Vierailulla Luulajassa LTU/LRC – Det vill säga Universitetsbibliotek, Learning Resource Centre

Luulajasta on kasvanut Oulun kokoinen kaupunki sitten viime näkemän. Olin täällä päiväseltään piipahtamassa kymmenisen vuotta sitten. Silloin Kulturens Husin tilalla oli tyhjä tontti, jota käytettiin parkkipaikkana, ja kauppakeskuksia oli muistaakseni vain yksi, Smedjan. Tai ainakaan butiikkeja ei ollut ihan näin paljon. Nyt kauppakeskuksia löytyi kaksi lisää, Strand ja Shopping. Puhumattakaan Storhedenin kauppakeskusalueesta. Kaiken kaikkiaan Luulaja vaikuttaa nykyisellään virkeältä kasvukeskukselta. Toiminta näyttää virkeältä myös yliopiston kirjastolla.

Viimeisen viiden vuoden aikana kirjaston palvelutoimintaa on järjestetty uusiksi, ja myös 36 henkilöä käsittävä henkilökunta on nuorentunut. Enää ei ”vanhoja konkareita” ole kuin muutama jäljellä, heistäkin ainakin kaksi oli tänä vuonna jäämässä eläkkeelle. Olin yllättynyt, kuinka monella henkilökunnasta oli taustana jokin muu koulutus ja työhistoria kuin kirjastoala.

Kirjasto mukana oppimisprosessissa

Kaikki IL-opetuksen piirissä toimivat työntekijät olivat taustaltaan opettajia tai tutkijoita. Kirjasto järjestääkin paljon sellaista opetusta, joka esimerkiksi Lapin AMKissa on aineopettajien vastuulla. Esim. IL-verkkokurssi painottuu etenkin tieteelliseen kirjoittamiseen (lähdekritiikki, lähdemerkinnät, plagiointi) ja tietoiskuissa (Kort och Blandat) voi olla aiheena vaikkapa tilastollisen aineiston käyttäminen opinnäytetyössä.

Yliopiston johto katsookin, että kirjasto on luonteva taho organisoimaan koko oppimisprosessin tukea. Kirjasto tekeekin paljon yhteistyötä esim. urapalveluiden ja oppilashuollon kanssa. IT-palveluiden Servicedesk on sijoitettu lainauspalvelun viereen. Kun kävin palvelutiskillä selvittelemässä wifiin kirjautumisongelmaa, kuuntelin puolella korvalla, kun toinen IT:n asiakaspalvelija vastasi puhelimeen: ”Ja absolut det kan vi göra …”.

Kirjaston järjestelmät

Luulajan yliopiston kirjaston lisäksi ei Pohjoismaissa taida moni korkeakoulukirjasto käyttää Kohaa lainausjärjestelmänä. Kirjastojärjestelmä kokonaisuudessaan onkin itseasiassa kokoelma erilaisia ohjelmistoja. Asiakastiedonhaussa käytetään Libristä, luetteloinnissa Voyageria ja erityisen vaikuttunut olin tikettienhallintajärjestelmästä SDPlus. Kaikki www-lomakkeiden pyynnöt tallentuvat SDPlus-järjestelmään, josta henkilökunta näkee, mikä pyyntö on hoidettu ja millaista sähköpostiviestinvaihtoa asian tiimoilta on käyty. SDPlus-tilastointityökalu on käytössä lainauspalvelussa palvelutapahtumien kirjaamiseen. Työkalu antaa listan valmiita vaihtoehtoja, ja tilastomerkintä tapahtuu yhdellä napsautuksella.

Kirjasto on ostanut Ebscolta e-aineistojen hallintajärjestelmän (link server). Aikaisemmin heillä oli käytössä Primo ja SFX. Asiakkaalle monien palasten kirjastojärjestelmä näyttäytyy kuitenkin yhtenäisenä, vaikka haut tapahtuvat eri järjestelmissä. Vaikuttaa siltä, että kirjasto pyrkii suosimaan avoimen lähdekoodin järjestelmiä, koska sopimusten uusiminen on hankalaa kilpailutuksen vuoksi.

Kirjaston tapa saada ohjelmistot toimimaan yhteen on mielestäni hieno osoitus siitä, että kirjastojärjestelmän ei tarvitse olla yksi ohjelma, joka pitää sisällään kaikki toiminnot kaukolainauksesta luettelointiin ja saapumisvalvontaan. Systeemivastaava Olalla vaikutti olevan näppinsä mukana aika monessa kirjaston järjestelmässä. Kuuleman mukaan hän onkin aika Koha-velho. Siirtyminen RFID-järjestelmään oli meneillään. Toiveissa oli, että noudettavat varaukset voidaan silloin laittaa taas opiskelijoiden itse lainattavaksi.

”… mer än en plats där man lånar böcker”

Kirjaston Makerspace-ajatushautomo ja kehitteillä oleva mediatila ovat viimeisimpiä toteutuksia tilasuunnittelun puolella. Makerspace on opiskelijoiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Tilaa itsessään ei varata, vaan ainoastaan tilassa olevia laitteita, esim. 3D-tulostimia. Hankinnassa on laserleikkuri. Tarjolla on kaikenlaisia askarteluvälineitä, ja halutessaan opiskelijat voivat kokeilla vaikkapa mikro-ohjainohjelmointia Arduinolla. Kirjasto tarjoaa opastusta 3D-tulostimien käyttöön ja yksi systeemivastaavista on perehtynyt myös Arduinoon. Tulevaan mediatilaan on suunnitteilla mahdollisuus videokuvaukseen, jota tarvitaan esimerkiksi esiintymistaidon harjoituksissa. Ja kirjastossa on kokonainen kerros hiljaista työskentelyä varten.

Kaksi viikkoa tuntuu menneen hujauksessa, enää on vain pari vierailupäivää jäljellä. Kirjastossa on tullut vastaan paljon sellaista, mikä ehdottomasti täytyy saada myös LUC-kirjastoon. Etäkäytettävät taulunäytöt, kokoustilat, joissa henkilökunta voi spontaanisti istahtaa pitämään vaikka puolen tunnin suunnittelupalaveria, infopiste, jossa voi nopeasti tarkistaa kirjan sijainnin kartalta tai avata e-kirjan QR-koodilla. Kirjaston tapahtumat olivat näkyvästi esillä yliopiston valotauluilla, ja rollupeja oli sijoiteltu kirjaston läheisyyteen. Yliopiston aulassa tilakartassa lukee: ”Biblioteket är mer än en plats där man lånar böker. Vi kallar det studenternas eget kontor med personal som stöjder ditt lärande.”