|
Kirjaston alkutilanne ammattikorkeakoulukokeiluun siirryttäessä
Kajaanin ammattikorkeakoulu sai luvan toimia väliaikaisena ammattikorkeakouluna ensimmäisten 22 kokeilun aloittaneen kokeiluyksikön joukossa. Toimintansa Kajaanin väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti 1.1.1992. Se muodostettiin kolmesta kajaanilaisesta oppilaitoksesta: Kainuun terveydenhoito-oppilaitoksesta, Kajaanin kauppaoppilaitoksesta sekä Kajaanin teknisestä oppilaitoksesta. Oppilaitoksista kunnan omistuksessa oli jo tuolloin kauppaoppilaitos, muut kaksi olivat valtion oppilaitoksia. Ammattikorkeakouluksi muuttumisen myötä myös valtion oppilaitokset siirtyivät Kajaanin kaupungin omistukseen.
Kaikissa näissä oppilaitoksissa oli jo tuolloin olemassa omat oppilaitoskirjastot. Teknillisessä oppilaitoksessa ja kauppaoppilaitoksessa ne eivät olleet omia hallinnollisia yksikköjä vaan niitä hoitivat pääasiassa opettajat oman toimensa ohella. Terveydenhuolto-oppilaitoksen kirjasto oli puolestaan oppilaitoksen talouspäällikön ja rehtorin alaisuudessa omana yksikkönään. Lisäksi tässä kirjastossa oli vakituinen kirjastoamanuenssi ja kirjastolla oli oma, mm. hankinnoista päättävä työryhmänsä, joka kokoontui säännöllisesti.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että kirjastoaineiston hankintaan käytettiin vuonna 1992 em. oppilaitoksissa yhteensä noin 80.000 markkaa. Vuoteen 1994 mennessä hankintamääräraha kasvoi 180.000 markkaan. Prosentteina tämä oli vuonna 1993 suhteutettuna kunkin oppilaitoksen budjettiin seuraavasti: 0,7 prosenttia teknillisessä oppilaitoksessa, 0,15 prosenttia kauppaoppilaitoksessa sekä 0,5 prosenttia terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Tavoitteeksi OPM oli asettanut ammattikorkeakoulukokeilun alkuvaiheessa, että ammattikorkeakoulut käyttäisivät vuonna 1994 kirjasto- ja informaatiopalveluhankintoihin vähintään 1,5 prosenttia oppilaitoksen talousarvion loppusummasta.
Millään ammattikorkeakokeiluun mukaan liittyneellä yksiköllä ei ollut tuolloin kirjastokäyttöön suunniteltuja tiloja. Ne toimivat joko entisissä, muunnelluissa luokkahuonetiloissa tai sitten muuhun oppilaitoskäyttöön sopimattomissa tiloissa, jotka oli kunnostettu kirjaston käyttöä varten. Kirjastot olivat pääasiassa valvomattomia, niiden käyttö oli pitkälti itsepalveluperiaatteella toimivaa tai niissä oli henkilökuntaa paikalla vain osan aukioloajasta. Lisäksi missään näistä kirjastoista ei ollut käytössä kirjastoaineiston ja sen käytön hallintaan tarkoitettua atk-järjestelmää.
Kirjastojen aineistokokoelmat olivat vuonna 1993 suuruudeltaan seuraavat: teknillinen oppilaitos 4000 nidettä ja 175 vuosikertaa lehtiä, kauppaoppilaitos 3000 nidettä ja 63 vuosikertaa lehtiä sekä terveydenhuolto-oppilaitos 10000 nidettä ja 130 vuosikertaa lehtiä. Kurssikirjoja ei kirjastoihin juurikaan hankittu. Etenkin teknillisen oppilaitoksen ja kauppaoppilaitoksen kirjastojen tarkoitus olikin toimia pääasiassa opettajien käsikirjastona eikä opiskelijoiden opintoja tukevana kirjastona. Lisäksi hankinta oli sattumanvaraista: vain terveydenhuolto-oppilaitoksessa oli yhdessä sovittu ja toteutettu hankintapoliittinen ohjelma. Kaiken kaikkiaan oppilaitosten kirjastot jakautuivat kahteen kastiin: terveydenhuolto-oppilaitoksen toimivaan ja hoidettuun kirjastoon sekä teknillisen oppilaitoksen ja kauppaoppilaitoksen kirjastoihin, joiden hoito oli satunnaista ja joiden kokoelmat koostuivat paljolti vanhentuneesta aineistosta. Tätä kuvaa hyvin myös vuoden 1992 lainaustilastot: terveydenhuolto-oppilaitos 7000 lainaa, kauppaoppilaitos aloitti lainaustoiminnan vasta vuonna 1993 ja teknillinen oppilaitos n. 400 lainaa. (Huomattakoon, että lainojen tilastointi oli käytännössä hankalaa, koska lainaus toimi kirjastoissa pitkälti itsepalveluperiaatteella).
Alkuvaiheen tärkeimpänä kehittämistyönä oli oppilaitosten kirjastoaineistojen rekisteröinti tietokantaan, jotta aineiston haku ja hallinta olisi mahdollista. Kajaanissa se toteutettiin yhteistyössä Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjaston kanssa. Kuntaan luotiin kirjastojen yhteinen aineistorekisteri, jossa olivat luetteloituna sekä kaupunginkirjaston että ammattikorkeakoulun oppilaitosten kirjastojen kokoelmat. Toinen akuutti ongelma oli henkilöstön puute. Tätä kehitettiin siten, että kauppaoppilaitos ja teknillinen oppilaitos palkkasivat yhteisen kirjastovirkailijan. Sen lisäksi kaupunginkirjastolta ostettiin osa-aikaisia kirjastonhoitajapalveluita.
Kirjastojen kehittäminen projektein alkaa - yhteistyö Kajaanin kaupunginkirjaston kanssa
Varsin pian ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen nostettiin tietoisesti erääksi niistä kriteereistä, jotka määrittelevät osaltaan kunkin kokeilussa mukana olevan yksikön ammattikorkeakoulukelpoisuutta. OPM:n asettaman työryhmän muistiossa (Suunnitelma 1993) ja sitä referoivassa 7.6.1993 päivätyssä yleiskirjeessä todettiin ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen välttämättömäksi, jotta ammattikorkeakoulut voisivat saavuttaa niille asetetut opetukselliset tavoitteet. Yleiskirjeessä korostettiin ensinnäkin sitä, että ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluja tulisi kehittää yhteistyössä muiden kirjasto-organisaatioiden kanssa. Toisaalta sitä, että ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelujen tulisi palvella sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista että koulujen opetustehtävään liittyvän yrityselämän tiedontarpeita. Kirjelmässä asetettiin tavoitteeksi 3 prosentin varaamista oppilaitosten käyttömenoista kirjasto- ja tietopalveluihin. Perusvastuu kirjasto- ja tietopalveluiden rahoituksesta asetettiin oppilaitoksille itselleen, kehittämiseen Opetusministeriö lupasi ylimääräisiä määrärahoja. Lisäksi kirjeessä viitattiin OPM:n asettaman työryhmän kirjaston henkilöstölle asettamaan tavoitteeseen, joka on yksi kirjastonhoitaja jokaista alkavaa 500 opiskelijan määrää kohden.
Niinpä vuonna 1994 Kajaanin väliaikainen ammattikorkeakoulu alkoi tietoisesti panostaa kirjastojensa kehittämiseen. Tavoitteet asetettiin pitkälti OPM:n edellä esitettyjen kriteerien mukaan. Visiona ammattikorkeakoulussa säilyi edelleen oppilaitoskohtaisten kirjastojen kehittäminen - kullekin ammattikorkeakoulun alalle alettiin kehittää omaa erillistä kirjastoa, joka on yhteydessä toisiin kirjastoihin tietoverkon välityksellä. Nämä erilliset kirjastot yhdistettiin yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi kun päätettiin perustaa ammattikorkeakoulun kirjasto vuonna 1994. Alakohtaisen ajattelun muuttuminen näkyy hyvin myös oppilaitoksen opinto-oppaista: vuosien 1993-1994, 1994-1995 ja 1995-1996 oppaissa ammattikorkeakoulukokeiluun mukaan tulleet oppilaitokset sekä niiden tuottamat koulutusohjelmat esiintyvät omilla nimillään. Vasta vuoden 1996-1997 oppaassa aletaan puhua Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusaloista. Tätä ajattelutavan muutosta kuvaa sekin, että aluksi millään kirjastolla ei ollut omaa selvästi määriteltyä talousarviota, kirjastoon käytetyt varat löytyivät kunkin oppilaitoksen omista budjeteista aina vuoden 1996 loppuun asti. Vasta vuonna 1997 kirjasto sai oman itsenäisen talousarvionsa ja omat tilit koko ammattikorkeakoulun budjettiin.
