Uusia tuulia ja haasteita: keskustelua tiedonhankinnan opetuksesta

Millaista tiedonhankinnan opetus on nykyään ja kuinka tulevaisuuden kirjastoammattilaisia pitäisi opettaa ammattikorkeakoulussa? Millaista on siirtyä informaatikon tehtävästä kirjastoalan tuntiopettajaksi? Artikkelissa kaksi kokenutta tiedonhankinnan ammattilaista kertoo asiantuntijan työstä ja tiedonhankinnan opettajuudesta.

Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa tapahtui viime vuonna muutoksia, kun Kirsi Mononen aloitti uutena informaatikkona syksyllä 2022 ja yli 20 vuotta informaatikkona toiminut Hannele Mikkola siirtyi eläkkeelle.  

Hannelea kiinnosti edelleen työnteko eläkkeen ohessa. Turun ammattikorkeakoulussa järjestyi sivutoimisen tuntiopettajan osa-aikainen tehtävä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksessa, kiitos koulutus- ja tutkimuspäällikön ja kirjaston tietopalvelupäällikön yhteistyön. Ammatillinen tuntiopettajan pätevyys tuli hankittua työuran aikana, joten pesti tuntiopettajana tuntuu sopivan haasteelliselta ja kiinnostavalta. 

Tässä artikkelissa Hannele ja Kirsi keskustelevat pitkän uransa pohjalta siitä, miltä tiedonhankinta ja kirjastoalan osaaminen näyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Töissä kentällä

Kirsi: Missä olet työskennellyt ennen Turun ammattikorkeakoulua? 

Olen pitkän linjan amk-kirjastolainen. Minulla on laaja ja kattava kokemus amk-kirjastojen toiminnasta, olen työskennellyt informaatikkona 20 vuotta (apua 😊). Minulla on jonkin verran kokemusta myös hanketyöstä. Vahvuuteni ovat tiedonhankinnan opettaminen ja kehittäminen, e-aineistot, erityisesti sosiaali- ja terveysalojen tuntemus. Verkostoituminen kollegoiden kanssa on tärkeää oman ammattitaidon ylläpitämiseksi, ja olenkin mukana BMF:n (lääketieteen ja terveysalan kirjastojen yhdistys) johtoryhmässä.  

Ennen Turkuun siirtymistä olin kentällä ”oikeissa töissä” informaatikkona Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Sairaala Novassa. Huomasin eron koulutuksen ja työelämän todellisuuden välillä, siinä miten tiedonhankinnan opetuksessa opetetaan ja miten työelämässä oikeasti käytetään lähteitä. Sairaanhoitajien työ on kiireistä eikä arjessa ole aikaa syvällisempään tiedonhankintaan. Tiedonhankinta painottuu kotimaisiin tiedonlähteisiin. Hoitajilla ei välttämättä ole tietoa kirjaston palveluista ja tarjolla olevista ammatillisista ja tieteellisistä tiedonlähteistä. Oli kuitenkin hienoa huomata, että arjen kiireestä ja korona-ajan haasteista huolimatta monet ovat kiinnostuneita oman työn kehittämisestä ja jatko-opinnoista.  

Tuntiopettajaksi kirjasto- ja tietopalvelut -koulutusohjelmaan

Hannele: Millaista oli siirtyä tiedonhankinnan opettajasta koulutusalan tuntiopettajaksi?

Opettajan tehtävässä on paljon uutta, mutta tiedonhankinnan kurssien pitkä opetuskokemus ja laaja kirjastoalan tuntemus luovat hyvän pohjan opettajuudelle. Minulla on kaksi loistavaa kirjasto- ja tietopalvelualan opekollegaa työkavereina eikä opehommasta tulisikaan mitään ilman heidän perehdytystään ja tukeaan. Mielekästä on toimia ikään kuin opetuksen ja kirjaston yhteyshenkilönä.   

Turun ammattikorkeakoulun Liiketalouden koulutus, kirjasto- ja tietopalvelut (monimuoto) -koulutusohjelmasta valmistuu tradenomiksi. Tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet esimerkiksi kirjastonhoitajan, tietopalvelusihteerin, suunnittelijan tehtäviin. Koulutuksessa opiskellaan vähintään 60 opintopisteen kokonaisuus kirjastoalan opintoja, mikä on tavanomainen vaatimus kirjastoalan työpaikkojen rekrytoinnissa.  

Kirjastoalan opiskelijat suorittavat saman Tiedonhankinnan perusteet -kurssin kuin suurin osa amk-opiskelijoista. Lisäksi tiedonhankinnan kokonaisuuteen perehdytään syvemmin useammalla kurssilla, kuten tiedonhakutaidot (sisältää tiedonhankinnan perusteet -kurssin), tietoasiantuntijuus ja digitaitojen ohjaus. Tiedonhankinnan opetus on informaatikon tehtävästä minulle tuttua ja mieluisaa työtä. Tuntiopettajan tehtävässä olen yhteydessä mm. liiketalouden opettajiin ja pääsen keskustelemaan heidän kanssaan tiedonhankinnan opetuksen integroinnista liiketalouden kaikkien opiskelijoiden opintojaksoon.  

Vähän hirvitti, kun koulutus- ja tutkimuspäällikkö kertoi laittaneensa minulle kehittämistehtävien (10 op) ohjauksen ja arvioinnin lisäksi optiona opinnäytetyön (20 op) ohjauksen ja arvioinnin. Hän kysyi, miltä tämä kuulosti. Mietin, että aikamoisen vaativalta tehtävältä mutta mielenkiintoiselta – niinpä vastasin tyynesti, että sopii mainiosti.   

Työt alkoivat uusien kirjasto- ja tietopalvelualan monimuoto-opiskelijoiden orientaatiopäivällä, jossa olin opiskelijana opiskelijoiden joukossa kuunnellen, mitä opintojaksoja ja kursseja opetussuunnitelmassa ensimmäisenä syksynä on. Aiempia soveltuvia opintoja voidaan hyväksilukea.  Itslearning-oppimisalusta on keskeisessä roolissa opinnoissa, siellä on opintojaksojen ja kurssien materiaalit, tehtävät ja aikataulut. Itslearning eli tuttavallisemmin its on kansainvälisesti palkittu pilvipohjaisten oppimisen ohjausjärjestelmien toimittaja. 

Oli hyödyllistä opinnäytetyötapaamisissa kuunnella ja nähdä kokeneiden opinnäytetöitä ohjanneiden opettajien työskentelyä opparia tekevien opiskelijoiden kanssa. Tein muistiinpanoja kynä sauhuten. Sain tästä valtavasti hyötyä keväällä alkaneen opinnäytetyön ohjaukseen. Olen juuri arvioimassa työtä saatuani palautetta opparista kakkoslukijalta. Ilman näitä oppeja olisin saattanut viettää moniakin unettomia öitä.  

Pidimme yhdessä opettajakollegan kanssa kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomiopiskelijoille Kehittämistehtävä-opintojaksoa, 10 op. Kehittämistyön tavoitteena on antaa opiskelijalle tilaisuus syventää omaa asiantuntemustaan kirjasto- ja tietopalvelualalla. Aiheet käsittelivät muun muassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja, lukudiplomia alakouluihin, tekoälyn sovelluksia kirjastoissa, aikuisten mediakasvatussuunnitelmaa kirjastoille. Opiskelijoiden kehittämistehtävät saattavat olla osana laajempaa yleisten tai tieteellisten kirjastojen hanketyötä. 

Syyslukukaudella pidän Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssin ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoille, jotka opiskelevat liiketoimintaosaamisen perusteet -opintojaksoa (15 opintopistettä). Opiskelija ei saa opintojaksoa suoritettua, jos tiedonhankinnan kurssi ei ole hyväksytty. Opintojaksolla on eri ryhmistä noin 250 opiskelijaa.    

Kirjaston palveluiden markkinointi

Kirsi ja Hannele: mitä kirjaston tarjoamia palveluita haluatte markkinoida opettajille ja opiskelijoille?

Tiedonhankintataidot ovat tärkeitä kaikille. Turun AMK:ssa tiedonhankinnan opetusta on järjestetty AMK:n alusta alkaen. Kirjasto tarjoaa Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssia sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Verkkokurssin suorittaa yli 1 700 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaa vuosittain. Kurssia tarjotaan myös opettajille. 

