Yliopistokampukselta vankilaan: Glasgow’n kirjastot pyrkivät lisäämään asiakkaiden hyvinvointia

07.06.2023

Näkymä Glasgowsta. Photo by Roman Akash on Unsplash

Matkustin Skotlantiin tutustumaan sikäläisiin kirjastoihin toukokuussa 15.–17.5. Brexitin takia tämä kevät olikin viimeinen mahdollisuus matkustaa kuninkaalliselle saarelle Erasmus-rahoituksella. Varsinaiset kohteeni olivat University of the West of Scotlandin kirjasto ja Glasgow’n yleinen kirjasto. Samalla pääsin näkemään myös Barlinnien vankilan kirjaston.

UWS:n kirjasto digitoi ja huolehtii opiskelijoista

University of the West of Scotland (UWS) on Turun ammattikorkekeakoulun partnerikorkeakoulu. Kaikesta näkee, että UWS panostaa opiskelijoidensa opiskelutaitojen tukemiseen. Kirjastonjohtaja Jeanette Castle on huolissaan myös opiskelijoiden hyvinvoinnista, johon hän uskoo kirjastonkin voivan vaikuttaa. UWS:n kirjasto järjestää mm. matalan kynnyksen lukupiirejä, joita opiskelijat fasilitoivat. Jeanette totesi, että yleisen kirjaston puolella on paljon tähän liittyvää osaamista, ja UWS:n kirjasto pyrkii siksi tekemään yhteistyötä Glasgow Life Libraries’in kanssa.

Kuva 2. UWS:n kirjaston ohjeita.

Erittäin kiinnostava oli koulutuksessa käytettävien kirjallisten aineistojen digitointisopimus, joka on solmittu brittiläisten kustantajien ja tekijänoikeusjärjestöjen kesken. Sopimus on hieman erilainen kuin Kopioston kopiointilupa Suomessa. Digitointi toimii kirjastovetoisesti, ja aineistot tallennetaan  Digital Content Store -alustalle.

Digitoinnin vaiheet:

  1. Opettaja pyytää digitointia kirjastosta. Digitoinnille pitää olla tarve jollakin kurssilla, joten opettaja ilmoittaa kurssin nimen ja numerotunnuksen.
  2. Kirjastossa selvitetään, mikä on kustantajan suhde digitointiin. Kaikkea ei saa digitoida. Joskus digitoinnin saa tehdä painetusta kirjasta, joskus e-kirjasta. Kirjasta saa digitoida korkeintaan 10%.
  3. Aineistopätkä skannataan painetusta tai napataan e-kirjasta. Siihen pyritään saamaan saavutettavat OCR-toiminnot (optical character reading) ja se tallennetaan Content Store -alustalle.
  4. Aineistoon muodostetaan linkki, joka lähetetään opettajalle.
  5. Opettaja jakaa linkin oman kurssinsa opiskelijoille. Muille sitä ei saa jakaa.

Linkki on käytössä vuoden ajan.

Glasgow Life Libraries

Glasgow’n pääkirjasto on nimeltään Mitchell Library, ja se sijaitsee vaikuttavassa 1800-luvulla rakennetussa talossa. Katutason kaunokirjallisuuteen painottuva kokoelma, ”Community Library”, näytti yllättävän vaatimattomalta. Se oli kuitenkin vain pieni maistiainen koko kirjaston kokoelmasta, joka jatkui ylemmissä kerroksissa.

Kuva 3. Glasgow’n pääkirjasto on nimeltään Mitchell Library

Koska olin erityisesti kiinnostunut kirjaston palveluista lapsille ja nuorille, minulle oli järjestetty tapaaminen koulukirjastotiimin vetäjän Ianin ja lastenkirjastotiimin vetäjän Margaretin kanssa. Koulukirjastot toimivat aktiivisesti yhteistyössä erityisesti englannin kielen opetuksen kanssa ja myös sanataidetyöpajoja järjestetään. Ian kertoi yhteistyöstä, jossa koululuokka kirjoitti ohjattuna kokonaisen kirjan yhden viikon aikana. Seuraavalla viikolla luokka sai teoksensa aivan oikeana, painettuna kirjana.

