Yhteistyötä informaatiolukutaidon opetuksessa

17.06.2015

Läpimurrolta se tuntui, kun sain viime keväänä tekniikan koulutuksissa ensimmäiset isommat yhteistyöaskeleet otettua Tutkimuksen tekeminen ja raportointi -opintojaksolla kollegaopettajain kanssa. Syksyllä saatiin sitten syvennettyä asiaa ja uusi viestinnän lehtori tiimiin mukaan. Innokkaana odotin kevätlukukauden alkua, jossa oli tarkoitus vetää tuo opintojakso kolmen opettajan tiimissä niin, että harjoitellaan opinnäytetyön tekemistä tai jopa peräti jo tehdään sitä. Mukana oli tutkimusmenetelmistä vastaava opettaja, viestinnän opettaja ja minulle jäi se informaatiolukutaidon osuus. Idea oli, että opiskelijat eivät enää lilluisi näiden kolmen eri asian suhteen epätietoisuuden aallokossa vaan syntyisi selkeä kokonaisuus ja käsitys siitä, miten osa-alueet liittyvät opinnäytetyöskentelyyn. Aiemmin aikataulutus oli myös ongelma, pahimmoillaan opintojaksot sijoittuvat jopa eri lukuvuosille.

Mukana oli suomenkielisissä ryhmissä kaksi eri tutkimusmenetelmä opettaja, yksi viestinnän opettaja ja minä. Englanninkielisessä koulutusohjelmassa oltiin kolmeen pekkaan jo kokeiltu edellisenä keväänä samaan tapaan tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä seminaaria. Mukana oli englanninopettaja, tutkimusmenetelmäopettaja ja minä. Kokemukset olivat hyviä ja suunnitelmana oli kehittää asiaa myös englanninkielisessä koulutuksessa. Tänä keväänä toteutettiin siis myös Conducting research and reporting -opintojakso.

YHDESSÄ SUUNNITTELEMINEN ON KIVAA
Opintojakson suunnittelu tehtiin tuntitasolla. Ensin käytiin läpi kunkin opettajan sisällöt ja sitten tehtiin suunnitelma, missä järjestyksessä syntyisi loogisin kokonaisuus. Kaikkien opettajien lukujärjestykseen varattiin samat tunnit samalla ryhmälle vaikka kaikki eivät kaikilla tunneilla olleetkaan läsnä. Itse asiassa vain aloituksessa ja loppuseminaarissa kaikki olivat paikalla. Itse kävin tutkimusmenetelmätunnilla näyttämässä vähän tutkimusmenetelmä kirjoja. Yhteisopettajutta pitää seuraavalla kerralla tutkailla myös, mutta olin arka sitä itse esittämään, koska opettajien työaikasuunnitelmiin oli tehty leikkauksia ja resursseista puhuminen tuntui arkaluontoiselta asialta. Oma työaikani, kun on toimistotyöaikaa ja ylitöistä ei varsinaisesti makseta niin omaa aikaa osaan hulppeammin tuhlata ja resursoida koemielessä lähes miten vain. Yhteisopettajutta tarvitaan, sillä saadaan isompaakin ryhmää ohjata työnteon vaiheissa paremmin.

Tehtävät olivat Optimassa ja aikataulu julkaistiin opiskelijoille myös tarkkana suunnitelmana, mitä milläkin tunnilla tehdään ja mikä tehtävä tehdään missäkin vaiheessa. Tässä organisoinnissa on ensi kerralle kehitettävää. Tehtävät saatiin kaikilta mutta ne pitää olla oppimisalustalla jo etukäteen. Samoin yllätyksenä tuli, kun opiskelijoita olikin yhdessä ryhmässä yhtenä päivänä pois iso määrä sählyturnauksen takia. Tämä pitää ensi vuonna ohjeistaa, että tuntia ei kannata silloin pitää vaan pitää siirtää se. Samoin koko hommassa lienee tarpeen sopia pakollisesta läsnäolomäärästä. Muutamia vapaamatkustajia porukkaan yleensä mahtuu.

Yhdessä suunnittelu oli mukavaa ja ymmärsin, että jaoimme yhdessä kokemuksen, että olemme tekemässä hyvää työtä ja saimme toisiltamme siihen tukea. Kun tuntuu, että tekee mukavaa työtä, jossa onnistuu niin, se on voimauttavaa.

SATTUMA SAAPUU SAATILLE
Tunnettu juttu on, että tiedonhakeminen ilman tiedontarvetta on tylsää ja oppimisen kannalta tehotonta. Sattumalta konetekniikan opiskelijat valitsivat osittain aiheekseen toiselle kurssille tekemänsä esitelmän aiheen käsiteltäväksi myös tällä kurssilla. Samaan tapaan toimittiin kemiantekniikan kanssa. Tieto- ja automaatiotekniikan opiskelijat sekä englanninkielinen it-ryhmä etsiskelivät opinnäytetyöaihetta mutta vastaava tilanne olisi auttanut myös heitä. Ryhmissä oli toki niitäkin, jotka työstivät opinnäytetyötään ja valmistuivatkin tämän kevään aikana.

