Viidennet valtakunnalliset ammattikorkeakoulukirjastopäivät pidettiin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun järjestämänä Kuopiossa 21.-22.5.2001. Ensimmäinen päivä päätettiin ensin Kuopion kaupungin vastaanotolla kaupungintalon upeassa juhlasalissa ja heti sen jälkeen Musiikkikeskuksen Jazzklubilla. Ohessa Marja Wideniuksen poimintoja päivien esityksistä (valokuvia päivistä).
ENSIMMÄINEN PÄIVÄ 21.5.2001
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi toivotti runsaan osallistujajoukon tervetulleeksi toteamalla, että 'Savossa vastuu on aina kuulijalla'. Tolpin mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on keskeistä pääsy tietoon, pääsy oikeaan tietoon ja sen hyväksi käyttäminen. Tämä edellyttää kirjasto- ja tietopalveluilta ammattitaitoista henkilökuntaa, osaamista ja taitoa. Tolppi toivoi ammattikorkeakoulukirjastoilta asiakkuusajattelua, joka tukee itsenäistä opiskelua. Kirjasto- ja tietopalvelujen tehtävänä on sekä opettajien että opiskelijoiden opastaminen tiedonhankintataitojen hallintaan.
Korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen toi opetusministeriön terveiset. Hän totesi, että yliopistojen rinnalle on kehittymässä hyvä ammattikorkeakoulujärjestelmä. Kiiskinen huomautti ammattikorkeakoulukirjastojen kehittymisen olleen näkyvämpää kuin esimerkiksi ns. uusien yliopistojen kirjastojen kehittymisen kolmekymmentä vuotta sitten. Tämä johtuu osittain opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikön voimakkaasta linjauksesta ja Kiiskinen uskoo, että ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelut eivät olisikaan kehittyneet ilman normatiivista ohjausta näin nopeasti ja laadukkaasti. Kiiskinen toivoi kuitenkin, että ammattikorkeakoulukirjastot pitäisivät yllä kiinteitä yhteyksiä niin yliopisto-, tiede- kuin yleisiin kirjastoihin.
Kiiskinen puhui yliopistokirjastojen järjestelmähankkeesta, joka on tulossa myös ammattikorkeakouluihin. Opetusministeriö rahoittaa ammattikorkeakoulukirjastojen Voyager -järjestelmähanketta noin 24,5 miljoonalla markalla, mikä on 70 prosenttia koko hankkeen rahoituksesta. Kiiskinen esitti toiveen, että hanketta vietäisiin eteenpäin hallitusti siten, että ammattikorkeakoulukirjastot olisivat tasavertaisia kumppaneita muiden toimijoiden kanssa.
Kaiken perusta on inhimillinen kasvu
Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori, professori Pauli Niemelä pohti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jota on kritisoitu. Yliopistoissa ei välttämättä nähdä järkevänä toisen tutkimukseen painottuvan korkeakoulujärjestelmän luomista; ovathan yliopistot rahavaikeuksissa. Niemelän mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on kuitenkin oma merkityksenä. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on ensinnäkin osa kansainvälistä, globaalia innovaatiojärjestelmää ja toisekseen tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen osa kansallista työelämän kehittymistä. Työelämälähtöisyys tuo mm. tutkivaa otetta työelämään; kyseessä on ongelmaratkaisumallien kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on lisäksi osa alueellisen vaikuttavuuden strategiaa.
Niemelä edellyttää kirjasto- ja tietopalveluilta kiinteää yhteyttä oppimiseen. Hän totesi, että kirjasto ja sen tuottama tietopalvelu ei ole vain tukipalvelu vaan oleellinen ja välttämätön osa ammattikorkeakoulujärjestelmän pedagogista prosessia, johon myös tutkimus ja kehittäminen kytkeytyvät. Niemelän mukaan kirjastolla on tärkeä sekä pedagoginen että tutkimus- ja kehittämisresurssin asema. Hänen mielestään opetusministeriön kirjasto- ja tietopalveluja korostava linjaus ei olekaan sattumaa.
