Työnkiertopäivä – oppimista vertaiskokemusten kautta

Kylässä käynti ja jutustelu mieluisassa seurassa rentouttaa ja antaa uusia ajatuksia. Marraskuinen päivä työnkierrossa Jyväskylän yliopiston kirjastossa (JYK) herätti minulle juuri sellaisia tunteita, joita virkistävä kyläreissu antaa. Kotiin viemisenä nappasin ideoita opetustilanteisiin.  

Jyväskylän kirjastojen – ammattikorkeakoulun, yliopiston, ammattiopiston ja kaupunginkirjaston – henkilöstö on jo monen vuoden ajan voinut tutustua naapurikirjaston kollegojen työhön. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston strategian mukaisesti yliopistokirjastojen henkilöstöllä on mahdollisuus vastaavanlaisiin vierailuihin yliopistokirjastojen kesken. Olemme myös JAMKissa avanneet ovet työhuoneisiimme ja käyneet ammatillista keskustelua jyväskyläläisten kollegojen kanssa. Myös kirjastokumppanimme Tampereen ammattikoreakoulun kirjastosta ovat viettäneet päivän tai pari luonamme. 

Asetin työnkiertopäiväni tavoitteeksi tiedonhankinnan opetukseen ja ohjaukseen liittyvät aiheet. Minua kiinnostivat myös e-kirjojen markkinointi ja näkyväksi tekeminen. Digitaalisten aineistojen myötä kirjastoammattilaista tarvitaan linkiksi käyttäjien ja palvelujen välille, löytämään lähteitä ja tehostamaan tiedonhankintaa.

Kyselin, katselin ja ihmettelin
Päivääni luotsasi nuori taloustieteiden informaatikko Tiia Puputti, joka on innostunut kirjastotyöstä. Hänestä välittyi tahto pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti opiskelijoiden oppimisprosesseihin. Vastavalmistuneena hänellä oli omakohtainen kokemus opiskeluprosessista ja tiedonhankinnan solmukohdista.

Tietopalvelupäällikkö Mirja Laitisen kanssa keskustelin asiantuntijuudesta ja muuttuneen työn vaatimuksista. Kirjaston ja sen tietoasiantuntijoiden on oltava mukana korkeakoulun tehtävän mukaisissa oppimisen, opettamisen ja ohjaamisen prosesseissa. Tulevaisuuden kirjastoammattilaisia rekrytoitaessa korostuvatkin ohjaus- ja vuorovaikutustaidot. Pohdimme sitä, miten koulutusympäristön muutos vaikuttaa kirjastoammattilaisten tarpeeseen ja heidän palkkaamiseen tulevaisuuden e-painotteisessa ympäristössä.

Vaihdoimme ajatuksia myös siitä, miten tärkeitä julkaisut ovat tieteen ja tutkimuksen näkyväksi tekemisessä ja yhtenä rahoituksen mittarina. Tutkimustyön tulosten ja julkaisutiedon kirjaaminen ovat korkeakoulun työn tulosta. Yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan ilmoittamatta jätettyjen julkaisujen rahallinen vaikutus saatuun toiminnan rahoitukseen on niin iso, että julkaisutiedon keräämiseen on kannattanut palkata työntekijä.

Informaatikko Marja Kokko tutkijapalveluista nosti esiin yhteisiä toiminnan rajapintoja.  JAMKin henkilökuntaan kuuluvat suorittavat oman työn ohessa jatkotutkintoja yliopistossa ja tarvitsevat tutkimustaan varten erilaisia lähteitä ja käyttävät erilaisia tiedonhaun kanavia. JAMKin tarjoamat tietokannat eivät aina tue tutkijan tarvitseman erikoisalan tiedontarpeita. Omien palvelujen lisäksi osaamme ohjata asiakkaan yliopiston tutkijapalvelujen luokse.

Aihelähtöistä tiedon etsintää
JYKin kirjasto kehittää tiedonhankinnan opetusprosessia työryhmä- ja tiimityöskentelynä. Koulutussuunnitelija Eeva Koponen esitteli JYKin tiedonhankinnan opetussuunnitelmaa, joka rakentuu tutkimusprosessin mukaan. Sama ajatus näkyy myös verkkomateriaalissa: Kirjastotuutori vie eri vaiheissa olevat tutkimuksen tekijät erilaisten lähteiden luo ja opastaa samalla tiedonhaun tekniikassa.

JYKissä opetus tarjotaan opintojen alussa verkkokurssina. Opiskelija voi testata osaamistaan itsetarkastavien tehtävien avulla. Tiedonhankinnan interventiot opintojen kandi- ja maisterityövaiheessa ovat itseopiskelun ja lähiopetuksen yhdistelmä. 

