Vihreä kulma – näkyvyyttä kestävän kehityksen aineistoille

Vihreä kulma on palvelu- ja toimintamalli, jolla nostetaan esiin kestävän kehityksen tematiikkaa Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastossa. Mallissa hyödynnetään perinteisiä toimintatapoja, kuten kirjanäyttelyjä, ja uudempia toimintatapoja, esimerkiksi teemojen ja teemaviikkojen esiin nostamista, tapahtumien järjestämistä ja verkossa olevan aineiston jäsentämistä erilaisiin tarpeisiin.

Asiakkaat tunnistavat palvelu- ja toimintamallin Vihreä kulma -tunnuksesta. Tunnuksella halutaan tuoda esiin kestävän kehityksen ajankohtaista kirjallisuutta ja tematiikkaa sekä lisätä tietoisuutta ja edistää tutkitun tiedon käyttöä kestävästä kehityksestä. Tunnuksen avulla huomio kiinnitetään kirjanäyttelyyn, yksittäiseen kirjaan kokoelmassa, koottuun ja jäsennettyyn teema-aineistoon verkossa tai tapahtumaan. Tunnuksen ovat suunnitelleet tietopalveluneuvojat ja se on viimeistelty Laurean markkinoinnissa.

Kestävän kehityksen kirjanäyttelyt kampuksilla ja verkossa

Vihreän kulman tunnus on otettu käyttöön ja näyttelyjä järjestetty keväästä 2022 alkaen Hyvinkään, Leppävaaran ja Tikkurilan kampuksilla. Näyttelyistä ja aineiston merkitsemisestä vastaavat pääasiassa tietopalveluneuvojat.

Hyvinkäällä vihreän kulman esittelytorni ja hyllystö sijaitsee sopivasti toisen lainausautomaatin vierellä ja aiheeseen sopivien hyllyluokkien 50–58 läheisyydessä. Esillä pyritään pitämään laajasti kestävän kehityksen kirjallisuutta ja muutakin vähänkään vihertävää aineistoa, esimerkiksi puutarhakirjoja. Silloin tällöin esillä on myös kestävän kehityksen kirjallisuuden klassikkoja.

Leppävaarassa kestävään kehitykseen liittyvien aineistojen nostot päätettiin sijoittaa osaksi uutuushyllyä. Tämä tuntui luontevimmalta, sillä kirjasto jakautuu useaan tilaan, ja kestävään kehitykseen nivoutuvaa aineistoa löytyy useista hyllyluokista eri puolilta kirjastoa. Monet asiakkaat seuraavat aktiivisesti uutuushyllyn tarjontaa, ja siellä vihreän kulman tunnus tulee parhaiten huomatuksi. Pyrkimyksenä on esitellä laajasti eri alojen ajankohtaisia puheenaiheita ja suuntauksia aiheesta.

Tikkurilassa vihreä kulma sijaitsee hyllyjen välissä ympäristöaiheisten, luokan 50, kirjojen vieressä. Näyttelyä on tarkoitus kehittää ja laajentaa kattamaan kestävää kehitystä ja kiertotaloutta useammasta näkökulmasta, kuten taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Näin aluksi näyttely keskittyy ympäristönäkökulmaan näyttelyn sijainnin vuoksi.

Kirjanäyttelyissä voi QR-koodien avulla löytää myös verkossa olevaa aineistoa, muun muassa tutkimuksia, menetelmiä, työkaluja, e-artikkeleita, e-kirjoja, raportteja, podcasteja ja videoita. Monien näiden aineistojen linkit löytyvät myös kirjaston tuottamasta kestävän kehityksen LibGuide-oppaasta (Laurea LibGuide 2022). Huomion kiinnittämiseksi myös yksittäisiä kirjoja tägätään Vihreä kulma -tarralla.

Kirjastot kestävän kehityksen edistäjinä

Vihreän kulman suunnittelu ja toteutus pohjautuvat kestävän kehityksen merkityksen vahvistumiseen korkeakouluissa ja toimintaympäristössä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2021; Laurea-ammattikorkeakoulu Kiertotalous LivingLab; Suomen YK-liitto).

Rehtorineuvosto Arenen (2020) suositusten mukaan kestävä kehitys tulee olla osana opetusta ja opintoja kaikissa ammattikorkeakouluissa. Arenen tavoitteena on kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Vihreä kulma palvelu- ja toimintamalli tukee Arenen tavoitteen toteuttamista.

Kirjaston perustoiminta on kestävää kehitystä, jonka tavoitteena on vahvistaa ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä säilyttää kulttuuriperintöä. Lainaustoiminta toteuttaa kiertotalouden periaatteita ja mahdollistaa kaikille pääsyn ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Keskeisillä kirjastoalan kansainvälisillä järjestöillä IFLAlla (IFLA) ja Liberillä (Liber) on ollut kestävyys ‘sustainability’ agendallaan jo useita vuosia. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto voitti kansainvälisen IFLA Green Library Award 2021 -tunnustuksen, joka myönnetään vuosittain ympäristötietoiselle kirjastolle ja projektille (Oulu). Kirjastot ovat lisäksi pohtineet yhdessä ja tuottaneet materiaalia kestävän kirjastotoiminnan tueksi, mm hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemisesta (Sonkkanen & al. 2012; Kirjastot.fi).

Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyön konsortio (AMKIT-konsortio) uudisti strategiansa vuonna 2021, jolloin kestävä kehitys nousi yhdeksi painoalueeksi. Konsortiossa toimii työryhmä, joka pohtii kestävän kehityksen edistämistä ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja myös yksittäiset ammattikorkeakoulukirjastot (Hakala & Soininen 2022; Montonen 2022) ovat miettineet kestävän toiminnan edellytyksiä.

Klassikkoita ja uutuuksia opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön

Vihreä kulma ei ole kuitenkaan uusi asia Laureassa. Sen juuret ulottuvat jo monen vuoden taakse aikaan, jolloin Hyvinkäällä oli vielä luonnonvara-alan ammattikorkeakoulun opetusta ja TKI-toimintaa. Tällöin Hyvinkään kirjaston kokoelmaan hankittiin myös ekologista kirjallisuutta, ja Laurea sai lahjoituksena YLEn kestävän kehityksen kirjallisuuskokoelman. Kokoelma hupeni luonnonvara-alan koulutuksen päättymisen myötä, mutta sitä ei poistettu kokonaisuudessaan. Kokoelma sisältää edelleen klassikkoja kestävän kehityksen ja luonnonsuojeluaatteen varhaisvaiheilta, esimerkiksi seuraavia teoksia:

• Rachel Carsonin Äänetön kevät vuodelta 1963 (myös englanniksi: Silent spring, 2002)
• James Lovelockin Gaian kosto: miksi Maa-planeetta taistelee vastaan - ja miten voimme vielä pelastaa ihmiskunnan? vuodelta 2006
• Kasvun rajat: ihmiskunnan kohtalontilannetta koskevaan Rooman klubin tutkimussuunnitelmaan liittyvä raportti vuodelta 1973
• Donella Meadowsin Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin vuodelta 2005 (myös englanniksi The limits to growth: the 30-year update, 2004)
• Lisäksi löytyy eläinsuojelun historiaa mm. Peter Singerin Oikeutta eläimille: eläinten vapautuksen filosofiaa, 2007 (engl.kielinen alkuteos Animal Liberation: A New Ethics for Our Treatment of Animals, 1975).

Yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa

Kirjasto tekee yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa, jotta saamme yhdessä valittua ja jäsennettyä luotettavan kestävän kehityksen valikoiman opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön. Valikoima sisältää sekä painettua kirjallisuutta että verkossa olevaa eri muotoista aineistoa.

Vihreä kulma on jo vaikuttanut esimerkiksi kirjaston kokoelmatyöhön ja kirjallisuuden hankintaan. Hankintaa on laajennettu aiemman luonnontieteellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen näkökulmilla. Lisäksi ajantasaista kirjallisuutta on hankittu aiempaa runsaammin. Myös Laurean opiskelijoilta ja henkilökunnalta on tullut hyviä ehdotuksia kokoelmaan toivotusta kirjallisuudesta.