Kaikki ammattikorkeakouluissa työskentelevät ovat olleet mukana valtavassa muutoksessa - myös kirjastoissa työskentelevät. Niemelä totesikin puheensa päätteeksi, että myös kirjastojen henkilökunnan hyvinvoinnista on huolehdittava. Ammattikorkeakoulukirjastopäivien kaltaisilla kehittämispäivillä henkilökunta voikin pysähtyä, arvioida ja suunnata katseensa kokonaisuuteen. Puhuja viittasi Aristoteleeseen todeten, että kaiken perusta tulevaisuudessakin on inhimillinen, henkinen kasvu. Ellemme kasva henkisesti, autonomiseksi ihmiseksi, olemme ihmisellisesti katsoen vajavaisia. Samaten, jos emme kasva sosiaalisesti toisiamme arvostamaan, olemme yhteisöllisesti katsoen vajavaisia. Tasapainoinen kehitys takaa sen, että sekä tiedollinen että ammatillinen kasvu asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Opinnäytetyö tiedonhankintaprosessissa
Koulutusohjelmajohtaja, kasvatustieteiden lisensiaatti Riitta Rissanen pohti omassa esityksessään opinnäytetyötä tiedonhankintaprosessissa ja sitä miten kirjasto- ja tietopalvelut voivat tukea opiskelijan työtä. Rissanen määritteli aluksi opinnäytetyön luonnetta. Se on ammattikorkeakoulussa aina työelämälähtöinen ja nousee ammatillisen kehittämisen tarpeesta; opinnäytetyön tiedon intressi on käytännön intressiä. Opinnäytetyön tekemisen kautta opiskelija hahmotta myös itsenäistä rooliaan, ymmärtää työelämävalmiuksien kehittymisen merkitystä ja oppii sekä tiedonhankintataitoja että tiedonprosessointitaitoja.
Kirjasto- ja tietopalvelulla on oma roolinsa opinnäytetyöprosessissa ja joskus opinnäytetyön jäsentäminen jää kirjasto- ja tietopalvelussa tehtäväksi. Opiskelijat hyödyntävätkin kirjasto- ja tietopalveluja erityisesti aiheen muotouttamiseen.
Koska opinnäytetyön tekeminen poikkeaa muista oppimisen työtavoista, se tekee siitä opiskelijalle työlään. Rissanen katsoo, että mm. viitekehyksen muotouttamisvaiheessa opiskelijan tulisi perehtyä erilaisiin ja eri tasoisiin lähteisiin; ei pelkästään tieteellinen julkaisutoimintaan, sillä tiedonmuodostuksen prosessiin kelpaa muukin tieto. Tärkeää on kuitenkin lähdekritiikki.
Rissanen viittasi myös yhä lisääntyviin salaisiin opinnäytetöihin ja totesi, että tiedon tuottaminen ei saisi olla kenenkään yksinoikeus, sillä tiedon, kokemuksen ja osaamisen jakaminen on yhteisöllisen asiantuntijuuden peruslähtökohta.
Haasteita kirjasto- ja tietopalvelulle
Tutkimusjohtaja, professori emerita Pirkko Anttila asetti useita haasteita ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluille. Hän näet käsitteli esityksessään tutkimus- ja kehittämisraporttien moninaisia ja uusia aineistomuotoja ja sitä, miten vaikeaa näiden ammattitaitonäytteiden eli opinnäytetöiden raportointi, kuvailu ja säilytys onkaan. Anttila pohti mm. sitä, mitä tarkoitusta varten opiskelija opinnäytetyönsä tekee ja totesi, että opiskelija on kiinnostuneempi enemmän esittämisestä kuin kielestä? Tämä saattaa johtaakin ristiriitaan sisällön ohjaajan ja kielen ohjaajan välillä.
TOINEN PÄIVÄ, 22.5.2001
Laadullinen arviointi korostaa asiakkaan merkitystä palvelujen käyttäjänä
Valtiotieteen lisensiaatti Timo Turja (HUMAK) pohti ammattikorkeakoulukirjastojen laadullista arviointia. Luennoitsija on laatinut yhdessä Sirkku Blinnikan (LAMK), Iiris Kuusisen (KYAM), Marja-Leena Saarisen (MAMK) ja Marjariitta Viirin (PKAMK) kanssa raportin, Ammattikorkeakoulukirjastojen laadullisesta arvioinnista. Mittareita ja mietelmiä (2001), johon on kehitelty laadullisia mittareita ammattikorkeakoulukirjastojen toiminnan arviointiin. Tekijät ovat ottaneet keskeisiksi arvioinnin kohteiksi aineiston, neuvonta- ja tietopalvelun, kirjaston vaikuttavuuden oppimisprosessissa, yleisen vaikuttavuuden ja tiedonhankinnan opetuksen ja ohjauksen vaikuttavuuden.
Ammattikorkeakoulukirjastot ovat nyt mukana tieteellisten kirjastojen yhteistilastoinnissa. Määrällinen mittaaminen korostaa kuitenkin enemmänkin kirjastojen merkitystä instituutiona, kun taas laadullinen arviointi korostaa asiakkaan merkitystä palvelujen käyttäjänä, mitä raportissa on tavoiteltu. Turja viittasi Niteckiin, joka on asettanut kyseenalaiseksi kvantitatiivisten mittareiden soveltuvuuden palveluiden laadun määrittelemiseen mm. näin: '...lentäessäsi Atlantin ylitse, arvioitko käyttämäsi lentoyhtiön laatua laskemalla sen käyttämien lentokoneiden määrää - vaiko aikataulun täsmällisyydellä ja sillä, kuinka hyvin sen henkilökunta palvelee sinua?'