Osallistuin yhteen Eevan vetämään kahden tunnin lähiopetukseen. Tiedonhankinta käynnistyi maisterivaiheen opiskelijoiden tutkimuskysymyksistä. Eeva aktivoi opiskelijat aihelähtöiseen tiedon etsintään. Tietoa etsittiin yhteiskuntapolitiikan eri näkökulmista. Opiskelijat perehtyivät graduaiheensa lähteiden etsimiseen parityöskentelynä, kukin pari eri kanavia käyttäen. He esittelivät lyhyesti tiedonhakuunsa liittyvän prosessin.  Tiedonhakijoiden oman pohdinnan lisäksi ryhmä osallistui keskusteluun siitä, miten aiheeseen valitut hakusanat, käytetty hakulause sekä löytyneet viitteet sopivat hakuongelmaan.

Opettajan persoonan lisäksi kohteena oleva opiskelijajoukko vaikuttavat opetustilanteessa. Eevan rauhallinen tapa työskennellä akateemista tutkintoa tekevien opiskelijoiden kanssa antoi tilaa oppijan omille ajatuksille. Ohjauksen tavoite on auttaa tieteellisen tutkimuksen tekemisessä. Vaikka lähiopetus sisällöllisesti ei juuri poikkea omasta tavastani työskennellä, voin lyhyen yliopistokokemuksen kautta nähdä joitakin eroavaisuuksia. Opiskelijaryhmämme poikkeavat toisistaan. AMK-opiskelijajoukko on heterogeenisempää ja tutkinnon tavoitteet ovat erilaiset. Amk-opiskelijoiksi hakeutuvat käytännön ammatteihin suuntautuvat. Yliopistossa tutkimustyö ja tutkijana toimiminen ovat keskeistä. Esimerkiksi tiimityöskentelyyn tottuneet ulospäin suuntautuneet Tiimiakatemian tradenomiopiskelijat pohtivat asiat ääneen, jakavat ongelmanratkaisut keskenään sekä testaavat tietoa omissa yrityksissä. Matkailualan restonomiksi opiskelevat ovat valikoituneet isosta hakijajoukosta korkeilla hakupisteillä ja ovat tottuneet omaksumaan asioita tekstipohjaisesta lähteistä ja työskentelemään itsenäisesti yliopisto-opiskelijan tapaan. Opinnäytetöissä käytetty tieto ja lähteet perustuvat suurimmalta osaltaan tutkittuun ja kokemusperäiseen ammatilliseen tietoon. Tieteellisen tiedon käyttö on vähäisempää alemman amk-tutkinnon opinnäytteissä. Yliopistossa tieteellisen tiedon käyttö tutkimuksessa on ehdoton perusta.

Jaetaan osaamista!
Kirjastoamanuenssi Arto Ikonen kertoi e-kirjojen käytön edistämisestä. Opetukset ja ohjaustilanteet ovat parhaita markkinointitapahtumia. Uutuushyllyä selaavalle tarjotaan perinteisten painettujen kirjojen lisäksi e-kirjojen kansikuvia älylaitteella luettavan QR-koodin kera. Kirjasto voi seurata koodin avulla uutuushyllyn kautta ladattujen kirjojen määrää ja näin arvioida markkinoinnin vaikuttavuutta. QR-koodit on tulostettu myös painettujen kirjojen hyllyn reunoihin. Kirjasto oli järjestänyt myös e-kirjaviikon, jossa ohikulkijoita houkuteltiin tutustumaan e-kirjoihin palvelun tarjoajien lähettämien pienten lahjojen kera.

Kotiin viemiset
Digitaaliset viestinnän välineet ovat tehostaneet kanssakäymistä, mutta ne eivät täysin korvaa kasvotusten tapahtuvaa kommunikointia. Keskustelussa on aikaa pienille hiljaisuuden tauoille, itsenäiselle asioiden jäsentelylle ja kysymysten muotoilulle. Myös opetustilanteissa hiljaisuudella annetaan tilaa ajatusten prosessointiin. Pelkkä luentomainen esitys ei herätä ja aktivoi oppijan motivaatiota ja aisteja. Lyhytkin lähiopetuskerta voi sisältää opiskelijan osallistamista.

Jaoimme yhteisen käsityksen tiedonhankinnan opetuksen tärkeydestä osana tutkimus- ja kehittämisprosessia. Kirjasto auttaa muiden muassa tiedon löytämisessä, jäsentämisessä, suodattamisessa ja omaksumisessa. Kirjasto välittää tietovarannot opiskelijan tutkimus- ja kehittämisprosessiin.  Vähitellen olemme valmiimpia ottamaan luettavaksemme ja katsottavaksemme tietosisältöjä riippumatta välineestä ja formaatista.

Teksti: Birgitta Kurvinen

*****

Käytetyt linkit:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto: http://www.jamk.fi/kirjasto
Jyväskylän ao-kirjasto: https://www.jao.fi/fi/Jyvaskylan-ammattiopisto/Kaytannon-asiat/ao-kirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto: https://kirjasto.jyu.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjasto: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Jyväskylän kirjastot: http://jyvaskylankirjastot.fi/
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston strategia: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/strategia/Files/liitetiedosto2/SYN_strategia_taristetut_tavoitteet2014.pdf
Jyväskylän yliopiston tiedonhankinnan opetussuunnitelma: https://kirjasto.jyu.fi/tiedonhaku/kirjaston-ops
Jyväskylän yliopiston Kirjastotuutori: