Vilkaisu ammattikorkeakoulukirjastojen viestintään Instagramissa

Ammattikorkeakoulukirjastojen yksi ikuisuuskysymys järjestelmäylläpidon lisäksi on viestintä: kuinka tavoittaa asiakkaat viestinnällä? Mitkä ovat parhaita viestintäkanavia? Olemme Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa miettineet Instagramin käyttöönottoa. Sen pohjustamiseksi tarkastelen tässä artikkelissa amk-kirjastojen Instagram-viestintää sisältöjen näkökulmasta.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kirjastolla ei tällä hetkellä ole Instagram-tiliä. HAMKin kirjaston kuulumisia on aiemmin päivitetty koko HAMKin Instagramiin. Siitä kuitenkin luovuttiin, sillä tilin sisältö on suunnattu ensisijaisesti esimerkiksi sidosryhmille ja potentiaalisille tuleville opiskelijoille.

Viestintämme haasteita ovat kampusten lukuisuus (7 kpl), asiakasryhmien moninaisuus ja toisaalta myös jo käytössä olevien viestintäkanavien määrä. HAMKin kirjasto palvelee omia opiskelijoitaan ja henkilökuntaa, Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä näiden organisaatioiden ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Viestinnässämme on kaksi pääteemaa: palveluaikojen muutos tai poikkeus ja uuden palvelun tai sisällön mainostaminen. Vinkkausta harrastamme tällä hetkellä kirjastotilojen lisäksi HAMKin kirjaston blogissa. Verkossa tapahtuvaa vinkkausta ja kevyempää viestintää voisi lisätä. Pohdinnan tueksi ja inspiraatioksi lähdimme katsomaan, mitä ja miten muut suomenkieliset ammattikorkeakoulujen kirjastot Instagramissa viestivät.

Oma Instagram-tili löytyi kahdeltatoista amk-kirjastolta. Näistä yhdeksässä oli uusia postauksia kuluvana vuonna, joten keskityn niihin. Tarkastellessani millaisia asioita kirjastot viestivät, keskityn viimeisen vuoden postauksiin maaliskuusta 2023 maaliskuuhun 2022. Valitsin tarkastelujakson pituudeksi vuoden, jotta postausten määrä pysyisi helposti hallittavana. Toivon, että ajanjaksolta löytyy myös tapahtumia mainostavia julkaisuja: koronaviruksen jyllätessä mahdollisuudet tapahtumien järjestämiseen vähenivät huomattavasti. 

Keskityn Instagram-profiilissa näkyviin kuva- ja videopostauksiin. Ainakin osa kirjastoista kuitenkin käyttää myös Tarinat-toimintoa. Tarinat-toiminnon kautta julkaistut kuvat ja videot katoavat muiden käyttäjien näkyviltä 24 tunnin jälkeen, joten niiden tarkasteleminen on haastavampaa.

Instagram-postausten tyypit

Postausten analysoinnin helpottamiseksi jaottelin niitä viiteen kategoriaan, joita esiintyi useamman kuin yhden amk-kirjaston Instagram-viestinnässä. Kategoriat olivat aineistovinkki, ajankohtaista, aukioloajat, kevennys ja mainos. Aineistovinkkeihin laskin postaukset, joissa kerrottiin yhdestä tai useammasta teoksesta tai tietokannasta. Jos aineisto oli uusi, käsittelin postausta mainoksena. Mainoksiin laskin myös kirjaston ja esimerkiksi opiskelutilojen esittelyn sekä tiedonhaun palveluista muistuttamisen. Joissakin postauksissa tuotiin esille kirjoja liittyen johonkin teemaan, kuten ystävänpäivään tai rasisminvastaiseen viikkoon. Nämä postaukset ja ilmoitukset tulevista tapahtumista sisällytin ajankohtaista-kategoriaan. Aukioloajat-kategoria oli selkein: siihen laskin kaikki uusiin tai poikkeaviin aukioloaikoihin liittyvät postaukset. Viimeisenä kategoriana otin mukaan kevennyksen postauksille, joissa oli huumoripitoinen ote tai aihe.

Mistä amk-kirjastot viestivät?

