Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk muutti syyslukukauden 2024 alussa kauan odotettuun uudisrakennukseen Kotkan Kantasatamaan meren äärelle. Kirjasto on nyt uuden kampuksen keskeinen kohtaamispaikka ja tarjoaa opiskelijoille avaran, valoisan ja muunneltavan oppimisympäristön.
Uudelle kampukselle muutettiin Metsolasta, jossa 1970-lukulainen betonirakennus ehti palvella erilaisia koulutustarpeita useita vuosikymmeniä.
Kirjaston muuttoon valmistauduttiin hyvissä ajoin. Lähes 20 000 nidettä pakattiin kesän alussa yli 700:aan muuttolaatikkoon. Samalla poistoja tehtiin paljon. Rakennustyöt viivästyvät usein, ja niin kävi tälläkin kertaa. Kampuksen ja niin ikään kirjaston viimeistelytyöt venyivät syyslukukauden alkuun.
Uusi kampus henkii modernia tunnelmaa. Rakennuksen fasadi on vaikuttava. Kaupunginpuoleiselle sivulle aukeaa näyttävä viistoon kaartuva katto. Mereltä katsottuna rakennuksen voisi sanoa muistuttavan isoa valtamerilaivaa. Sisätiloissa on käytetty paljon valkoista väriä, vaaleaa puuta ja lasia. Opetustilat, kuten merenkulun ja ensihoidon simulaatioympäristöt, on varustettu kaikkien uusimmalla teknologialla. Tilojen suunnittelussa on panostettu alusta alkaen energiatehokkuuteen ja muunneltavuuteen. Uudisrakennus on arkkitehtitoimistojen Arkkitehdit NRT ja Aarti Ollila Ristola käsialaa.
Kirjasto on nyt kampuksen sydän
Uuden kampuskirjaston keskeisin ero vanhaan verrattuna on sen sijainti. Metsolan kirjasto sijaitsi ison kampusrakennuksen uloimmassa päässä, syrjässä varsinaisesta opetustoiminnasta. Nyt kirjasto on keskellä kampusta, itse asiassa rakennuksen pääaulassa. Se on samalla myös kampuksen suurin yhteinen tila. Tieto ja tiedonlähteet ovat saaneet arvonsa mukaisen paikan.
Kun astuu sisään pääaulaan, saapuu samalla myös kirjastoon. Jos Metsolassa saattoi käydä niin, että ensimmäisen vuoden opiskelijan kulkureitti ei vielä osunut kirjastoon, niin nyt näin tuskin enää käy!
Kirjastosta on tullut luontainen osa kampusta, ja se nivoutuu saumattomasti kampuksen muuhun toimintaan. Kirjasto on monipuolinen oppimisympäristö, jossa voi oppia, tutkia ja inspiroitua.
Kirjastosalin katto on korkealla, ja lähes lattiasta kattoon ulottuvat isot ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa. Korkeus ja tilan avaruus luovat viihtyvyyttä. Salissa on helppo hengittää, ja ajatus kulkee rennommin.
Ensivaikutelma kirjaston akustiikasta on hyvä. Vaikka kirjastosaliin mahtuu kerralla paljon ihmisiä, häiritsevät äänet tuntuvat katoavan, ja tila tarjoaa rauhallisen käyttökokemuksen.
Myös alkuperäinen tavoite saavutettavasta ja esteettömästä kirjastosta on tavoitettu. Esimerkiksi kirjahyllyt ovat matalia, ja ylinkin hylly on katseen korkeudella. Lisäksi hyllyt on valaistu led-nauhalla. Kirjaston uudet tammiviiluiset kalusteet – kirjahyllyt, asiakaspalvelu-, tiedonhankinta- ja lainaus- ja palautuspisteet – on valmistettu mittatilaustyönä.
Tilat ovat tarpeen mukaan muunneltavia, ja ne voivat tarjota jatkossa mahdollisuuden myös tapahtumille ja yritysyhteistyölle.
Kotkan kampuskirjaston kokoelman fokus on merenkulun aineistossa, jota pyritään vaalimaan huolellisesti. Merenkulun ammattilaisten lisäksi Kotkasta valmistuu myös muun muassa sosiaali- ja terveysalan, logistiikan ja pelialan osaajia. Kaiken kaikkiaan kampuksella on noin 3 500 opiskelijaa.
Uusi tila luo uudet käyttötavat
Vaikuttaa siltä, että opiskelijat ovat löytäneet myös uuden kampuskirjaston ja viihtyvät siellä erinomaisesti. Kirjaston sohvaryhmät ovat oppituntien välillä kovassa käytössä, ja työskentelytasot niin ikkunavieruksilla kuin käytävillä valloitettu. Kirjaston keskeinen sijainti pääaulassa houkuttelee ihmisiä pysähtymään ja selailemaan kirjoja hyllyjen välissä. Harmiksemme kirjaston hiljainen työtila jäi kuitenkin toteutumatta.
Opiskelijat kuvaavat kirjastoa selkeäksi ja toimivaksi. Saimme myös kuulla, että opiskelijoiden mielestä kirjasto muistuttaa Oodia, mutta on jopa hienompi!
Vaikka kampuskirjasto palvelee ensisijaisesti opiskelijoita ja tutkimusta, se on avoin myös kaupunkilaisille ja kaikille tiedonjanoisille. Korkeakoulun naapurissa sijaitsevat Merikeskus Vellamo merimuseoineen ja tapahtumakeskus Satama Areena, jotka nyt muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.
Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten kirjaston tiloja ja palveluita aletaan käyttää ja millaisia asiakaspolkuja uudessa kirjastossa muodostuu. Nähtäväksi jää myös, millaiseksi kirjastohenkilökunnan rooli ja toiminta aiempaa yhteisöllisemmässä kirjastossa muotoutuu.
Isot ikkunat tuovat kirjastoon paljon valoa. Kuva: Soila Eräniemi
Kirjasto sai muuttoapua Nursing-opiskelijoilta. Kuvassa Allan Biketi ja Gustav Kportufe. Kuva: Soila Eräniemi
Kommentit