Yhteistä saavutettavuusopasta rakentamassa

Kesäkuussa 2024 julkaistiin kuuden korkeakoulukirjaston yhteinen saavutettavuusopas, joka on tehty LibGuides-alustalle. Oppaan tavoitteena on välittää selkeästi ja erilaiset oppijat huomioiden keinoja helpottaa lukemista niin kirjastojen e-aineistoista kuin yleensä. Opas myös antaa opiskelijalle mahdollisuuden tarkastella omaa oppimistyyliään. Tässä artikkelissa kerrotaan saavutettavuusoppaan syntyyn vaikuttaneista asioista, suunnittelusta ja toteutuksesta.

Kirjasto tukee opiskelijan työtä

Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) julkaisi tänä kesänä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvän kyselyn tulokset. Vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista (680) 31,6 % kertoi psyykkisen hyvinvointinsa heikentyneen ja 18.8 % heikentyneen huomattavasti (SAMOK 2024). Opiskelijat kokevat laajasti haasteita opinnoissa. Vastaavaa ilmiötä on monissa maissa (Bladek 2021). Kirjasto on yksi opiskelijan arjessa oleva toimija, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua.

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, johon yksi vaikuttava tekijä on opiskeluympäristö (YTHS 2022). Kirjastot ovat opiskeluympäristöjä. Yksi 2020-luvun korkeakoulukirjastojen trendeistä ACRL:n mukaan on opiskelijahyvinvoinnin tukeminen eri tavoin palveluja ja tiloja kehittämällä. (Bladek 2021.) Kirjastojen verkkopalvelut ovat osa opiskeluympäristöä. Kirjastot voivat tukea opiskelijoita selkeillä verkkopalveluilla, joissa saavutettavuus on huomioitu. Verkkolukemisen helpottamiseksi on tarjolla monia tapoja niin sisäänrakennettuna kirjaston tarjoamiin e-aineistoihin kuin selainten ominaisuuksiin. Kirjastojen tulisi viestiä opiskelijoille tehokkaasti näistä mahdollisuuksista (Pudas & Valtonen 2023).

Lähtökohtana lukemisen helpottaminen

Kuuden korkeakoulun kirjastoammattilaisista koostuva epävirallinen saavutettavuusryhmä (Savu) on toiminut vuodesta 2022. Ryhmä pyrkii edistämään ja pitämään esillä saavutettavuutta korkeakoulukirjastoissa. Helmikuussa 2024 ryhmä alkoi suunnitella yhteistä saavutettavuusopasta LibGuides-alustalle. Tavoitteena oli luoda opas, joka tarjoaisi kaikille helposti lähestyttävää tietoa lukemisen helpottamisesta. Oppaan suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilusta tuttuja käyttäjäpersoonia sekä kognitiivisen saavutettavuuden tavoitteita.

Laurea-kirjasto on jo aiemmin hyödyntänyt palvelumuotoilua omien palvelujensa kehittämisessä, joten heiltä saatiin asiantuntijaksi Noora Montonen. Nooran johdolla ryhmä perehtyi käyttäjäpersooniin, joista toivottiin konkreettista apua oppaan suunnitteluun. Valitettavasti ryhmällä ei ollut mahdollisuutta tehdä varsinaista käyttäjätutkimusta, mutta omaa näkemystä käyttäjien tarpeista syvennettiin keskusteluilla korkeakoulujen hyvinvointipalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Myös Celian yhteyshenkilö Paula Isoaho kertoi omia kokemuksiaan korkeakouluopiskelijoiden yleisimmistä haasteista tänä päivänä. Keskustelujen perusteella ryhmä muodosti viisi erilaista käyttäjäpersoonaa erilaisine taustoineen ja tarpeineen. Persoonia hyödynnettiin sisällön suunnittelussa ja arvioinnissa.

Kognitiivisella saavutettavuudella helppo ja lähestyttävä verkkosisältö

Kognitiiviset taidot ovat mielen toimintojen kokonaisuus, johon liittyy muun muassa havaitseminen, tarkkaavaisuus, muistaminen, oppiminen ja kieli. Verkkopalvelu on kognitiivisesti saavutettava, jos sitä on mahdollisimman helppo käyttää ja sieltä löytyvää tietoa on helppo ymmärtää. Kognitiivinen saavutettavuus tukee hyvinvointia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi verkkosivun yksinkertaista rakennetta, johdonmukaisuutta ja selkeää kieltä. Esimerkkejä ominaisuuksista ovat selkeät valikot, ymmärrettävät linkit, tärkeät asiat alussa ja toisiinsa liittyvät asiat lähellä toisiaan. Selkeästi meille -hankkeen sivuilla on kognitiivisen saavutettavuuden ohjeet. Niiden avulla voi tarkastella oman kirjastonsa verkkopalveluiden sivuja.

Kognitiivisesti saavutettavat verkkopalvelut hyödyttävät kaikkia käyttäjiä, mutta erityisesti jos on haasteita oppimisessa, muistamisessa ja hahmottamisessa sekä jos kielitaito on heikko. Myös tiedon esittäminen monimuotoisesti tukee erilaisia oppijoita. Kaupallisten toimijoiden, kuten e-aineistopalveluiden, on nykyään panostettava tuotteidensa saavutettavuuteen. Myös selainten saavutettavuusominaisuudet kehittyvät koko ajan. Kun opiskelijat tietävät näistä ominaisuuksista, he voivat hyödyntää niitä opinnoissaan.

Kognitiivinen saavutettavuus on pyritty huomioimaan nyt julkaistussa saavutettavuusoppaassa. Tästä esimerkkeinä välilehtien toistuva rakenne, lyhyet lauseet, selkeät linkit, käyttäjää puhutteleva teksti, tieto tuesta ja tiedon esittäminen tekstin lisäksi muun muassa videoiden, infograafien ja kuvien avulla.  Kielelliseen saavutettavuuteen liittyy vuorovaikutus tekstin laatijan ja käyttäjän välillä (Raevaara 2018). Oppaassa halutaan tekstien kautta tukea ja motivoida, jopa innostaa, käyttäjää syventymään häntä itseään hyödyttäviin verkkopalveluiden ominaisuuksiin sekä pohtimaan omaa oppimistaan helpottavia tapoja.

 Yhteistyöllä parempi tulos

Oppaan suunnittelussa ja toteutuksessa oli hyötyä siitä, että mukana oli laaja korkeakoulujen edustus. Ryhmän jäsenillä on osaamista eri alueilta aina tekniikasta tiedonhallinnan opetukseen ja viestintään, joten eri tarpeita ja näkökulmia voitiin huomioida heti suunnitteluvaiheessa. Ryhmällä oli alusta asti yhteinen näkemys siitä, että oppaassa tulisi pyrkiä pois kirjastokeskeisyydestä. Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa oli juuri toteutettu LibGuides-oppaiden uudistus saavutettavuuden näkökulmasta (Aho 2023), ja heidän osaamistaan voitiin hyödyntää Laurean alustalle toteutetussa saavutettavuusoppaassa. Onnekkaan sattuman kautta Oulun yliopiston kirjastossa oli meneillään saavutettavien videoiden tuotantoprojekti, ja heiltä valmistuneet videot e-kirjojen ja artikkelien kuuntelemisesta ovat tärkeää sisältöä. Oulun kirjastoammattilaiset jakavat seuraavassa Kreodissa vinkkejä saavutettavan ohjevideon tekemisestä.    

Lopputuloksena uudenlainen kirjasto-opas

Keskittymisen ja oppimisen tavat ovat muuttuneet, ja sen haluttiin näkyvän myös uudessa oppaassa. Vaikuttaa siltä, että keskittyminen on lyhytkestoista ja verkkolukeminen on oppimisen arkea. Savu-ryhmä halusi tarjota opiskelijalle myös mahdollisuuden tarkastella omaa oppimistyyliään ja löytää itselle sopivia keinoja oppimisen tueksi. Ryhmä koki onnistuneensa tavoitteissaan, koska usein vieraaksi koettua saavutettavuutta lähestytään opiskelijan omasta näkökulmasta. Saavutettavuusopas toimii nyt paitsi itsenäisen opiskelun tukena, myös ohjauksen työkaluna kirjaston asiakaspalvelu- ja opetustilanteissa. 

LibGuides-oppaan päivittäminen on helppoa. Jatkossa olisi tärkeä saada saavutettavuusoppaan toimivuudesta ja sisällöstä kommentteja opiskelijoilta, jotta sitä voidaan kehittää käyttäjäkokemusten perusteella.  Jokainen halukas kirjasto voi kopioida oppaan LibGuides-alustalta itselleen ja muokata edelleen omaan korkeakouluun sopivaksi. Oppaasta saa poimia myös pelkät itseä kiinnostavat ja mahdolliseen omaan oppaaseen sopivat osat. Opas löytyy Laurean alustalta kahdella kielellä, suomeksi osoitteesta https://libguides.laurea.fi/saavutettavuus ja englanniksi osoitteesta https://libguides.laurea.fi/accessibility.

Kommentit oppaasta ovat tervetulleita joko tämän artikkelin kommenttikenttään tai osoitteeseen kaisa.puttonen@laurea.fi.