Kaikki kirjastot viestivät Instagramissa aukioloajoistaan, osa enemmän ja osa vähemmän. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston Instagram-tililtä (@samkkirjasto) aukioloaikatiedotteet löytyvät kesä- ja joululomia koskien. Sen sijaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston (@jamk_kirjasto) Instagramissa on pääasiassa ilmoituksia kirjastojen poikkeavista aukioloajoista. Tähän varmasti vaikuttavat kirjastojen erilaiset järjestelyt omatoimikäytön, asiakaspalvelun, tiedottamisen ja henkilökunnan määrän suhteen.

Ajankohtaista-kategorian postauksia oli säännöllisesti noin puolella kirjastoista. Kirjavinkkejä tarjotaan tiettyihin päiviin liittyen, kuten yrittäjän päivään, ystävänpäivään ja rasisminvastaiseen viikkoon. Esimerkiksi Laurea-kirjastossa (@laurea_library) on nostettu esille rasisminvastaiseen viikkoon liittyviä kirjoja maaliskuussa 2023. Instagramissa mainostetaan aktiivisesti myös kirjastojen tapahtumia. Esimerkiksi Savonian kirjasto (@savonian_kirjasto) mainostaa haalarimerkki- ja suklaamunajahtia pääsiäisen kunniaksi kahdella postauksella 28.3. ja 4.4.2023.

Yhtä lailla noin puolet kirjastoista vinkkasi aineistoja Instagramissa. Esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (@kareliakirjasto) on postattu kuvia tiettyyn aiheeseen liittyvistä kirjoista pinoissa, jolloin kirjojen nimet näkee hyvin selkämyksestä. Vinkkaukseen liittyy myös ajankohtaisuus: esimerkiksi ruokakirjoja sisältävään postaukseen 27.5.2022 on valittu kesän alkuun sopivia kirjoja villiyrteistä, sesonkiruoasta ja kalastuksesta.

Vinkkauksen lisäksi uusia aineistoja mainostetaan ahkerasti kaikkien kirjastojen Instagram-tileillä. Mainoksia on usein tiedonhaun palveluista, kirjoista ja e-aineistoista. Instagram onkin varmasti hyvä paikka e-aineistojen mainostamiseen ja vinkkaamiseen: niitä kun on vaikea laittaa kirjastoon fyysisesti esille. Toisinaan mainostetaan myös kirjaston tiloja, usein opiskelutarkoitukseen. Tiedekirjasto Tritonian Instagramissa (@tritonialib) on elokuussa 2022 lähtölaskenta kirjaston uusien tilojen avautumiseen: samalla esitellään tulevia tiloja ja kirjaston palveluita.

Kevennys-kategorian kirkkain esimerkki on Lapin korkeakoulukirjaston (@luc_library) joulukalenteri joulukuussa 2022. Vaikka sisältö keskittyykin monessa luukussa eli postauksessa kirjaston aineiston mainostamiseen, ote on hauska tontun anagrammien ja erilaisten arvoitusten kautta. Myös ensisijaisesti hauskuuttamaan tarkoitettuja postauksia on, kuten kirjaston oma kohulehti 7.12.2022. Monet kirjastot toivat toisinaan esille hauskempia aiheita, kuten Haaga-Helian kirjaston (@haagahelialibrary) henkilökunnan haasteet ilmapallojen täyttämisessä postauksissa 17.–18. elokuuta 2022 (https://www.instagram.com/p/ChW_wC4NdWl/ ja https://www.instagram.com/p/ChZUNvUNYu6/).

Kenelle Instagramissa viestitään ja kuka viestintää seuraa?

Ammattikorkeakoulukirjastojen viestintä Instagramissa on selvästi suunnattu opiskelijoille. Heille mainostetaan opintoihin liittyviä kirjoja, tukea opinnäytteen kirjoittamiseen ja opiskelutiloja. Uusia opiskelijoita puhutellaan useiden kirjastojen postauksissa lukukausien alkaessa. Henkilökunnalle tai korkeakoulun ulkopuolisille asiakkaille kohdennettua viestintää tai palveluiden mainostamista en juuri huomannut. Henkilökunnalle tiedottamiseen on varmasti käytössä muitakin kanavia. Moni asia opiskelijoita koskevassa viestinnässä, kuten esimerkiksi aukioloajat, koskee samalla myös korkeakoulun ulkopuolisia asiakkaita.

