|
1. Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kehittämistyön lähtökohdat
Kajaanin ammattikorkeakoulu aloitti ensimmäisten oppilaitosten joukossa väliaikaisena ammattikorkeakouluna ammattikorkeakoulukokeilussa vuonna 1992. Ammattikorkeakouluun liittyneistä oppilaitoksista parhaat kirjastopalvelut olivat tuolloin Kainuun terveydenhoito-oppilaitoksella, sen kirjastossa oli mm. ainoa vakinainen kirjastoammatillinen viranhaltija. Kajaanin teknillisen oppilaitoksen ja -kauppaoppilaitoksen kirjastojen kehittämiseen alettiin panostaa enemmän vasta ammattikorkeakouluksi muuttumisen myötä.
Alueellisten tietopalvelujen ja tietovarantojen kehittymisessä näkyi jo tuolloin eräs Kajaanin ja Kainuun ongelma eli laaja-alaisen tieteellisen kirjaston puute. Tästä johtuen Kajaani oli huomattavasti heikommassa asemassa kuin sellaisten paikkakuntien ammatilliset korkeakoulut, joiden kotipaikkakunnalla oli toimiva tieteellinen kirjasto ja sen tarjoamat informaatiopalvelut. Tosin Kajaanissa toimii Oulun yliopiston kirjaston toimipiste, mutta se palvelee lähinnä kasvatustieteen opiskelijoita.
Tietopalvelujen ensimmäisen vaiheen kehittämistyö Kajaanissa tehtiin yhteistyössä Kajaanin kaupunginkirjaston - Kainuun maakuntakirjaston kanssa. Yhteistyön tuloksena luotiin tietoverkko ja perustettiin yhteinen kokoelmarekisteri. Lisäksi Kajaanin kaupunginkirjastolta ostettiin kirjastoammatillisia palveluita perustamisvaiheen suunnittelu- ja työtehtäviin.
2. Informaatiopalvelukeskus Kainuun elinkeinoelämälle -projektin käynnistys
Kajaani aloitti myös vakinaisena ammattikorkeakouluna ensimmäisten joukossa 1.8.1996. Tällöin uuden rehtorin tuella alettiin panostaa voimakkaasti kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin yksi toimipiste ammattikorkeakoulun kampusalueelle, joka palvelisi sekä ammattikorkeakoulua, alueen muita ammatillisia oppilaitoksia sekä erityisesti alueen elinkeinoelämää. Samaan aikaan aukesi Suomen EU:hun liittymisen myötä mahdollisuus osallistua aluekehitysohjelmiin ja saada sitä kautta rahoitusta erilaisille kehittämisprojekteille.
Projektin alkuvaihe eli vuoden 1996 syksy kuluikin neuvotteluissa eri rahoittajatahojen kanssa sekä projektisuunnitelman tekemisessä. Koska koko projekti sisälsi sekä työvoimaan ja sen osaamisen kehittämiseen että investointiin liittyviä toimintoja, päätettiin rahoittajilta saatujen viestien perusteella jakaa projekti kolmeen osaprojektiin. 1) Työntekijöiden palkkaamiseen sekä kirjaston henkilöstön ja asiakkaiden osaamistason kohottamiseen, johon osarahoitus saatiin Euroopan sosiaalirahastolta alueen työvoimapiirin kautta sekä 2) tietovarantojen hankkimiseen sekä 3) tilahankkeeseen, joista edelliseen osarahoitus saatiin Opetusministeriön kautta Euroopan aluekehitysrahastosta. Tilahankkeen lopullinen päätös on vielä auki, mutta periaatetasolla tämäkin hanke on hyväksytty ja lähtenee liikkeelle ensi vuonna.
Varsinaisesti projekti käynnistyi vuoden 1997 alusta. Tähän alkuvaiheeseen kuului projektin henkilöstön rekrytointi sekä projektin tarkennettu aikatauluttaminen. Tämä sen vuoksi, että rahoituspäätökset tulivat jonkin verran myöhemmin, kuin mihin projektisuunnitelmassa oli varauduttu. Projektin kokonaiskesto on kolme vuotta ja se jatkuu vielä kuluvan vuoden ajan. Tarkempi kuvaus projektin tavoitteista sekä muuta informaatiota projektista löytyy Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston www-sivuilta osoitteesta: http://www.kajak.fi/.
Eräänä syynä projektien käynnistämiselle oli myös taloudellinen taantuma. Etenkin kunnallisella sektorilla on koko 1990-luvun ajan ollut hankalaa viedä läpi laajoja kehittämisprojekteja pelkästään kuntien omilla varoilla. Tämän vuoksi EU:n myötä avautuneet uudet srahoitusmahdollisuudet parantaa kehittymättömien alueiden infrastruktuuria ja osaamistasoa tulivat Kajaanin ammattikorkeakoululle todella hyvään aikaan.
3. Kajaani ammattikokeakoulun kirjaston projektitoimintaa käytännössä
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kehittäminen Kainuun PK-sektoria palvelevaksi keskukseksi tehdään siis projektityönä. Käytännön projektitoiminta perustuu karkeasti ottaen rojut-rahat-raatajat -periaatteelle, eli projektin läpiviemiseksi on hankittava tarvittavat välineet sekä työntekijät toteuttamaan projektia. Välineiden ja työntekijöiden hankkimiseen tarvitaan luonnollisesti myös taloudellista panostusta.