Muualta tullut oikea aihe jäntevöitti käsittelyä. Lisäksi seminaarissa saatiin hyviä keskusteluja, kun aiheet antanut opettaja oli kuuntelemassa esityksiä seminaarissamme. Lähteitäkin pohdittiin, kun aiheena oli ydinvoima ja lähteinä löytyi niin ydinvoima.fi –sivusto kuin energiateollisuuden sivustokin.

OPISKELIJAT ONNISTUIVAT, ENTÄ ME?
Suomenkielisiltä ryhmiltä keräsimme palautetta lomakkeella. Palaute kerättiin nimettömänä. Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa myös virallista opintojaksopalautetta 7.6. asti ja tällä hetkellä ryhmistä on muutama palaute annettu sinne. Niitä emme näe, jos niitä tulee liian vähän emmekä siis ennen tuota kesäkuun seitsemättä päivää. Lomakkeessa kysyttiin, minkälainen käsitys opiskelijalle jäi opinnäytetyön tekemisestä prosessina. Suurimmalle osalle jäi käsitys, että opinnäytetyö on laaja kokonaisuus mutta yhtälailla moni piti sitä melko selkeänä. Muutama mainitsi opintojakson selkeyttäneen prosessia ja moni oli maininnut, että lähteitä tarvitaan paljon. Kolme vastaajaa oli sitä mieltä, ettei ollut oppinut mitään uutta.

Kysyimme myös miten eri opettajien aiheet osuivat yhteen ja mitä parannettavaa olisi? Suurin osa piti opintojaksoa onnistuneena ja aikataulun tarkkuutta ja suunnitelman läpinäkyvyyttä hyvänä. Kolme vastaajaa toivoi selkeämpiä tehtävänantoja ja kahden mielestä kurssi oli sekava.

Kysyimme myös olisiko jotain pitänyt olla enemmän. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä mutta eniten toivottiin lisää tunteja opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyviä asioita. Tutkimuksen tekemistä ja tiedonhakuun liittyviä asioita mainittiin toivottavan yhtä paljon. Yhdelle vastaajalle tiedonhakuosuus oli turha hänen omasta mielestään.

Kysyimme myös omasta panostuksesta. Suurin osa oli omaan panostukseensa tyytyväinen. Kaksi mainitsi panostaneensa erityisesti lähteiden hakuun, yksi suunnitteli jatkavansa opinnäytetyöohjeen selaamista, ja yksi mainitsi valikoineensa opintojakson tarjonnasta itselleen tärkeitä asioita niitä erikseen nimeämättä.

Kaiken kaikkiaan meille jäi tunne, että olimme valinneet hyvän polun. Vielä oli kehitettävää, mutta alku on lupaava.

Englanninkielisen ryhmän kanssa oli vaikeuksia. Läsnäolopakko oli määritelty mutta opiskelijat eivät välittäneet siitä lainkaan. Aihevalinnat olivat kaikkea muuta kuin opinnäytetyöhön soveltuvia, emmekä onnistuneet motivoimaan porukkaa työskentelyyn. Esitykset olivat puutteellisia ja lähdemerkinnät aivan hukassa. Edellisen vuoden porukassa oli ollut ihan erilainen tekemisen meininki. Tuntui, että tässä ryhmässä kaikki muu tärkeämpää kuin koulunkäynti. Tähän suunnitteluun meidän täytyy ottaa eri ote, mutta seuraava porukka onkin vasta vuosien päästä.

SEMINAARIN SATOA
Opintojakson lopussa pidimme tuotoksena olleista miniopinnäytetöistä seminaarin. Kahvi ja pullaa oli tarjolla kaikille. Siitä tuli jotenkin juhlava tunnelma. Yksi opiskelijoista tokaisi, että olisi pitänyt olla puku päällä.  Annoimme sekä esityksestä että miniopinnäytetöistä palautetta. Palautetta olisi pitänyt kuulla myös vertaisiltaan eli se täytyy ensi vuonna saada mukaan.

Itse havaitsin, että lähteiden arviointi on todella vaikeata ja siitä pitää puhua paljon enemmän. Yhdellä kaverilla oli peliaiheisessa työssä lähteenä teksti, joka oli peräisin Ebayn sivuilta. Hänen mieleensä ei ollut juolahtanut miettiä ketä varten teksti on kirjoitettu, ja että se on tuoteseloste wiin ohjaimen toiminnasta. Hän käytti lähdettä kertomaan, miten langattoman ohjaimen sensori toimii. Muitakin vastaavanlaisia lähteitä oli käytetty ja niistä päästiin seminaarissa hyvään keskusteluun.

 

 

Hanna-Riina Aho

tietopalvelupäällikkö

Centria-ammattikorkeakoulu

Kommentit

Jätä kommentti