Kuva 4. Kirjaston ohjelmaa lapsille.

Margaret vei minut katsomaan alle neljävuotiaille tarkoitettua Bookbug-tuntia. Bookbug on Skotlannin kirjastoissa lanseerattu satutunti-idea, johon kuuluu tietysti maskottiotus Bookbug. Satutunti oli hyvin toiminnallinen: sen vetäjä Cathy alkoi heti laulaa lapsille tervetuliaislaulua, ja tunti jatkui myös laulujen ja lorujen merkeissä.

Glasgow Libraries on juuri saanut valmiiksi uuden strategian ”Vision for Glasgow Libraries”, jossa tavoitellaan saavutettavuutta, informaatiolukutaitoa, lukemaan innostamista ja kirjaston merkitystä kaupunkilaisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Lukutaidon tukemisessa kirjasto tekee yhteistyötä useiden tahojen kanssa, joista tärkeimmät ovat Scottish Book Trust, The Reading Agency ja National Literacy Trust.

Kirjanjulkistus: Jimmie Two Guns Barlinnien vankilassa

Lastenkirjastotiimin vetäjällä oli toinenkin vastuualue: vankilakirjastot. Päivän päätteeksi lähdimme Barlinnien vankilaan, jossa tunnettu rikosasianajaja ja aikoinaan itsekin vankilassa istunut James MacIntyre eli Jimmie Two Guns julkisti tuoreet muistelmansa. Mikä todellakin olisi ollut sopivampi yleisö tälle kirjalle kuin tuomiotaan suorittavat miehet?

Vankilan kirjastoon ohjattiin noin 30 vankia, jotka kuuntelivat keskittyneesti MacIntyren esitystä ja esittivät lopuksi vilkkaasti kysymyksiä. Margaret oli tuonut kirjastoon kahdeksan nidettä tuoretta kirjaa, ja ne menivät kaikki lainaan heti – kiinnostus kirjaan oli niin suurta, että hetken ajan pelkäsin, alkavatko miehet tapella kirjasta. Tosiasiassa kaikki käyttäytyivät asiallisesti ja ilmapiiri oli rento. Kirjanjulkistus oli todella menestys!

Yhteiset tavoitteet, monenlaiset toteutukset

Kirjastoilla on kaikkialla maailmassa yhteiset tavoitteet: lukutaidon, tiedon, kulttuurin, sivistyksen ja hyvinvoinnin levittäminen. Glasgow’n kirjastolaisten keskusteluissa nousi toistuvasti esiin, että heidän asiakkaansa tai potentiaaliset asiakkaansa eivät ole kovin varakkaita eikä heillä useinkaan ole korkeakoulutettua perhetaustaa. Monelle englanti on vasta toinen kieli. Kirjasto haluaa auttaa ihmisiä tasavertaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Lukutaito on osallisuuden edellytys, ja siksi lukemisen edistäminen on niin tärkeää.

Tärkeää se on myös Suomessa, ja siksi on hyödyllistä tutustua eri kirjastojen toimintamalleihin. Ehkä korkeakoulukirjastojen pitää meilläkin alkaa miettiä entistä enemmän opiskelijoiden lukutaidon ja opiskelutaitojen tukemista. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kertoo Turun Sanomissa (24.5.2023), että historian opiskelijoilla on vaikeuksia lukea kokonaisia tenttikirjoja. Vainio-Korhonen vihjaa, että toisen asteen oppilaitosten pitäisi huolehtia oppilaiden lukutaidosta paremmin. Itse arvelen, että sen sijaan että heitämme palloa toinen toisillemme, meidän kaikkien pitää ottaa vastuuta lukutaidosta: kotien, koulun, oppilaitosten koulutusasteesta riippumatta, ja meidän kirjastolaisten.

Lähteet

  • Vainio-Korhonen, K. (2023). Miksi kirja on haaste? Turun Sanomat. Julkaistu 24.5.2023.

Kirjoittajat

Pauliina Isomäki

kirjastoalan tuntiopettaja

Turun ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti