Vuotuinen Online Information -konferenssi pidettiin jälleen kerran Lontoossa joulukuun alussa eli 5.-7.12.2000. Tämän vuoden aiheita olivat mm. portaalit, internet, intranet, tiedonhaku, digitaaliset kirjastot ja tekijänoikeudet. Konferenssissa oli aikaisempien vuosien tavoin paljon suomalaisia osallistujia; Suomesta oli yli 70 osanottajaa, mm. neljän ammattikorkeakoulun edustajia.
Kuuntelimme - ja yritimme ymmärtää - useita luentoja eri aiheista, niin kirjastopalvelujen laadusta kuin digitaalisen kirjaston ylläpidosta. Paneelissa keskusteltiin mm. siitä, kuinka tietoa olisi oltava saatavilla muuallakin kuin vain työpaikan pöydän ääressä; kämmenmikrot ja tiedon saattaminen kämmenmikrolla luettavassa muodossa ovat nyt kilpailuvaltteja. Myös kännyköiden uusista ulottuvuuksista keskusteltiin. Mutta millainen tieto on niin tärkeää, että siihen on päästävä käsiksi myös matkalla töistä kotiin?
Emme tehneet muistiinpanoja vaan keskityimme kuuntelemaan luennoitsijoita ja välillä oikein pinnistelemään ymmärtääksemme luentojen sisällöt. Onneksi saamme tammikuussa postitse julkaisun Online Information 2000 proceedings, joka sisältää kaikkien esitelmien tiivistelmät.
Online Information Exhibition
Konferenssikeskuksessa oli koko konferenssin ajan esillä Online Information Exhibition, jossa oli näytteilleasettajia yli 300. Emme ole olleetkaan aiemmin näin suurilla messuilla. Vaikka suurin osa esiteltävistä palveluista ja tuotteista olikin suunnattu yrityksille, tutustuimme tarkemmin muutamiin tuotteisiin.
Maailman suurin elektronisten kirjojen kokoelma on NetLibrary, joka tarjoaa ostettavaksi jo noin 30 000 eri nimekettä elektronisessa muodossa. NetLibrarysta voi ostaa kirjoja kirjaston kokoelmiin, josta asiakas lainaa kirjan tietyksi ajaksi, esimerkiksi vaikka 6 tunniksi, minkä jälkeen kirja automaattisesti "palautuu" takaisin kokoelmaan. Kirjan voi lainata asiakaspäätteelle luettavaksi tai sen voi ladata vaikka eBook:iin tai kannettavaan mikroon; kun laina-aika umpeutuu, estyy kirjan lukeminen automaattisesti ja joku toinen asiakas voi vuorostaan lainata sen (www.netLibrary.com).
BookFind-Online on työkalu kirjastoille, yliopistoille ja kirjakaupoille bibliografisten tietojen etsintään. BookFind-Onlinen aineisto on englanninkielistä, mutta Nordic Book Data, joka tarjoaa aineistoa viidellä kielellä, on tuloillaan (www.bookfind-online.com).
The Scientific World on online -perusteinen artikkelien paikannus- ja välityspalvelu. Se sisältää 11 miljoonaa artikkelia ja The Scientific World kasvaa päivittäin 7000 uudella artikkelilla. Siinä on mahdollista luoda oma käyttäjäprofiili, jolloin asiakas saa tietoa uusista oman alansa artikkeleista ja kokouksista (www.thescientificworld.com).
British Librarysta King´s Libraryyn
Konferenssivieraille oli järjestetty mahdollisuus tutusta British Libraryyn. Esittelykierroksen aikana pääsimme kurkistamaan mm. lukusaleihin ja kirjojen kuljetusjärjestelmään (liukuhihnaperiaatteella varastoista lukusaleihin). Saimme valaistusta myös kuningas Yrjö III:n kirjakokoelmasta (King´s Library). British Library on valtava laitos, jonka rakentaminen kesti 13 vuotta; se oli myös kallis projekti. Materiaaleina onkin käytetty mm. marmoria, valkoista tammea, pronssia ja nahkaa. Aulatiloissa ja lukusaleissa on esillä vanhaa taidetta, mutta kirjastoa varten tilattiin myös uutta taidetta, josta on oivallisena esimerkkinä pronssinen avoin kirja, joka toimi aulatilassa penkkinä.
Vierailimme myös Westminsterin yliopiston Regent Campus Libraryssa. Olimme saaneet luvan vierailuun kirjaston johtajalta Elaine Salterilta, mutta hän oli unohtanut ilmoittaa asiasta sisäänkäynnin vartijoille. Onnistuimme kuitenkin vaikuttamaan tarpeeksi luotettavilta ja pääsimme sisään. Kun opetustilat ja työhuoneet sijaitsevat 'maan päällä', on kirjasto sijoitettu 'maan alle'. Lainausosasto, jossa ei ollut kokoelmia lainkaan, sijaitsee katutasossa, jonka alapuolelle on sijoitettu kokoelmat ja lukusalit kolmeen kerrokseen. Jokainen kokoelmahuone on samalla hiljainen lukusali. Hiljaisuus onkin täydellistä meidän kirjastojemme eläväiseen menoon verrattuna. Kaikkialla on huomautuksia hiljaisuuden säilyttämiseksi ja sanktiot ovat ankarat. Kirjaston asiakasmikrot näyttivät aika iäkkäiltä, eikä niitä ollut kaikissa kerroksissa. Testimme tuloksena totesimmekin ne melko hitaiksi.
Piipahdimme vielä British Museumin kuuluisassa pyöreässä lukusalissa, joka on nykyään avoin kaikille. Lukusali, joka on rakennettu viime vuosisadalla eli 1854-57, on erityisen kuuluisa juuri kupolikatostaan. Se on muuten peräti 32 metriä korkea; läpimittaakin sillä on 43 metriä. Kun vieraat vielä viisi vuotta sitten pääsivät vain kurkistamaan pyöreää lukusalia parvelta esittelijän valvovan silmän alla, on lukusali nykyään avoin ja suosittu vierailukohde. British Museumissa sijaitsee vielä King´s Library, jossa on näytteillä kansallinen piirrosten ja painettujen kuvien kokoelma. Varsinainen King´s Libraryn kirjakokoelma on siirretty British Libraryyn; vain muutama kirja oli vielä hyllyissä.
British Museumista Harrod'sin tavarataloon
Lontoon nähtävyyksien paljoudesta valitsimme mm. British Museumin, jossa tutustuimme Picasson grafiikkaan ja Egyptin hautakulttuuriin muumioineen. Oli mielenkiintoista havaita, että vainajan mukana hautaan on muumioitu myös koiria, kissoja, lintuja ja kaloja! Kuuluisa maailmanpyörä London Eye jäi tosin kokematta, sillä emme olleet hoksanneet tehdä etukäteisvarausta. Mutta onneksemme näimme County Hallissa Salvador Dalin 500 taideteosta. Kuuluisia rakennuksia kuten Parlamenttitaloa, Big Beniä, Westminster Abbey:a ja Whitehallia ihailimme ulkoapäin; Trafalgarin aukiolla ihastelimme norjalaista joulukuusta ja Nelsonin patsasta.
Harrod´s-tavaratalo oli kokemus sinänsä. Muutama sata muutakin innokasta oli sattunut tavarataloon ostoksille yhtä aikaa meidän kanssamme. Mieleenpainuvin lienee ollut ruoka- ja herkkuosasto, josta löytyy kaikkea mahdollista, mutta muutkin osastot tekivät suuren vaikutuksen!
Minna Koistinen, informaatikko, Oulun seudun ammattikorkeakoulu/kirjastoyksikkö, minna.koistinen@oamk.fi
Leena Ojala, informaatikko, Oulun seudun ammattikorkeakoulu/kirjastoyksikkö, leena.ojala@oamk.fi