Ammattikorkeakoulukirjastojen kirjastojärjestelmähanke etenee. Hanketta varten on palkattu sen ensimmäinen työntekijä, FM Katri Vänttinen (katri.vanttinen@arene.fi), joka aloitti Voyager -hankkeen projektipäällikkönä helmikuun alussa. Vaikka projektipäällikön työ tulee parin seuraavan vuoden aikana amk-kirjastoissa tutuksi, vastaa Katri Kreodissa muutamiin työhönsä liittyviin kysymyksiin.
MW: Olet ollut yhdeksänkymmentäluvulla rakentamassa ammattikorkeakoulukirjastojärjestelmää. Osallistuit ammattikorkeakoulukirjastostrategian kirjoittamiseen ja olit mukana Arene ry.:n kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmässä useita vuosia. Miten Voyager -hanke mielestäsi nivoutuu 90-luvulla tehtyyn kehittämistyöhön?
KV: Mainitsemasi 90-luvun kehittämistyö on jäänyt mieleeni suurena henkilökohtaisen ammatillisen kasvun aikana. Pääsin mukaan porukkaan, joka käytti suunnattoman määrän luovaa energiaa ja ammattitaitoaan yhteisen asian edistämiseen. Nyt alkanut Voyager -hanke on mielestäni yksi osa strategian täytäntöönpanoa. Sanatarkasti strategiamuistiota siteeraten: "Suomen yliopistokirjastojen LINNEA-verkon ja kirjastojärjestelmän uusimisen yhteydessä ammattikorkeakoulukirjastojen tulee harkita pyrkimistä mukaan yliopistokirjastojen tulevaan yhteisjärjestelmään." Voyager on myös yksi mahdollisuus lisätä strategiassakin mainittua ammattikorkeakoulukirjastojen painoarvoa kansallisessa tietohuollossa.
MW: Mitkä ovat työtehtäväsi Voyager -projektipäällikkönä?
KV: Työtehtävät ovat vasta hahmottumassa, ja tehtäväkenttä näyttäisi olevan laaja. Aluksi työtehtävät ovat vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kartoittamista ja kokoamista, myöhemmin varmaankin myös sopimusten valmistelua, teknisten kysymysten selvittelyä ynnä muuta. Tehtäviin kuuluu olennaisena osana koko ajan yhteydenpito ja keskustelut ammattikorkeakoulukirjastokirjastojen, Linnea2-projektin ja jossain määrin myös Voyagerin toimittajan Endeavorin kanssa.
MW: Voygaer -projekti on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Mitkä ovat ensimmäiset ja tärkeimmät tehtäväsi?
KV: Voyager -projektin ohjausryhmä, jonka Arene ry.:n hallitus nimitti 5.12.00, on kokoontunut yhden kerran, ja sieltä sain ensimmäiseksi tehtäväkseni kartoittaa yhteistyövaihtoehdot sekä niiden hyöty- ja kustannusvaikutukset. Samalla laadin projektisuunnitelmaluonnosta.
MW: Miten ammattikorkeakoulujen pitäisi varautua Voyagerin tuloon ja mitä odotat ammattikorkeakoulukirjastoilta?
KV: Odotan avointa keskustelua ja kärsivällisyyttä. Yleisohjeena varautumiseksi mahdollisen yhteisjärjestelmän tuloon on: "muistakaa standardit". Eli jos aiomme tehdä jotain yhdessä - joko keskenämme tai laajemminkin - täytyy sopia yhteisistä pelisäännöistä.
MW: Mitä kaikkea luulet Voyagerin tuovan ammattikorkeakoulukirjastoihin?
KV: Tällä hetkellä Voyagerin avulla ollaan rakentamassa nykyaikaista teknistä pohjaa Linnea-kirjastojen väliselle yhteistyölle. Voyager tarjoaa aiempaa monipuolisempia yhteistyömahdollisuuksia myös muiden järjestelmien kanssa Z39.50 -standardin avulla. Tavoitteenahan on työnsäästö ja palvelujen selkeyttäminen. Jos pääsemme Linnea2-kirjastojen kanssa mm. sujuvaan luettelointitietueiden vaihtoon, se vähentäisi olennaisesti luettelointiin kuluvaa aikaa. Samaten yhteisluettelo selkeyttäisi aineistotiedonhakuja, kun tiedonhakija löytäisi "kaikki Suomen kirjat yhdellä haulla". Toki tällainen järjestelmäyhteistyö tuo myös lisävaivaa ja sopeutumisvaatimuksia, kun täytyy noudattaa yhteisiä standardeja.
MW: Minkälaisina näet ammattikorkeakoulukirjastot vuoden 2003 jälkeen? Mikä on sinun näkemyksesi ammattikorkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta?
KV: Oman vakinaisen työpaikkani eli Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kirjaston visioksi on kiteytynyt, että "tiedonhankinnan taidot ovat osa jokaisen ammattitaitoa". Tavoite on ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisten tavoitteiden mukainen, eli kirjaston tulee olla keskeinen osa ammattikorkeakoulun oppimis- ja työskentely-ympäristöä. Lempiaiheitani on paasaaminen siitä, miten ammattikorkeakoulukirjasto voi tehostaa koko ammattikorkeakoulun toimintaa, jos se ottaa vastuuta myös oman kehysorganisaationsa knowledge managementista. Uskon vakaasti, että ammattikorkeakoulukirjastot vakiinnuttavat paikkansa dynaamisena osana ammattikorkeakoulun sisäistä, alueellista ja kansallista tietohuoltoa.
MW: Miksi tulit vaihtaneeksi ammattikorkeakoulusta projektityöhön?
KV: Tämän kysymyksen kysyin itseltäni siinä vaiheessa kun minulle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Voyager-projektiin. En ollut erityisesti hakemassa uusia haasteita, koska Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kirjasto tarjoaa niitä yllin kyllin. Käynnissä on monta mielenkiintoista hanketta, joissa olisin halunnut olla mukana, ja tiesin jääväni kaipaamaan Stadian kirjastoa myös työyhteisönä. Kuitenkin koin velvollisuudekseni tarttua minulle heitettyyn Voyager-haasteeseen, koska olen koko ammattikorkeakoulu-urani ajan puhunut ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön puolesta. Strategiassammekin on todettu, että "kirjastojen tehokkaalla keskinäisellä verkostoitumisella voidaan edistää ammattikorkeakoulukirjastojen valtakunnallista näkyvyyttä; yhdessä olemme enemmän". Nyt minulla on konkreettinen tilaisuus olla mukana hankkeessa, jonka tuloksena nähdään minkälaiseen yhteistyöhön olemme valmiita. Ja toki tämä hanke tarjoaa tilaisuuden myös omaan ammatilliseen kasvuun.
Marja Widenius, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi