opettajan työ, opetus ja ohjaus sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä kehittämistyö. Missään - ei tuessa tai oppimisessa saati osaamisessa - ei mainita kirjasto- ja tietopalvelua.
Kirjassa viitataan myös opetusministeriön OPE.FI-työryhmän kokoamiin, opetushenkilöstön keskeisiin tieto- ja viestintätaitojen osaamisalueisiin, joita ovat mm. tekstinkäsittely, sähköpostin käyttö, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet tai digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen. Kompetensseissa ei edellytetä esimerkiksi tiedonhankintataitoja.
Kirjan luettuaan jää miettimään sitä, mikä on kirjasto- ja tietopalvelun rooli tieto- ja viestintäyhteiskunnassa? Kun kirjastoissa työtään tekevät ammattilaiset näkevät roolinsa aktiivisena oppimisympäristöjen rakentajana ja tiedon välittäjinä sekä tiedon lähteille ohjaavina, ymmärtääkö ympäröivä yhteiskunta kirjasto- ja tietopalvelun toiminnan passiivisena tietovarastona eikä sisällöllisenä, kansalaisia ja oppimista sekä opiskelua tukevana osaajana ja kumppanina.
Kirja herätti - jälleen kerran - kysymään, miten kirjasto- ja tietopalvelujen ammattilaisten osaaminen tehdään näkyväksi ja kirjastossa tehtävä työ ymmärrettäisiin osaksi oppimista? Informaatiolukutaidon standardeissa todetaan, että vaikka tietotekniikan sujuva osaaminen saattaa edellyttää enemmän älyllisiä kykyjä kuin tietokonelukutaitoon liittyvien ohjelmistojen ja laitteiden käytön hallintaa, keskeisintä on kuitenkin itse tekniikka. Informaatiolukutaidon katsotaan sen sijaan muodostavan älyllisen rungon tiedon ymmärtämiselle, löytämiselle, arvioimiselle ja käyttämiselle. Nämä taidot voidaan saavuttaa sujuvan tietotekniikan hallitsemisen osana ja hyvien tutkimusmenetelmien avulla. Informaatiolukutaidon standardissa todetaan edelleen, että kaikkein tärkeintä on kriittinen oivaltaminen ja järkeily.
(http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet/infolit/literacysuom2.htm)
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
|