Kurssi alkaa tutustumisella Turun ammattikorkeakoulun kirjaston verkkopalveluihin ja elektronisiin aineistoihin. Sen jälkeen edetään tiedonhankintaprosessin mukaisesti hakuongelman käsitteellistämisen ja hakusanojen ideoimisen kautta hakulausekkeen muotoiluun ja tiedonhakua tehostavien hakutekniikoiden hyödyntämiseen. Kurssilla tutustutaan myös avoimen tiedon hakumahdollisuuksiin, harhaanjohtavan verkkotiedon tunnistamiseen, tiedon arviointiin ja eettiseen käyttöön, muun muassa Creative Commons -lisensointiin.  

Kurssin oppimateriaaleina ovat kirjaston tuottamat vapaasti verkossa olevat oppimateriaalit Tiedonhakijan oppaat. Tiedonhakijan oppaat on kirjaston ohje- ja tukimateriaali opetusta ja tutkimustyötä tekeville sekä opiskelijoille.Oppimistapa kurssilla on learning by doing, mikä tarkoittaa, että oppimistavoitteet saavutetaan käytännön harjoitusten kautta.  

Tiedonhankintataitoja tarvitaan opinnoissa mutta myös työelämässä oman osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä sekä tietenkin jatko-opinnoissa ja tutkimustyössä. Tiedonarvioinnin ja lähdekritiikin merkitys korostuu entisestään tekoälypohjaisten järjestelmien kuten ChatGPT:n myötä. Tiedonhankinnan verkkokurssia kehitetään jatkuvasti. Seuraava verkkokurssin kehittämiskohde on sisällyttää tekoälytyökalut kurssille.  

Tulevaisuuden kirjastoalan työntekijöiden osaamistarpeet

Kirsi ja Hannele: Mitkä ovat mielestänne kirjastoalan koulutuksen kehittämiskohteita?

Kirjastoalan haasteena on, miten ala pidetään houkuttelevana ja vetovoimaisena jatkossa. Tekoälytyökalut vaikuttavat kirjastotyöhön ja etenkin tiedonhankinnan opetukseen. Kirjastolaisten tulee osata markkinoida omaa osaamistaan ja tiedonhankintataitojen merkitystä.

Tulevaisuuden työelämä jatkaa muuttumistaan teknologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutuksesta. Nämä muutokset edellyttävät työntekijöiltä sopeutumiskykyä ja valmiutta oppia uusia taitoja ja työskentelytapoja. Koulutuksen merkitys ja oman ammattitaidon päivittämisen merkitys korostuu työelämän muutoksessa. 

Tulevilla kirjastolaisilla työelämän muutokset ovat todennäköisesti vielä isompia kuin meidän nykyisten työntekijöiden työuran aikana. Työelämän ja kirjastoalan muutokset edellyttävät elämänmittaista kouluttautumista ja oman osaamisen ylläpitämistä. Tämä olisi hyvä huomioida alan koulutuksessa ja korostaa opiskelutaitoja, uuden oppimista, muutoksiin sopeutumista sekä suunnitella alan jatkokoulutuksia.

Turun AMK:n kirjasto- ja tietopalvelualan päivitetty oppimissuunnitelma vuodesta 2021 alkaen

Oppimissuunnitelmaa uudistettaessa kirjastoalan koulutus konsultoi niin yleisten kuin tieteellisten kirjastojen johtajia siitä mitkä opinnot ja valmiudet kirjasto- ja tietopalvelualalla ovat tärkeitä työssä menestymisen kannalta. Webinaari pidettiin aiheesta ”Kirjastokoulutus navigoi tulevaisuuteen”. Kirjasto- ja tietopalvelut-opintojen opinto-oppaassa syksylle 2023 näkyvät yhdessä sovitut opinnot. Liiketoimintaosaamisen perusteet -opinnoissa opiskellaan ICT-taitoja, markkinointia, taloushallintoa ja yritystoimintaa, jotka ovat hyödyllisiä kirjastoalalla toimittaessa. Laajentavan osaamisen opinnoissa opiskelija pääsee perehtymään monipuolisesti kirjasto- ja tietopalvelualan ammattiopintoihin (65 op). Lisäksi opiskelijat suorittavat perusharjoittelun ja syventävän harjoittelun jaksot. TKI-soveltamisen opintojaksossa opiskelijat perehtyvät menetelmäopintoihin ja pohtivat opinnäytetyönsä aihetta, minkä jälkeen opiskelijat aloittavat heti opinnäytetyötyöskentelyn.

Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksessa tehdään myös hanketyötä. Ajankohtaisena on Turun AMK:n tarjoama kirjaston moniosaajat koulutus. Hakuaika on 2.10.2023–29.10.2023. Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Kokemuksia hanketyöstä

Kirsi: Millaista on ollut hanketyö kirjastolaisena?

Olen työskennellyt kirjastotyön lisäksi myös projektikoordinaattorina kansainvälisessä W-Power yrittäjyyshankkeessa sekä Korkeakoulustartti -hankkeessa. Kaipaisin kirjastotyöhön lisää yrittäjyyshenkisyyttä ja rohkeutta kokeilla asioita ja uskallusta mennä tarvittaessa perse edellä puuhun. Epäonnistuneistakin kokeiluista oppii ja asioita ei aina tarvitse valmistella valmiiksi asti ennen kuin niitä voi lähteä toteuttamaan. Hieman kärjistäen voin sanoa, että hanketyössä opin vuodessa enemmän kuin kymmenessä vuodessa kirjastossa.

Hanketyössä opeteltiin asioita samalla kun tehtiin. Tärkeämpää oli, mitä voit oppia tekemään kuin mitä olet tehnyt aiemmin ja mitä osaamista sinulla jo on. Kirjastoissakin puhutaan learning by doingista, mutta toteutuuko se käytännössä, on toinen asia. 

Verkostoitumisen ja hiljaisen tiedon tärkeys 

Verkostoituminen on avainasemassa nykyisessä työelämässä. Verkostoitumisen kautta avautuu ovia oppimiseen, yhteistyöhön ja ammatilliseen kasvuun ja se rikastuttaa asiantuntijatyötä.  

Edellisessä työssä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Tieteellisen kirjaston informaatikkona olin talon ainoa informaatikkoja, joten minulla ei ollut kollegoita omassa organisaatiossa. Verkostoituminen erityisesti muiden sairaalakirjastojen informaatikkojen kanssa oli välttämätöntä oman työviihtyvyyden sekä työssä pärjäämisen kannalta. 

Verkostoitumalla pystyin oppimaan muilta ja toivottavasti myös jakamaan omaa osaamistani. Kollegoiden kanssa toimimme samojen haasteiden parissa ja ei tarvinnut lyödä yksin päätä seinään, vaan ongelmia voi ratkoa yhdessä, sekä saada vinkkejä, miten joku asia kannattaa tehdä (ja miten sitä ei kannata tehdä!). Oli kullanarvoisen tärkeää purppasta asioista oman alan ammattilaisen kanssa ja saada tukea ammattiyhteisöltä. Yhdessä ongelmat voidaan purkaa ja kehittää ratkaisuja, joita yksin ei välttämättä keksisi ollenkaan, tai ainakin ongelmanratkaisu olisi hitaampaa ja turhauttavaa. 

Hiljainen tieto on keskeinen voimavara asiantuntijatyössä. Kokemuksen, intuition ja käytännön työn kautta syntynyttä tietoa ei ole helppo sanoittaa tai tunnistaa. Siitä voi puhua salaisena voimavarana. 

Sairaalakirjaston informaatikon työssä huomasin, että minulla valtavasti hiljaista tietoa ja kokemustietoa, jota en edes tiedostanut omaavani. Aloitin työn hyvin kevyellä perehdytyksellä, mutta uusissa työtehtävissä osaamista löytyi selkäytimestä ja pystyin soveltamaan aiempaa osaamistani. Hiljaisen tiedon avulla pystyin reagoimaan tilanteissa, joissa vaadittiin nopeita päätöksiä. 

Hiljaisen tiedon merkitys olisi hyvä nostaa esille myös kirjastoalan koulutuksessa. Tulevaisuuden työelämä vaatii oman osaamiseen jatkuvaa päivittämistä. Miten kirjastoista luodaan sellaisia työympäristöjä, joissa hiljaisen tiedon merkitys on huomioitu ja joissa kannustetaan hiljaisen tiedon jakamiseen ja säilyttämiseen. 

Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on haastavaa. Heitämme haasteen kaikille kirjastolaisille: kokeile kirjoittaa työhakemus ja CV, joissa sanoitat omaa osaamistasi mainitsematta kertaakaan sanaa kirjasto!

Lähteet: Turun ammattikorkeakoulun intranet ja www-sivut