Aktiivisten kirjastotilien seuraajamäärät vaihtelevat kolmestasadasta noin tuhanteen. Silti kuvien tykkäysmäärät ovat lähes aina alle viidenkymmenen. Joillakin kirjastoilla tykkäysmääriä ei näy koko tarkastelemallani ajalla, sillä tilin ylläpitäjä voi halutessaan piilottaa määrän näkyvistä. Jotta tykkäysmääristä voisi tehdä sisältöön liittyviä huomioita, täytyisi tietää paremmin, ketkä tilin sisältöjä katsovat ja millä perusteella käyttäjät tykkäävät tietyistä postauksista.

Instagramissa on myös botteja, jotka voivat seurata tilejä, tykätä postauksista tai merkitä muita käyttäjiä omiin postauksiinsa ja siten vääristää lukuja. Vaikka bottien vaikutus ammattikorkeakoulukirjastojen tilien seuraaja- ja tykkäysmääriin tuskin on valtaisa, niiden olemassaolo on silti hyvä tiedostaa.

Pohdinta

Ammattikorkeakoulukirjastojen Instagram-viestintää voisi tutkia perusteellisemminkin. Vastikään on tutkittu muun muassa korkeakoulujen hakuoppaiden kuvia (Molander & Souto, 2022) ja korkeakoulujen hakijamarkkinointia Facebookissa ja Instagramissa (Jetsu & Manninen, 2022). Samankaltaisia lähestymistapoja voisi soveltaa myös kirjastojen viestinnän kehittämiseen.

Olisi myös mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon asiakkaita ammattikorkeakoulukirjastojen Instagram-viestintä todellisuudessa tavoittaa ja mitä esimerkiksi opiskelijat käyttäjäryhmänä ovat siitä mieltä. Tykkäykset kertovat loppujen lopuksi erittäin vähän siitä, kuinka moni sisällön on oikeasti nähnyt ja kokenut sen itselleen tarpeelliseksi tiedoksi. Entä miten viestintään muissa sosiaalisissa medioissa suhtaudutaan, sekä käyttäjien että ammattikorkeakoulukirjastojen suunnalta? Miten Facebook, jossa useimmilla amk-kirjastoilla on oma sivu, tavoittaa eri käyttäjäryhmät nykyään? Täytyisikö amk-kirjastojen lähteä Tiktokiin, jotta etenkin nuoremmat opiskelijat tavoitettaisiin?

Kun korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteista on viime aikoina puhuttu, olen miettinyt asiaa myös viestinnän kannalta. Työntekijöiden kohdalla puhutaan usein työ- ja vapaa-ajan toisistaan erottamisesta: sillä on iso merkitys työstä palautumiselle varsinkin aivotyössä (Työterveyslaitos, n.d.). Aivotyöhön kuuluu osana uuden oppiminen, joten siitä tehtyjä huomioita voidaan varmasti hyödyntää myös korkeakouluopiskelun yhteydessä. Koronapandemian aikana opiskelijoiden mielenterveyttä tukeva järjestö Nyyti ry kiinnitti huomiota opiskelun ja vapaa-ajan erottamiseen järjestämällä chat-tilaisuuden aiheesta (Nyyti ry, 2021). Opiskelijoita on varmasti erilaisia: osa haluaa elää ”opiskelijaelämää täysillä”, toiset suhtautuvat opintoihin enemmän kuin työhön. Miten erilaiset suhtautumistavat vaikuttavat siihen, millaista viestintää opiskelijat seuraavat? Haluaisivatko opiskelijat ehkä pitää Instagramin opiskeluiden ulkopuolella, oman rentoutumisen ja opiskeluun liittymättömän sosiaalisen kanssakäymisen paikkana?

Seuraava askel Hämeen ammattikorkeakoulun kirjaston viestinnän pohtimisessa on ehdottomasti kerätä tietoa siitä, mitä mieltä asiakkaat ovat nykyisestä viestinnästä, kuinka sitä voisi parantaa ja toivotaanko viestintää Instagramissa. Erityisesti e-aineistojen ja tapahtumien mainostamiseen Instagram vaikuttaa mahdolliselta uudelta viestintäkanavalta meille HAMKin kirjastossa.