|
Yleistä
Vuoden vaihtuessa taas kerran uuteen tein koosteraportteja vuoden työsuoritteista ja mietin samalla menneitä kolmea vuotta informaatikkona Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun EU-rahoitteisessa projektissa. Opetuksen, tiedonhakujen, tietokantojen hankinnan yms. perinteisemmän työn rinnalle on tullut parin viime vuoden aikana kokonaan uusi ryhmä palveluja: elektroniset kokotekstilehdet. Myös Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun on hankittu Kansallisen elektronisen kirjastohankkeen (FinELib) kautta elektronisia kokotekstipalveluja.
Pohdin mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä on pitänyt ottaa huomioon ennen kuin ko. palvelut ovat esillepanokunnossa ja loppukäyttäjä tyytyväinen tai edes tietoinen siitä, että hänellä on tällaisia palveluja käytettävissään. Kirjoittamani perustuu omiin kokemuksiini, minulle esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin sekä saatuun palautteeseen. Käyttäjätutkimusta ei ole vielä tehty; sellaisen aika toki tulee.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun EU-projekti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on opiskelijoita noin 2000 ja opettajia 120 (lisäksi 2. asteen opiskelijat ja opettajat). Vakinaistumisen vaatimien pätevyysvaatimusten myötä opettajistamme monet tekevät jatko-opintoja, joten tieteellisen materiaalin, varsinkin uuden artikkelitiedon kysyntä on melkoinen. Koska kirjasto ei ole ollut omavarainen, se on on ollut monien muiden suomalaisten ammattikorkeakoulukirjastojen tavoin kaukopalvelutoiminnassa hyvin selkeästi vastaanottava osapuoli. Tosin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat yhä enenevässä määrin lainaksi kysyttyä aineistoa.
EU-rahoitteinen K&I -projekti on ollut käynnissä jo kolmatta vuotta. Projektissa työskentelee projektipäällikkö, informaatikko, kirjastosihteeri, atk-tuki ja kirjastovirkailija. Koska projektissa panostetaan erityisesti uusiin elektronisiin hankkeisiin, kirjasto lähti innokkaana mukaan kansallisiin yhteishankkeisiin. Kirjasto on hankkinut projektiaikana paljon uusia tietokantoja, mutta vasta Kansallinen elektroninen kirjastohanke mahdollisti sen, että nyt käytettävissä on tuotteita ja palveluja, joista aiemmin vain unelmoi. Vielä pari kolme vuotta sitten testailin onnellisena tuotteita messuilla ja kuuntelin kuinka Terkossa loppukäyttäjä sai tiedonhaun yhteydessä esiin myös varsinaiset tekstit. Ja siunailin Full text- palvelujen päätähuimaavia hintoja, jollaisiin ei pienen ammattikorkeakoulun pienellä kirjastolla olisi rahkeita.
ACADEMIC PRESS - Ideal-palvelu
Academic Pressin palvelu oli FinELibin ensimmäinen elektroninen kokoartikkeleita tarjoava palvelu. Uutena tulokkaana se sai Kemi-Torniossa lehdistönkin paikalle, ja ylpeänä, mutta hieman jännittyneenä odotin miten yhteys Euroopan palvelimeen toimii ja millä viiveellä. Melkoisen usein on näet pitänyt ottaa yhteys amerikkalaiseen palvelimeen, joka on ollut koko AP:n parivuotisen ajan varmempi ja nopeampi. AP:n kokotekstit ovat PDF-muotoisia, ja siten niiden lukemiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader -ohjelma, jonka saa imuroitua ilmaiseksi verkosta. Tottumattomalle tai kiireiselle koneenkäyttäjälle se ei ole välttämättä onnistunut, ja siten se on hieman hidastanut AP:n palvelun käyttöönottoa. Nyt Reader-ohjelma on asennettu kaikkiin kirjaston koneisiin ja opettajien koneisiin. Atk-luokissa ohjelmien "pysyvyys" koneissa vaihtelee, joten ennen opetustunteja täytyy varmistua että lukuohjelma löytyy.
Ideal-palvelun kotisivu on muuttunut erinäköiseksi ainakin pari kertaa, tosin parempaan suuntaan. Tästä on aiheutunut ylimääräistä työtä, sillä suomenkieliset käyttöohjeet on pitänyt uusia muutamaan kertaan. Onneksi uusimmat ohjeet löytyivät FinELibin sivulta.