Verkostoituva toiminta
Filosofian tohtori Jarmo Saarti (Kuopion yliopiston kirjasto) pohti esityksessään verkostoituvaa toimintaa fokusoiden esityksensä Itätieto -hankkeeseen (http://www.uku.fi/kirjasto/elef), jonka tavoitteena on luoda Itä-Suomeen digitaalinen kirjasto. Tässä hankkeessa on mukana kymmenen eri toimijaa yleisistä ja yliopistokirjastoista ammattikorkeakoulukirjastoihin. Hankekokonaisuuden pääalueita ovat Itä-Suomen alueen elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kansalaisten tietopalveluiden kehittäminen, Itä-Suomen digitaalisen kirjaston luominen sekä digitaalisen kirjasto- ja tietopalvelun osaamistason kohottaminen Itä-Suomen alueella. Tavoitteita on kaksi: olemassa olevien palveluiden verkottaminen ja järjestäminen sekä uusien palveluiden tuottaminen.
(Itätiedon julkaisuarkisto: http://www.uku.fi/kirjasto/elef/index_jul1.html).
Varastokirjasto - ammattikorkeakoulukirjastojen vähän käyttämä
Varastokirjaston puheenvuoron käytti kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen, joka valotti kirjastonsa toimintaa sekä kertoi mm. ammattikorkeakoulukirjastojen Varastokirjaston käytöstä, mikä on toistaiseksi vähäistä. Varastokirjaston ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö on muutenkin pientä eikä johtokunnassakaan ole toistaiseksi ammattikorkeakoulukirjastojen edustajaa, vaikka muista kirjastoista on omat edustajansa. Vattulainen totesi, että seuraavaa johtokuntaa nimitettäessä ammattikorkeakoulujen tulisi saada johtokuntaan oma edustajansa. Hän kehotti ammattikorkeakoulukirjastoja olemaan aktiivisia.
Voyager
Kouluttaja Iris Karppinen, projektisuunnittelija Olavi Palin, kirjastonjohtaja Marja-Leena Saaarinen ja projektipäällikkö Katti Vänttinen kertoivat kokemuksistaan ja antoivat lisätietoa Voyager -kirjastojärjestelmästä.
Iiris Karppinen on ollut järjestelmätuottaja Endeavor Information Systems'in palveluksessa (http://www.endinfosys.com/) puolisen vuotta ja kouluttautunut sen asiantuntijaksi. Hän kertoi järjestelmän kehittymisestä ja kehittämisestä sekä sen tulosta Suomeen. Karppinen totesi järjestelmän soveltuvan ja taipuvan erilaisiin oloihin niin Dubliniin kuin Floridaankin ja lisääntyvän kansainvälisyyden tukevan myös suomalaisia käyttäjiä.
Turun ammattikorkeakoulu (http://www.turkuamk.fi/kirjasto/) on siirtymässä yhtenä ammattikorkeakoulun pioneerikirjastoista Voyagerin sateenvarjon alle. Hankkeen projektipäällikkö Olavi Palin kertoi järjestelmän käyttöön ottoon liittyvistä ongelmista ja onnistumisista. Kirjastonjohtaja Marja-Leena Saarinen puolestaan pohti kattavasti oman kirjastonsa, Mikkelin korkeakoulukirjaston, (http://www.mikkeliamk.fi/kirjasto/fs_palvelut_kirjastojatietopalvelut.html) järjestelmäetsinnöistä sekä Voyager -valinnastaan. Saarinen kertoi, miten mm. kieliongelmat, aikaero, Marc21 - Fin -formaatin puuttuminen ovat heijastuneet muutosprosessiin. Kuitenkin yhteistyöhön oppiminen erilaisten yhteistyötahojen kanssa monien muutosten keskellä on tuottanut hyviä tuloksia. Mikkelin korkeakoulukirjasto on hyvää vauhtia matkalla Voyager -kirjastoksi.
Projektipäällikkö Katri Vänttisen pohti Voyager - järjestelmää yleensä ja sen merkitystä ammattikorkeakouluille. Vänttisen työn tuloksista ja järjestelmän tämän hetkisestä tilanteesta voi lukea oheisesta artikkelista.
Kaiken perusta on inhimillinen kasvu
Viidennet ammattikorkeakoulukirjastot päivät osoittivat, että ammattikorkeakoulukirjastojen oma identiteetti on löytymässä ja että kirjastojen osaaminen on laajaa. Kuopiolaiset ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoululaiset olivat rakentaneet kaksi hienoa päivää, jotka osoittivat, että oppimiselle ja kasvulle tasapaino ja kohtuullisuus ovat hyveitä ja että kaiken perusta on inhimillinen, henkinen kasvu.
http://kesy01.cc.spt.fi/arene/arenekirjasto.nsf
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi