Verkkolukulistat brittiläisen yliopistokirjaston kurssikirjahankinnassa

Britanniassa monilla korkeakoulukirjastoilla on käytössään kurssikirjahankinnan apuvälineenä ns. verkkolukulistojen (Online Reading Lists) tekemiseen ja hallinnointiin tarkoitettuja työkaluja. Henkilöstövaihtoviikollani Berliinissä sain kuulla mielenkiintoisen esityksen Talis Aspire -työkalusta ja sen käytöstä London South Bank yliopiston kurssikirjahankinnassa.

Olin kesäkuussa henkilöstövaihdossa Berliinissä, jossa Freie Universität (FU) järjesti Erasmus+ International Staff Week -henkilöstöliikkuvuusviikon, jossa oli myös kirjastoaiheinen ohjelma teemalla Libraries in Motion – Structures and Services. Viikon aikana kuunneltiin esityksiä sekä FU:n edustajilta että osallistujilta eri maista, tutustuttiin yliopiston kirjastoihin sekä verkostoiduttiin ja käytiin mielenkiintoisia keskusteluita.  

Erityisen kiinnostavaa suomalaisen ammattikorkeakoulukirjaston näkökulmasta oli London South Bank yliopiston kirjaston hankintaosastolla työskentelevän Shazara Asgarali-Finnin esitys kirjaston sähköisten kurssikirjalistojen eli verkkolukulistojen (Online Reading Lists) hallinnointiin tarkoitetusta Talis Aspire -työkalusta.

Korkeakoulukirjastojen kurssikirjahankinnan parissa työskentelevät tietävät haasteet, jotka liittyvät erityisesti tiedonsaantiin kursseilla käytettävästä kirjallisuudesta. Opettajat eivät muista olla riittävän ajoissa tai ollenkaan yhteydessä kirjastoon kurssikirjoista. Pahimmillaan tieto siitä, että joku kirja on käytössä kurssilla, tulee kirjastoon vasta, kun opiskelijat kysyvät sitä kirjastosta kurssin jo alettua. Minulle selvisi vaihtoviikolla, että nämä eivät ole vain suomalaisten korkeakoulukirjastojen haasteita.

London South Bank yliopiston vuodesta 2013 alkaen käyttämät verkkolukulistat ja niiden hallinnointiin käyttämää Talis Aspire -työkalu on mielenkiintoinen yritys ratkaista näitä ongelmia sekä tehostaa samalla muutenkin kurssikirjahankintaa. Verkkolukulista on työkalu, jolla opiskelija pääsee lukemaan kurssikirjallisuus- tms. materiaalilistoja verkossa. Opiskelijat näkevät listoista kursseilla pakollisen kirjallisuuden sekä oheiskirjallisuuden, ja samalla pääsevät tarkastelemaan kirjan saatavuutta kirjaston kokoelmissa.

Opettajat luovat itse kurssiensa kirjallisuuslistat työkalun avulla, jonka jälkeen ne siirtyvät kirjaston hankintaosaston käsiteltäviksi. Hankintaosasto käy läpi listat ja hankkii kokoelmiin riittävän määrän tarvittavia kirjoja. London South Bank yliopistossa kurssikirjalistoja ylläpidettiin aiemmin paperisina ja niitä oli kirjaston hyllyssä satoja. Paperissa listoissa ongelmana oli, että jokainen lista käsiteltiin kurssikirjahankinnassa erillisenä, joten esimerkiksi tietoa siitä, onko sama kirja käytössä useammalla kurssilla, oli vaikea saada. Myös tietoa kirjoista mahdollisesti ilmestyneistä uusista painoksista piti etsiä käsin useista eri paikoista.

Asgarali-Finn kertoi, että Talis Aspire -työkalu on mahdollistanut hankinnan kokonaisvaltaisemman suunnittelun, kun kurssikirjalistaa tarkasteleva kirjaston työntekijä näkee heti, jos sama kirja on jonkun muunkin kurssin lukulistalla. Työkalu on myös integroitu kirjaston käyttämien kirjatoimittajien verkkokauppoihin, jolloin kirjoja pääsee tilaamaan suoraan työkalun kautta. Ohjelma myös näyttää, jos teoksesta on ilmestynyt uudempi painos. Henkilökunnan käsittelystä jää merkintä kyseisen listan tapahtumahistoriaan ja käsittelijä voi myös merkitä siihen kommenttinsa, kuten montako kappaletta kirjaa on tilattu. Työkalu sisältää myös raporttitoiminallisuuden, jolla johto voi seurata lukulistojen käsittelyn tilannetta.

Talis Aspire -verkkolukulistatyökalu on mielenkiintoinen, mutta ei välttämättä sellaisenaan soveltuisi Suomen korkeakoulukirjastojen tarpeisiin. Ohjelman taustalla olevat tietovarannot, joiden avulla esim. tieto uusista painoksista tarkistetaan, ovat luultavasti angloamerikkalaisia.  Käytänteet kurssikirjallisuuden suhteen ovat myös Suomessa ehkä erilaiset ja ne vaihtelevat tieteen- ja ammattialoittain esim. sen suhteen, minkä verran kurssiaineistoissa on perinteistä kirjallisuutta.

Työkalu ei myöskään ole London South Bank yliopistossa poistanut täysin ongelmia tiedonkulusta kurssikirjoista opettajilta kirjastoon, sillä Asgarali-Finnin mukaan kaikki opettajat eivät ole tehneet lukulistojaan työkalulla, vaikka yliopiston johto velvoittanut opettajat käyttämään sitä. Brittiläisen yliopiston oloissa Talis Aspire näyttää kuitenkin selkeyttäneen huomattavasti työnkulkuja kurssikirjahankinnassa ja mahdollistanut hankintojen tekemisen kokonaisuutena.

Humakin kirjastossa on markkinoitu Finnan suosikkilistoja työkaluna, jolla lehtorit voivat jakaa opintojaksojen kirjallisuuslistoja opiskelijoille. Suosikkilistat toimivat tässä hienosti erityisesti opiskelijan näkökulmasta, kun opiskelija saa tiedon kirjojen saatavuudesta ja sijainnista suoraan listasta. Myös lehtorille kurssikirjalistan ja esim. e-aineistojen linkkien pitäminen ajan tasalla on Finnan avulla huomattavasti tekstitiedostoja helpompaa. Finnan suosikkilistojen heikkous kurssikirjalistoina on, ettei se voi toimia kirjaston ja lehtorin kommunikaatiokanavana kurssikirjatarpeista, sillä listalle ei voi tietenkään lisätä sellaista aineistoa, jota ei vielä kokoelmista löydy. Mielenkiintoista olisi nähdä suomalaisten korkeakoulujen oloihin mukautettu versio verkkolukulistatyökalusta.

Lähteet:

Asgarali-Finn, Shazara 2017. Integration of Talis Aspire Reading Lists Online into Current Acqusitions"s Workflow Processes, PP-esitys.

London South Bank University: Reading Lists Online: https://lsbu.rl.talis.com/index.html

Talis – Aspire Reading Lists: https://talis.com/reading-lists/

Hilla Mäkelä, informaatikko, Humak