Informaatiopalvelukeskus Kainuun elinkeinoelämälle -projektin käynnistyttyä alettiin luoda niitä konkreettisia toimintamalleja, joilla projektissa määritellyt tavoitteet toteutettaisiin. Yritystietopalvelujen järjestämistä varten informaatikko Outi Vaattovaara teki selvityksen PK-yritysten tiedontarpeista ja tiedonhankinnasta Kainuussa. Yrityksiin suunnattu haastattelukierros poiki selvityksen lisäksi useita tiedonhakupyyntöjä ammattikorkeakoulun kirjastoon. Selvityksen pohjalta nousseisiin yritysten tiedontarpeisiin pyrittiin vastaamaan myös järjestämällä erilaisia koulutuspäiviä, esim. Tekniikan tiedonlähteet -koulutuspäivä johon osallistui myös Kainuun PK-sektorin yritysten edustajia.
Projektivaroin Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastoon voitiin hankkia runsaasti uutta aineistoa. Esimerkiksi vuonna 1997 hankittiin uutuushankintana 3500 uutta nidettä, 90 lehtivuosikertaa, 20 CD-ROM tietokantaa ja 4 online-tietokantaa. Osa hankinnoista suoritettiin kirjaston normaalibudjetista ja Kajaanin ammattikorkeakoulu käyttikin projektien varojen lisäksi OPM:lle tekemänsä sitoumuksen mukaan 3,5 % talousarvionsa loppusummasta kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämiseen. Tähän budjettiin lisänä saadut projektivarat mahdollistivatkin erikoistarpeiden tyydyttämisen, mm. tietokoneiden ja laitteiden hankinnan uuden elektronisen aineiston käyttöä varten. Lisäksi kirjasto panosti kokoelmatyössään erityisesti kaupan ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen alojen aineistoon, sillä näiden alojen kokoelmat olivat hyvin puutteelliset.
Projekti mahdollisti Kajaanin ammattikorkeakoulu kirjaston henkilökunnan lisäämisen projektipäälliköllä, informaatikolla sekä atk-tukihenkilöllä. Projektin alkuvaiheessa kirjaston vakinaisen henkilökunnan määrä oli yksi informaatikko sekä kaksi kirjastosihteeriä, mutta projektin laajentaessa kirjaston toimintaa on myös vakinaisen henkilökunnan määrää päätetty kasvattaa yhdellä informaatikolla ja yhdellä kirjastosihteerillä.
Projektivaroin on pystytty työllistämään myös ammattikorkeakoulun omia opiskelijoita. Esimerkiksi oppilaitoksen oman digitaalisen julkaisutoiminnan kehittäminen loi NetPub-projektin. Projektin tavoitteena oli tehdä suunnitelma Kajaanin ammattikorkeakoulun digitaaliseksi julkaisuympäristöksi. Ensimmäinen verkkojulkaisu NetPub-projektissa tehtiin Kajaanin ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon puolelta valmistuneen Päivi Härkösen opinnäytetyöstä 'Tieto tuotannontekijänä', jonka kirjasto oli tilannut.
4. Kokemuksia projektitoiminnasta
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston palveluja on siis kehitetty projektityönä. Käytännössä projektityötä on ollut hieman vaikea erottaa kirjaston normaalitoiminnasta. Toisaalta tämä oli oletuksenakin projektien alkaessa - projektitoiminta pyrittiin nivomaan osaksi kirjaston toimintaa.
Projektityö tuo myös mukanaan projektille ominaisia työtapoja, joiden opettelu on vienyt oman aikansa. Projektitoimintaan liittyy olennaisena osana aikatauluttaminen ja aikataulussa pysyminen sekä talouden ja toimintojen seuranta. Käytännössä tämä on tarkoittanut raportoinnin lisääntymistä ja siihen varatun ajan kasvamista. Lisäksi kontaktit rahoittajiin ja muihin projektin ohjaukseen osallistuneisiin ryhmiin ovat vieneet oman aikansa, mutta samalla opettaneet paljon projektien läpiviennistä.
Informaatiopalvelukeskus Kainuun elinkeinoelämälle -projektia onkin markkinoitu ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluita on tehty tunnetuksi yritysasiakkaille mainoskirjeillä, esitteillä, osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, sekä suorilla yhteydenotoilla yrityksiin. Kuitenkin erityisesti yritysasiakkaiden kohdalla täysin ymmärrettävän ajanpuutteen vuoksi yritysten edustajien saaminen koko päivän kestäviin koulutustilaisuuksiin on ollut vaikeaa.
Kaiken kaikkiaan kokemukset Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston projektitoiminnasta ovat olleet myönteisiä. Projektille määritellyt selkeät tavoitteet auttavat toteuttamaan projektin päämääriä käytännössä. Tosin projektin päämäärien läpivienti käytännön tasolla vaatii usein luovuutta ja joustavuutta ajan ja ihmisten muuttuessa.
Ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluja lähdettiin voimakkaasti kehittämään ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen myötä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vakinaistamisesta on nyt kulunut kaksi ja puoli vuotta. Kuluneeseen aikaan nähden oppilaitoksen kirjaston kehitys on ollut valtaisaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu on puolestaan sitoutunut jatkamaan projektissa aloitettua toimintaa mm. perustamalla kaksi lisävirkaa kirjastoon. Projektin myötä kehitystyö on edennyt niin että tänä päivänä Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto palvelee paitsi kainuulaisia opiskelijoita myös yksityisiä ihmisiä ja alueen elinkeinoelämää.
Eeva Eskelinen, eeva.eskelinen@mail.kajak.fi
Jarmo Saarti, jarmo.saarti@mail.kajak.fi
Outi Vaattovaara, outi.vaattovaara@mail.kajak.fi
|