UKJ:sta KiviReki

Vuosien ajan on isoilla kansallisilla hankkeilla yritetty saada aikaiseksi nykyaikaisia kirjastojärjestelmiä, toisinaan joissain hankkeissa on jopa onnistuttu kohtuullisesti. Itsekin olen ollut  mukana erinäisissä järjestelmähankkeissa vuodesta 2001 lähtien, kuinkahan paljon näihin on oikeiden asiantuntijoiden työaikaa kulunutkaan.

Taustaksi siis historiatietoa
Voyagerin käyttöönotto AMK-kirjastoissa 2001-2004 oli huikean hienoa aikaa. Iso projekti, rahaa oli käytössä, järjestelmävalinta tuli annettuna ja koordinointi toimi. Mikäs siinä oli kirjastojärjestelmää pilotoidessa. Puutteistaan ja tarpeisiimme sopimattomuudestaan huolimatta Voyager oli tuohon aikaan ihan kohtuullinen valinta ja sen kanssa on tuherrettu tähän asti.

Sähköiset aineistot muuttivat kirjastojen maailmaan 2000-luvun alussa, mutta järjestelmät eivät pysyneet perässä. Jotain piti alkaa tehdä, että asiakasparat löytäisivät jotain meidän alati lisääntyvästä aineistomassastamme. Ensimmäinen ratkaisu oli Nelli-projekti, iso hanke jonka lopputuloksena saimme jotakuinkin toimimattoman ja mahdottoman (kirjoittajan oma näkemys, HUOM!) hakuliittymän. SAMKissa tuota Nellin liittymää ei suoranaisesti missään vaiheessa otettu ensisijaiseksi hakuliittymäksi, vaan turvauduimme enemmän primääriliittymiin. Kumma kyllä, juuri Nelli osoittautui sitten vuosien kuluttua kuitenkin hyvinkin tärkeäksi palaseksi muita järjestelmiä ja mahdollistaa hyvinkin fiksut toiminnot. Theseus puolestaan toi meille opinnäytetöiden kokotekstiversiot, vaikka projektina senkään pilotointi ei ollut ihan antoisimmasta päästä.

Nellin ongelmat havaittiin muuallakin ja 2008 lähtien on pyöritetty OKM:n rahoitukselle KDK-hanketta. Iso hanke – isot ongelmat ja pitkät aikataulut, noinhan se taas meni. Fiksuin oivallus oli siirtyminen avoimen lähdekoodin järjestelmiin, VuFind valittiin asiakasliittymän tekniseksi alustaksi ja siitä päätöksestä lähti asiakasliittymän nopea kehitys.

Voyager taustajärjestelmänä ei vastaa enää nykyajan tarpeisiin, joten sille pitää tehdä jotain. Näin ajateltiin vuonna 2011  ja silloin lähtikin kirjastojen välisenä yhteistyönä liikkeelle UKJ-hanke. Vaatimusmäärittelyt, konsortiosopimukset jne. alta pois ja ei kun järjestelmää rakentamaan. UKJ-hankkeen tilanne syksyllä 2014: eri kirjastosektoreilla tehdään järjestelmäselvityksiä, alkuvuodesta 2015 palataan yhteisen pöydän ääreen ja katsotaan, ovatko näkemyksemme yhteneväisiä eli voimmeko alkaa suunnitella yhteistä kirjastojärjestelmää.

Päästiin siis alkupisteeseen?
Ei sentään, kyllä UKJ-hankkeessa saatiin todella paljon hyvää aikaiseksi. Joka tapauksessa AMK-kirjastosektorilla on nyt erinäisistä syistä johtuen syytä tehdä selvitykset – ja myöhemmin myös ratkaisut - kirjastojärjestelmistä omista näkökulmistamme (= asiakkaidemme tarpeista) lähtien. AMKIT-konsortion johtoryhmä velvoitti työtä tekemään konsortion järjestelmäkehitysryhmän. Ryhmä alkoikin työhön nyt syyskuussa. Selvitys jakautuu oikeastaan kahteen erilliseen vaiheeseen, toisaalta selvitetään Voyagerin palvelimen uusintaan liittyvät asiat ja seuraavassa vaiheessa sitten vaihtoehdot Voyagerin seuraajaksi.

Vieläkö se Armas jaksaa puksutella
Joo, mutta palvelimen uusiminen on hyvin ajankohtaista. Nykyinen M9000-palvelin on hankittu 2007, joten se alkaa väkisinkin olla elinkaarensa päässä. Palvelin on toiminut hyvinkin luotettavasti, mutta ikuinen sekään ei ole. Kapasiteetti alkaa olla kovilla, pyöriihän tuolla palvelimella AMK-kirjastojen Voyager-kantojen lisäksi myös yliopistojen kannat sekä Aleph (Melinda) ja Nellit. Liikennettä on siis hyvin paljon, osia on laajennettu, mutta nyt aletaan kuitenkin olla pisteessä, jossa varaosien saatavuus heikkenee, tuki kallistuu jne. Tekniikka on kehittynyt huimasti viime vuosina, uuden palvelimen hankintahinta saadaan kuoletettua parissa vuodessa pienempinä huolto- ja käyttömaksuina. Ja kun Voyager on päivitettävä jossain välissä, niin viimeistään siinä yhteydessä on palvelin uusittava. ExLibris julkaisee nykyisen tiedon mukaan Voyager 10-version alkuvuodesta 2017, suomeksi sanottuna meillä on siis vaihtoehtoina päivitys joko kesällä 2015 tai 2016.

Miksi emme siis säntää palvelinostoksille? Tietenkin itse kilpailutus vie aikaa puolisen vuotta. Ensin pitää kuitenkin päättää, pysymmekö Solaris/Oracle –alustalla vai vaihdettaisiinko Linuxille. Hyviä puolia on molemmissa. Toinen lähiaikoina päätettävä asia on se, pysymmekö edelleen yhteisellä palvelimella vai siirrämmekö Voyager-kantamme omalle palvelimelle. Päätöksiä palvelinratkaisusta on odotettavissa todennäköisesti jo tämän vuoden aikana.

Eihän me Voikkaria maailman tappiin asti katsella, eihän
No ei kai, tai toisaalta jos sitten kumminkin. Tehdään palvelimen kanssa niin tai näin, on mietittävä myös Voyagerin seuraajaa. Oikea kysymys tietenkin olisi, että mitä me (tai loppupeleissä asiakkaamme) oikeastaan haluamme uudelta järjestelmältä. AMK-kirjastojen selvityksessä päätettiin lähteä siitä, että asiakasliittymänä on Finna ja uuden järjestelmän rajapintojen on pelattava sen kanssa yhteen, siinä mielessä siis järjestelmälähtöinen näkökulma on nyt perusteltu. Kirjastoväen tarpeita ja näkemyksiä selvitettiin kattavasti UKJ-hankkeen alkuaikoina, niiden selvittämiseen ei tässä vaiheessa nyt olisi edes mahdollisuutta panostaa.

Vaihtoehtoina on sekä avoimen lähdekoodin järjestelmiä (KOHA, KualiOLE) että kaupallisten toimijoiden järjestelmiä (ExLibriksen Alma, OCLC:n WorldShare, Innovativen Sierra). Tiukka mietittävä kysymys on, haluammeko järjestelmän jolla saadaan mahdollisimman kevyesti ja helposti hoidettua painetun aineiston lainaustoiminnot vai haluammeko järjestelmän, jolla pystymme hallitsemaan koko kasvavan sähköisen aineistomme. Ensimmäisessä tapauksessa emme varmasti tarvitse Voyagerin tapaista isoa järjestelmää ylläpitokoneistoineen ja järeine palvelimineen, jälkimmäinen vaihtoehto taas johtaa valintaa kohti isompia ILS-ratkaisuja. Ja mitä tehdään Melindalle?  Voisimmeko oikeasti lähteä miettimään että bibit ovat vaan siellä Melindassa ja meidän omassa tietokannassa (siis tarkoitan amkien yhtä yhteistä tietokantaa1) pyöritetään vain välttämättömät lainaustoiminnot. E-aineistot voitaisiin pyörittää jossain erillisessä ERMissä. Tai sitten toisaalta voidaan tehdä ihan jotain muutakin tai odotella jotain teknistä edistymistä tai mitä tässä nyt sitten päätetäänkään.

Kysyn – en vastaa
sanoi entinenkin yliopiston proffa. Ei ole vastauksia vielä, mutta kyllä se tästä selkiytyy. Kaikenlainen palaute on tervetullutta, käyttäjäkokemukset (”virkailijana”) eri kirjastojärjestelmistä myös. Eikä se KiViReKi ole mikään työnimi, mutta saahan siitäkin vääntää syvempiä merkityksiä ja selityksiä.