Vuonna 1994 laadittiin ensimmäinen kehittämisprojektisuunnitelma Kainuun liitolle, jolle anottiin osarahoitusta Kainuun kehittämisrahastolta. (Lähteenä seuraavassa käytetty projektin loppuraporttia: Kajaanin 1995c.) Hankerahoitus ei mennyt kokonaisuudessaan läpi, mutta sen sekä OPM:n kehittämisrahojen turvin saatettiin aloittaa kehittämisprojekti 1.5.1994. Projektilla palkattiin puolipäiväinen informaatikko ammattikorkeakoulun kirjaston kehittämisen vetäjäksi. Lisäksi ammattikorkeakoulussa jatkettiin toisen kirjastovirkailijan työsuhdetta teknillisen oppilaitoksen ja kauppaoppilaitoksen budjettivaroilla.
Projektin tavoitteena oli luoda vuoteen 1997 mennessä Kajaanin väliaikaiselle ammattikorkeakoululle sellaiset kirjasto- ja informaatiopalvelut, jotka täyttävät tieteellisen kirjaston tunnusmerkit. Tieteellisen kirjaston kaksi perustehtävää ovat:
1. Tukea organisaatiossaan tapahtuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.
2. Tukea opiskelijoita heidän opintoihinsa ja opinnäytetöihinsä liittyvässä materiaalin- ja tiedonhankinnassa siten, että opiskelijoita ohjataan käyttämään itsenäisesti nykyaikaisen tietopalvelun tarjoamia mahdollisuuksia.
Projektin keskeiset toiminnot liittyivät kirjaston tilojen, aineiston sekä henkilöstön kehittämiseen. Kirjastotilojen kehittämisessä oli tärkeintä ulottaa sisäinen atk-verkko kaikkiin oppilaitoksen kirjastoihin valokaapeliyhteyksin. Kirjaston tietojärjestelmän kehittämisessä jatkettiin yhteistyötä Kajaanin kaupunginkirjaston kanssa ja näin luotiin yhteinen aineistotietokanta oppilaitosten ja kuntalaisten käyttöön. Tavoitteeksi asetettiinkin atk-lainaukseen siirtyminen vuonna 1996. Lisäksi kaikille kirjastoille tehtiin tilojen kehittämissuunnitelmat, joita alettiin osin toteuttaa. Terveydenhuolto-oppilaitoksen kirjaston tiloihin tehtiin lisäksi remontti ja Kauppaoppilaitoksen kirjasto siirtyi uusiin tiloihin vuoden 1995 loppupuolella.
Kajaanin ja Kainuun eräänä ongelmana oli ja on edelleenkin tietovarantojen vähäisyys. Alueella ei ole ollut omaa yliopistoa ja niin ollen laaja-alaiset tieteelliset kirjastopalvelut ovat puuttuneet käytännöllisesti katsoen kokonaan maakunnan alueelta. Kajaanissa toimii Oulun yliopiston kirjaston yksikkö, mutta se on painottunut palvelemaan lähinnä opettajankoulutuslaitosta ja sen tiedontarpeita. Kainuu onkin jäänyt alueellisen korkeakoulutoiminnan kehittämisessä paitsi 70- ja 80-luvulla tehtyjä ratkaisuja, mikä näkyy myös alueellisten tieteellisten tietopalvelujen ja kokoelmien vähäisyydessä. Tämänkin vuoksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa nähtiin erittäin tärkeäksi kehittää omia kokoelmia.
Turvautuminen pelkästään kaukolainaukseen ja verkkovälitteisiin aineistoihin kokoelmatyössä olisi ollut huono ratkaisu, koska kaukolainaus alkoi muuttua maksulliseksi vuonna 1992 säädetyn valtion maksuperustelain myötä. Digitaaliset kokoelmat ovat alkaneet olla ajankohtaisia vasta vuosikymmenen loppupuolella kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin syntymisen myötä. Suurin omien kokoelmien merkitystä painottava seikka on kuitenkin se, että tavoitellut valmistumisajat ovat ammattikorkeakouluissa suhteellisen lyhyet ja opinto-ohjelma hyvin tiivis. Tämä asettaa omat vaatimuksensa aineiston kierrolle ja sille, että tarvittavat aineistot löytyvät mahdollisimman nopeasti mahdollisimman läheltä.
Projektin aineistohankinnat painottuivat kahtaalle. Ensinnäkin täydennettiin kirjastojen omia kokoelmia hankkimalla kirjoja ja aikakausjulkaisuja. Vuosikartunta oli kaikkiaan n. 2000 nidettä. Toisaalta kehitettiin ammattikorkeakoulun tietopalveluja hankkimalla oppilaitoksen sisäiseen verkkoon muutamia CD-ROM ja muita tietopalveluvälineitä. Verkkovälitteisen materiaalin osuutta korostettiin jo tuolloin sekä sisäisissä että ulkoisissa suunnitelmissa: nähtiin, että kehitys kohti digitaalisesti julkaistavia ja jaeltavia materiaaleja oli alkanut.
Projektin rahoituksella palkattiin siis sille puolipäiväinen vetäjä Kajaanin kaupunginkirjastosta ja hänen lisäkseen kirjastoissa toimi tänä aikana kaksi kokopäivätoimista kirjastovirkailijaa. Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisestä vastaamaan perustettiin myös ammattikorkeakoulun yhteinen kirjastotyöryhmä, jonka ensimmäinen kokous oli 16.8.1994. Kokopäiväiseksi vetäjä voitiin palkata työvoimapiirin myöntämän osarahoituksen avulla 1.9.1995 alkaen.
Kajaanin ammattikorkeakoulun vakinaistaminen
Vuosi 1995, jolloin kirjaston kehittämisprojektin ensimmäinen vaihekin päättyi, oli myös ammattikorkeakoulujen kokeiluvaiheen päätös. Tärkeimpänä tapahtumana tuolloin oli toimilupahakemuksen jättäminen vakinaisen ammattikorkeakoulun statusta varten. Kajaanin ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa (1995a) korostettiin voimakkaasti alueellisen elinkeinoelämän kehittämistä ja tukemista ja koulun merkittävää roolia tässä työssä. Kirjaston kehittämisessä nähtiin tärkeänä jatkaa jo aloitettua kolmivuotiseksi suunniteltua kehittämisprojektia. Kirjasto- ja informaatiopalveluille asetettiin Kajaanissa vuoteen 1997 mennessä seuraavat tavoitteet (emt. 17):
On suunniteltu ja luotu vakinaisen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelut.
- Ammattihenkilöstön määrä on minimissään yksi informaatikko ja kolme kirjastovirkailijaa.
- Alakohtaiset kirjastokokoelmat ovat vähintään 10000 nidettä/koulutusala.
- Opettajat ja opiskelijat on koulutettu tiedonhakuun ja luotu tietopalvelujen koulutusjärjestelmä.
- Lainaus on siirretty ATK-pohjaiseen järjestelmään.
- Kirjastotilat ja -laitteet ovat kokoelmien laajuuden ja tiedonhakujen edellyttämällä tasolla.
- Ammattikorkeakoulun kirjastoyksiköillä on yhteinen hankintapolitiikka.
Alakohtainen ajattelu jatkui siis vahvana vielä hakemuksessakin. Lisäksi siitä voi huomata, että kirjasto- ja tietopalvelujen tarvitsema infrastruktuuri oli vielä perusvalmiuksienkin kohdalla osin puutteellinen. Ammattikorkeakoulukulttuurin ja yhteisyyden synnyttäminen oli myös vasta alussa.
Hakemuksen lisäksi Kajaanin väliaikainen ammattikorkeakoulu suorittu vuonna 1995 ulkoisen arvioinnin (Arviointiraportti 1995b) itsearvioinnin ja kehittämissuunnittelun aineistoksi. Myös raportissa näkyy tämä oppilaitoksen jakautuminen eri aloihin (oppilaitoksiin) vielä vahvasti. Raportin yleisessä osassa todetaan, että (emt. 18):
"Kirjasto- ja informaatiopalvelujen uudistamiseksi on tehty yhteistyötä Kajaanin kaupunginkirjaston kanssa. Kainuun liitto on osittain rahoittanut AMK:n toivomat ja tarvitsemat hankinnat. Kirjastopalvelujen kehityksessä on tapahtunut muutos vuoden aikana. Osastoilla on myös alakohtaiset kirjastot ja kirjastonhoitaja. Terveydenhuolto-oppilaitoksen osastokohtainen kirjasto on kehittynein. Puute, minkä opiskelijat ilmaisivat, oli joidenkin kurssikirjojen vaikea saatavuus. Esimerkiksi tarve tutkimuskirjallisuudessa on lisääntynyt viime vuosina. Niitä toivottiin enemmän lainattaviin kurssikirjoihin."
Raportin arvioijat toteavatkin, että hoitotieteen alan kirjasto ja tietopalvelut ovat kohtalaisen hyvät (emt. 64). Kaikilla aloilla suurimpana puutteena nähdään kansainvälisen aineiston vähäisyys kirjaston kokoelmissa. Tekniikan osiossa todetaan lakonisesti: "Kirjastopalvelujen kehittämiseksi on aloitettu kolmivuotinen kehittämisprojekti (emt. 152)". Alkuvaiheen kehittämistyö sai suurimman palkintonsa, kun Kajaanin väliaikainen ammattikorkeakoulu vakinaistettiin ensimmäisten yhdeksän oppilaitoksen joukossa. Valtioneuvosto antoi keväällä 1995 toimiluvan Kajaanin ammattikorkeakoululle ammattikorkeakoulun vakinaistamiseen 1.8.1996 alkaen.
Visio - yksi ammattikorkeakoulu yksi kampus yksi kirjasto
Syyslukukausi 1996 oli vakinaisen Kajaanin ammattikorkeakoulun ensimmäinen lukukausi. Toinen suuri muutos oli se, että Kajaanin ammattikorkeakoululle valittiin vuoden alusta uusi rehtori, tekniikan lisensiaatti Kari Juntunen, joka tuli oppilaitoksen ulkopuolelta ja jolla oli vahva kokemus elinkeinoelämässä toimimisesta. Muutos näkyy oppilaitoksen strategisessa ajattelussa - lukuvuoden 1996-1997 opinto-oppaassa ei enää puhuta kolmesta erillisestä koulusta vaan monialaisesta ammattikorkeakoulusta. Lisäksi palvelutoiminnot - mm. informaatio- ja tietopalvelut - nähdään koko oppilaitosta yhteisesti palvelevina yksikköinä. Yhteisestä kirjastosta aletaan puhua lukuvuoden 1998-1999 opinto-oppaassa.
Vuodet 1995 ja 1996 olivatkin voimakkaan strategisen suunnittelun aikaa sekä maakunnan alueella että Kajaanin ammattikorkeakoulun piirissä. Maakunnan alueella suurin yksittäinen vaikuttava muutos oli Suomen liittyminen EU:hun ja sitä myötä alueelliselle kehittämiselle ohjatut uudet resurssit EU:n tavoite 6 ohjelman myötä. Ohjelmakausi ajoittuu vuosiin 1995-99. Ammattikorkeakoulussa suurin muutos oli vakinaistaminen yhdeksi oppilaitokseksi, omistukseen liittyvät järjestelyt ja sitoutuminen alueen elinkeinoelämän ja se palvelujen kehittämiseen.
Eräs Kajaanin ammattikorkeakoulun etu on se, että se on selvästi yhden omistajan - Kajaanin kaupungin - omistuksessa, jonka hallintaan se siirtyi lopullisesti 1.8.1995. Toinen etu muihin ammattikorkeakouluihin nähden on se, että oppilaitosten tilat sijaitsevat Kajaanissa hyvin lähekkäin. Vimpelinlaaksoon on muodostunut Kajaanissa koulutuskeskittymä, jota voi hyödyntää synergiaetujen etsimisessä. Toisaalta ammattikorkeakoulun koko on niin pieni, että se mahdollistaa järkevien keskitettyjen palvelujen suunnittelemisen ja toteuttamisen.
Uuden rehtorin myötä ammattikorkeakoulun visioksi otettiinkin ammattikorkeakoulun kampuksen kehittäminen Vimpelinlaaksoon ja siinä oleviin oppilaitoksiin. Aluksi suunniteltiin jopa uudisrakentamista, mutta pian tämä vaihtui olemassa olevien tilojen saneeraukseen ja niiden käytön rationalisointiin. Kirjaston kohdalla tämä visio muotoutui yhden yhteisen - myös konkreettisena tilaratkaisuna - kirjaston kehittämiseksi.
Vision toteuttaminen projektein
Kajaanin ammattikorkeakoulu sitoutui vahvasti toimimaan Kainuun kehittämisohjelman ja Kajaanin kehittämisstrategian suuntaisesti. Ammattikorkeakoulu oli mukana Kainuun kehittämisohjelman laatimisessa ja otti sen kautta osaltaan vastuulleen erityisesti osaamisen tukijärjestelmät. Eräänä osana tässä olivat elinkeinoelämän ja oppimisen tietopalvelut ja niiden kehittäminen. Tämä osallistuminen valmistelutyöhön oli tärkeää myös hankkeiden ja niiden suunnitelmien läpiviemisen ja toteuttamisen kannalta.
Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämisessä eräänä kriittisenä tekijänä oli - ja on - resurssien hankkiminen. Samaan aikaan osunut valtion- ja kunnallistalouden lama vaikutti myös siihen, että visioiden toteuttaminen oli hidasta ja työlästä. EU:n aluekehitysohjelmat antoivat kuitenkin uuden mahdollisuuden tukialueilla sijaitseville oppilaitoksille kehittää sekä rakenteitaan että osaamistaan. Näin myös Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastoa päätettiin alkaa kehittää projektilla, jonka oli määrä hakea osarahoitusta EU:n aluekehitysrahastoista.
Vuoden 1996 loppupuolella ja vuoden 1997 alussa kirjaston kehittämiseksi suunniteltiin projekti, jonka avulla ammattikorkeakouluun alettiin luoda tietopalvelukeskusta alueen elinkeinoelämälle. Projekti pilkottiin rahoittajien toivomuksesta kolmeen osaprojektiin, jotka ovat:
1. Tieto- ja informaatiopalveluiden kehittäminen.
2. Tietovarantojen ja tietoverkkoresurssien kehittäminen.
3. Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen rakennushanke.
Vuoden 1997 alussa kahdelle ensimmäiselle osaprojektille saatiin rahoituspäätökset ja projektit saatettiin käynnistää. Rakennushankkeen toteutuminen oli hitaampaa. Sen rahoituksesta saatiin päätös vuoden 1999 aikana ja rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat vuosille 2000-2001.
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto ja tulevaisuus
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto ja tietopalveluita on nyt rakennettu suunnitelmallisesti lähes koko 1990-luvun ajan. Oppilaitosten kirjastoista - osin kirjavarastoista - on kehittynyt koko oppilaitoksen yhteinen kirjasto ja vuoden 2001 alussa tapahtuneen uuden tilan käyttöönoton myötä koko alueen elinkeinoelämää ja opetusta tukeva yksi, yhteinen laadukas palveluyksikkö.
Suurimpana haasteena toteutetuille kirjaston projekteille onkin ollut korkeakoulukirjastokulttuurin synnyttäminen ja tiedonhallintataitojen opettaminen koko ammattikorkeakouluun kuuluville ihmisille - sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Kirjaston aineistot eivät ole itseisarvo vaan niiden sisältämän informaation arvo määräytyy siitä, miten hyvin se ruokkii ja synnyttää uusia ajatuksia, uusia innovaatioita. Ja tämän edellytyksenä on se, että käyttäjät osaavat hyödyntää kirjastoja ja niiden tarjoamia aineistoja omassa työssään. Samalla tätä tiedonhallinnan ja -hankinnan osaamista on alettu viedä myös alueen yrityksiin järjestämällä aiheesta koulutusta elinkeinoelämän edustajille.
Kajaanin ja Kainuun kannalta on ollut tärkeää luoda myös alueellinen peruskokoelma ammattikorkeakoulun ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Painettu materiaali tulee säilymään todennäköisesti tärkeänä lähdemateriaalina ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Mutta on todennäköistä, että digitaalisesti jaellun materiaalin merkitys oppilaitoksissakin kasvaa koko ajan. Kokoelmatyöstä muodostuukin merkittävä ja haasteellinen toiminto tulevaisuudessa. Tämä jakautuu peruskokoelman luomiseen omille asiakkaille sekä verkon välityksellä jaellun materiaalin järjestämiseen virtuaalisiksi kokoelmiksi paikallisten asiakkaiden tarpeisiin ja toimiminen tällä alueella syntyneissä kansallisissa konsortioissa järkevän digitaalisen kokoelman muodostamiseksi ammattikorkeakouluille.
Eräs merkittävä näkökohta ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden kehitystyössä on ollut se, kuka nähdään kirjaston ydinasiakkaaksi. Kajaanissa kehitys on tapahtunut opettajien kirjastoista oppilaiden ja opettajien kirjastoksi, joka on avautumassa koko maakunnan alueen kirjastoksi. Jatkossa tämän pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. Ensinnäkin siksi, että kilpailu resursseista kovenee. Toiseksi siksi, että informaation tarjonta kasvaa koko ajan - vain ne tietopalvelut, jotka tunnistavat selvästi asiakkaansa voivat palvella heitä heidän tarpeissaan.
Jarmo Saarti, suunnittelija, Kuopion yliopiston kirjasto, jarmo saarti@uku.fi
|