EBSCO - yli 4000 eri alojen lehteä
Kirjastossa koekäytettiin Ebscon tietokantoja syksyllä 1998. Jo laajuutensa vuoksi palvelu herätti kiinnostusta. Opettajakunta oli hyvin tyytyväinen: materiaalia löytyi niin opetukseen kuin omaan jatko-opiskeluun. Opettajat käyttivät vapaa-aikaansakin tutkaillakseen palvelua. Aiheenmukaisen lehtilistan puuttuminen koekäyttövaiheessa työllisti jonkin verran. Onneksi se on nyt saatavilla osoitteessa: http://blacknet.hamkk.fi/tila/verkkoain/EBSCO.htm
Ebsco toimii Ideal-palveluun verrattuna nopeasti, mutta asiakkaat pitivät sitä hieman vaikeampikäyttöisenä. Tulostaminen on tuottanut joillekin asiakkaille vaikeuksia. Käyttäjät eivät aluksi ole myöskään muistaneet painaa Get results -painiketta hakua tehdessään (enterin painaminen kun ei tuota mitään tulosta). Ja jos artikkelin lukee painamalla Full text -ikonia, takaisin edelliselle sivulle pääsee vain painamalla Result list-painiketta; selaimen oma Back -painike ei tuolloin toimi. Kysymyksiä on herättänyt myös viitteissä esiintyvät artikkelia kuvaavat lyhenteet: mitä ovatkaan bw, c. tai pitääkö ne laittaa lähdeluetteloon? Joskus asiakas on ihmetellyt miksei joku artikkeli (vielä) löydy vaikka lehtilistassa luvataan artikkelin kokoteksti löytyväksi siitä ja siitä vuodesta alkaen. Ja amerikkakeskeisyyskin on puhututtanut.
WILEYn Interscience -palvelu
Kirjastossa koekäytettiin melko paljon WILEY-palvelua joka oli myös maksutta koekäytössä vuonna 1998. Wiley sisältää 160 elektronista lehteä, jotka ovat aihepiiriltään luonnontieteellisiä, teknillisiin aloihin liittyviä tai lääketieteellisiä. Pari Wileyn käyttäjää totesi sen vaikeakäyttöiseksi ja itsekin jouduin etsiskelemään ensimmäisellä kerralla eri toimintoja tavallista kauemmin. Rekisteröitymisen jälkeen palvelu toi esille käyttäjän oman profiilisivun, johon pystyi valitsemaan mm. omat suosikkilehtensä. Tämä profiilisivu hämäsi tottumatonta käyttäjää niin, että hakutoimintoa oli vaikea löytää pienestä ylälaidan palkista. Kun hakutoiminnan löysi ja haku tuotti mahdollisesti tulokseksi artikkeleita, ei löytyneen artikkelin saaminen kokotekstinä luettavaksi onnistunut ellei osannut valita "view the article" -painiketta. Tänä vuonna palvelusta voi ilman korvausta käydä katsomassa artikkelit ja tiivistelmät rekisteröitymällä vierailijaksi (Guest). Kokotekstejä ei saa enää luettavakseen.
Tiedotus ja markkinointi - tervaa haluttomille, mettä tiedonjanoisille
Olen tiedottanut uusista palveluista mm. kirjaston www-sivuilla, sähköpostin kautta, perinteisillä ilmoitustauluilla ja sisäisen postin tiedotteilla sekä parin viikon välein ilmestyvässä sisäisessä tiedotteessa. Kirjastoissa on esillä esitteitä ja suullisesti yritän mainostaa palvelua aina kun se on mahdollista. Kaikissa opetustilanteissa pyrin ainakin mainitsemaan nämä uudet tuotteet. Käyttäjäkoulutusta pyrin järjestämään mahdollisuuksien mukaan, ja entistä enemmän sitä myös kysytään.
Uudet palvelut on sijoitettu www-sivuilla mahdollisimman moneen paikkaan, jotta ne osuisivat kävijän silmiin. Www-sivujen ilmoitustaulullakin niitä pidetään kauan. Aakkoselliseen lehtilistaan lehdet on syytä pistää mukaan, sillä se on asiakkaalle luonteva paikka hakea lehtiä. Palvelut löytyvät myös kohdasta Tietokannat; tänne sijoitetaan myös lyhyet suomenkieliset ohjeet kustakin palvelusta. Www-sivujen ylläpitoon kuluu yllättävän paljon työaikaa. En pidä tätä työtä kuitenkaan turhana, sillä kotisivut on se paikka, josta uusimman tiedon pitäisi löytyä. Paperiset ohjeet ja esitteet uusitaan harvemmin. Oman kirjaston www-sivujen tuntemus tulee sisällyttää tiedonhankinnan opetukseen.
Elektroniset kokotekstipalvelut ovat pääasiassa englanninkielisiä. Seikka, jota monet opiskelijat manaavat, mutta useimmat pitävät hyvin luonnollisena. Suomalaisissa korkeakouluissa on yhä enenevä määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, joille nämä palvelut ovat enemmän kuin tervetulleita. Pienen kaupungin, jossa ei ole yliopistoa, ulkomainen lehtivalikoima ei ole kovin laaja.
Uusista palveluista tiedottaminen on aina riittämätöntä. Tiedottamisesta ja markkinoinnista huolimatta löytyy aina joku, joka ei ole kuullut mainittavan asiasta. Aiheesta lisää Toini Alhaisen artikkeli "Verkkolehtien markkinointi ja käyttäjäkoulutus" .
"Hyviä palveluja, mutta onko niitä pakko olla niin paljon ja kaikki erilaisia"
Vaikka palvelut tulevat meille valmiiksi neuvoteltuina, niin lisenssisopimukset pitää ja kannattaa lukea huolella läpi: esimerkiksi kohta "kaukolainaus ei ole sallittua" on merkityksellinen. Se pitää muistaa kun palveluja markkinoidaan esim. alueen pienyrityksille - ihan mitä tahansa palveluja ei ole syytä luvata toimittaa esim. sähköpostin kautta.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa saattaa olla sellaisia opiskelijoita, joiden kyky käyttää tietokonetta ja/tai englanninkieltä ovat rajallisia. Monet kokevat hankalana sen, että kaikissa palveluissa on (vielä) erilainen käyttöliittymä. Jatkuvat muutokset hankaloittavat käyttöä; usein muuttuneet sivut eivät ilahduta myöskään kiireistä tai tottunutta käyttäjää, joka joutuu etsimään painiketta jostain aivan muualta kuin "täsmätotutusta" paikasta.
Lyhyet suomenkieliset käyttöohjeet on hyvä pitää saatavilla, ja niitä pitää korjata ja täydentää tarvittaessa. Kokemukseni mukaan asiakkaat kaipaavat usein ohjeistusta myös proxi-asetuksista tai cache-muistin tyhjennyksestä. Valitettavasti käytännöllisesti suuntautuneella ja suoraan tekemistä painottavalla asiakaskunnalla ei aina tahdo olla malttia lukea "minkäänmaalaisia" käyttöohjeita.
Teknisiä hankaluuksia on ollut vähän. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa Ideal ja EBSCO toimivat tunnistaen ip-numerot, salasanoja ei tarvita. Monilla henkilökuntaan kuuluvalla on kotona ammattikorkeakoulun verkkoon kuuluva kone, joten artikkelien lukeminen sujuu sielläkin. Salasanaa vaativien palvelujen käytössä on omat hankaluutensa, sillä pelko salasanojen kulkeutumisesta ulkopuolisten käsiin tai jatkuva salasanojen kysyminen turhauttaa.
Entäpä jatkossa?
Elektronisten lehtien sopimukset ovat 1-3 vuoden mittaisia ja siten kirjastossa on aikaa katsoa mitkä palvelut ovat tulleet jäädäkseen; mitä kannattaa ja mitä on varaa pitää. Työ jatkuu niin perinteisessä kuin uudessakin hengessä, sillä vanhempaa artikkeliaineistoa tarvitaan ja sitä tilataan edelleen paperikopioina ja sähköisesti Arielilla, jonka senkin soisi yleistyvän suomalaisissa kirjastoissa.
Reilu vuosi sitten erään kaupunginkirjaston eräs ex-kirjastonjohtaja kirjoitti paikallisessa sanomalehdessä vastineen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehdistötiedotteeseen, joka koski virtuaalikirjaston rakentamista. Vastineessa todettiin virtuaalisen tarkoittavan jotain kuvitteellista ja olematonta. Elektroniset kokotekstipalvelut erityisesti osoittavat, että virtuaalinen (elektroninen, sähköinen tai mikä se kuvaavin sana onkaan) kirjastohanke ei ole kuvitteellinen, vaan todellisuutta, jossa virtuaalisuus tuottaa täyttä palvelua esimerkiksi artikkeleina, joiden saanti muuta kautta olisi ollut paljon hitaampaa ja hankalampaa.
Marjatta Puustinen, informaatikko, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu email: marjatta.puustinen@tokem.fi
|