ALT-teksti: Kuva kirjan kannesta. Kirjan nimi on Innovating in a circular economy, kirjoittajana on Viktoria Drabe ja kustantajana Nomos. Kirjan kanteen on liimattu Vihreä kulma tarra.

Verkossa on kestävään kehitykseen liittyvää materiaalia paljon, mihin liittyykin suuri haaste. Yksittäisen henkilön on työlästä käydä hakutuloksia läpi ja arvioida aineiston käyttökelpoisuutta omaan tarpeeseensa soveltuvasti. Kun opiskelija tai henkilöstö etsii luotettavaa aineistoa opintojen, opetuksen, hanke-, kehittämistyön tai työelämäyhteistyön tueksi, helpottavat ja nopeuttavat jäsennetyt aihekategoriat, sisällön kuvailu ja tiedon luotettavuuden arviot sopivan aineiston valinnassa.

Suunnitteilla on tuottaa kestävän kehityksen yleisluonteisen LibGuiden lisäksi tutkittuun tietoon perustuva englanninkielinen kestävän kehityksen LibGuide esimerkiksi YAMK-opiskelijoiden tai kehittämistyön käyttöön.

Kirjastossa esillä oleva Vihreän kulman tunnus ja näyttelyt toimivat perustana nostaa esiin luotettavia ja ajantasaisia aineistoja, näkökulmia, malleja ja ideoita kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen näkyvyyttä on mahdollista vahvistaa kirjastoissa edelleen teemaviikkojen avulla, esimerkiksi Itämeri-päivään tai Hävikkiruokaviikkoon liittyen voi toteuttaa monenlaisia tapahtumia yhteistyössä opetuksen tai hankkeiden kanssa.

Lähteet

AMKIT-konsortio. Strategia 2021–2025. Microsoft PowerPoint - Liite 6. AMKIT-konsortion strategia 2021-2025_vuosikokous (viitattu 2.11.2022)

Arene 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma.  Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma – Arene (viitattu 2.11.2022).

Hakala, H. & Soininen, S., 2022. E-kirja on kevyt kantaa – Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta? Hiiltä ja timanttia -blogi. E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta? - Hiiltä ja timanttia (metropolia.fi) (viitattu 2.11.2022)

IFLA. Powering Sustainable Development. Powering Sustainable Development – IFLA  (viitattu 2.11.2022)

Kirjastot.fi. Vihreä kirjasto – ympäristötyön edistämien kirjastoissa. Vihreä kirjasto | Kirjastot.fi (viitattu 2.11.2022)

Laurea-ammattikorkeakoulu, 2021. Kestävän kehityksen ohjelma 2030. https://www.laurea.fi/globalassets/laurea/documents/kestavan-kehityksen-ohjelma-2030_a4.pdf (viitattu 2.11.2022)

Laurea-ammattikorkeakoulu. Kiertotalous LivingLab. Laurea Kiertotalous Living Lab - Laurea-ammattikorkeakoulu (viitattu 2.11.2022).

Laurea LibGuide, 2022. Kestävä kehitys. Etusivu - Kestävä kehitys - Laurea LibGuides at Laurea University of Applied Sciences (viitattu 2.11.2022)

Liber. Strategy. Strategy – LIBER Europe (viitattu 2.11.2022).

Montonen, N., 2022. Kestävää kehitystä oppimassa ja edistämässä. Kreodi 3/2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092860347 (viitattu 2.11.2022)

Oulu. Kestävä kirjasto. Kestävä kirjasto - Kirjasto - Oulun kaupunki (ouka.fi)  (viitattu 2.11.2022)

Sonkkanen, L. & al., 2012. Ekologisen kestävyyden opas kirjastoille.  kestavakehitysopaskirjastoille.pdf (kirjastot.fi) (viitattu 2.11.2022)

Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys. Kestävä kehitys | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi) (viitattu 2.11.2022)