Työ on kesken

Voisiko muutos lähteä sinusta, minusta? Oletko jarruhenkilö vai voisitko olla aktiivinen muutoksen tekijä? Näin avasi Ritva Ohmeroluoma Mikkelin kesäpäivät. Ne järjestettiin nyt 36. kerran.  Tämä on kuudes perättäinen kerta, kun saan olla vetämässä Mikkelin Kesäpäiviä, kertoi Timo Harakka. Tilaisuus on ainutlaatuinen sisällöltään. Päivä on kansainvälisen tason seminaari, jolla on laaja skaala. Täältä saa joka ikiselle työpaikalle inspiraatiota. Täällä syntyy aitoa keskustelua.

ETLAn Mika Maliranta kertoi, että yritysten työpaikat uusiutuvat vilkkaasti. Suomessa on pöhinää siinä missä muuallakin. Suomen yritysten kokorakenteessa ei ole mitään kummallista. Erikoistuminen on tyypillistä pienille avoimille talouksille. Normaalioloissa palkkojen joustamiselle on ”tilaa”; pahojen taantumien aikoina tarvitaan poikkeustoimia. Suomen nykytilanteesta Mika kommentoi seuraavaa:

• huono onni kuuluu talouskehitykseen, nouseminen on aina vaikeaa
• Suomen perusedellytykset ovat kunnossa, niiden varaan voi luottaa
• Suomi on ehkä hunningolla, muttei rappiolla.

Projektijohtaja Timo Merikallio Metsä Fibrestä ja vs. kaupunginjohtaja Matti Tuononen esittivät vuorolaulannassa Äänekosken huiman kuvaelman tulossa olevasta biotuotetehtaasta. Omasta näkövinkkelistäni oleellista oli se, että Tuononen kävi istumassa pöydässäni tervetulokahvin aikaan. Aiheutin hämminkiä kertomalla, kuinka jyväskyläläiset ovat kateellisia mikkeliläisille konserttitalo Mikaelin olemassaolosta. Kun tehdas on valmis ja toiminnassa, se merkitsee 240 rekallista ja 70 junavaunullista puuta päivässä. Energiaa syntyy enemmän kuin kuluu. Paperitehtaan on edullista olla siellä, missä on sen asiakas. Sellu on globaalibisnestä. Tehdasta suunniteltaessa otetaan huomioon tuottavuus ja muu kehittäminen: samalla henkilömäärällä tehdään kolminkertainen tuotemäärä.
Tekijöiden tulevaisuus
On hyvin vaikea uskoa mihinkään yhteiskuntasopimukseen, arveli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Olli Hietanen. Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta tekivät. Michio Kaku ehdottaa ideoitavan listan mahdottomia asioita 1000 vuoden päästä. Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien asioiden listalla 1000 vuotta sitten. Automaatiossa ja robotisaatiossa kaikki kommunikoi kaiken kanssa ja toimii automaattisesti. Esineet tunnistavat käyttäjänsä ja profiloituvat yksilöllisesti; materiaalitutkat lukevat geenisi ja haistavat tunteesi ja sairautesi. Virtuaalisuus, globalisaatio ja hybriditalous: kaikki digitalisoituu ja tapahtuu eri tavalla kuin ennen. Mitä Suomen metsissä voisi nähdä älylasit päässä, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? Biokausi: vuonna 2050 kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä; biojalostamot voivat käyttää raaka-aineena, mitä tahansa biomassaa ja valmistaa siitä mitä tahansa. Elävät materiaalit, kuten esimerkiksi pölyä syövät matot ja valaisevat kasvit. 3D tulostus: kun astronautti tarvitsi jakoavainta, niin NASA lähetti sellaisen sähköpostilla. Mitä voi valmistaa risteilijän kokoisella 3D tulostimella? 3D maailmassa kaikki tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmeja. Työ ei lopu. Kaikki uudet teknologiat vähentävät aluksi työpaikkoja mutta luovat samalla myös uusia. Uusi teknologia työllistää ja myös uutta teknologiaa käyttävä vanha teollisuus työllistää.  BKT:n rinnalle hyvinvoinnin mittareita kuten aidon kehityksen mittari (GBI) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW). Suomen ISEW oli huipussaan vuonna 1983. Bruttokansantuote on siitä kaksinkertaistunut. Hyvinvointivaltio on keksittävä uudestaan. Nykyään puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, tulevaisuus on arvokysymys. Koulu on tärkein asia maailmassa: jos luovumme koulusta, niin luovumme tulevaisuudestamme. Koulutuksessa Suomi on kokoaan suurempi maa. Jokaisen ihmisen sisällä on kukka, jossa hän on kauneimmillaan, omana itsenään. Kukat esiin!

Valta koneille
Karl-Erik Michelsen totesi, että koneiden kanssa kannattaa olla hyvä kaveri! Yhteiskunta ja teknologia muuttuvat. Suurin yksittäinen kysymys on koneen ja ihmisen välinen työnjako. Tähän liittyy kolme väitettä.

• Teknologia ei hävitä työtä ja ammatteja, vaan teknologian yhteiskunta muokkaa uudelleen työmarkkinat.
• Teknologinen murros on havainnollinen osa yhteiskunnallista kehitystä ja koneiden ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
• Teknologia ei ole autonominen voima, vaan osa inhimillistä ja sosiaalista järjestelmää.

Tehokkuus, tuottavuus, tarkoituksenmukaisuus ovat teknologian arvoja. Ne ammatit, jotka eivät sovi näihin arvoihin, katoavat. Työllä ei ole itseisarvoa. Jos kone tuottaa enemmän ja tehokkaammin, se valitaan tekemään työ. Työmarkkinoita eivät säätele ideologiset ja poliittiset korporaatiot, tilalle tulevat joustavat järjestelmät, jotka pakottavat muutokseen. Teknologian arvoihin pitäisi vaikuttaa, korvata uusilla, esim. moniarvoisuus, kestävä kehitys, demokraattisuus, empaattisuus. On koulutettu ongelmanratkaisijoita, mutta jos ei tunnisteta ongelmaa, niin seisotaan kädet alhaalla tekemättä mitään. Nykyongelmat ovat niin monialaisia, oivaltaminen on oleellista.

Iloisen aamuyllätyksen tarjoili Mikkelin kesäpäivillä Werner Bros, jota voi ihailla täydessä vahvuudessaan Kihveli soikoon –tapahtumassa, Hankasalmen asemalla. Miesten (5xTuukkanen + 1XRuponen) kuuleminen on iloinen asia, mutta näkemiseen yhdistettynä siitä tulee erityisen hyvälle mielelle, sillä onhan soittovälineinä mm. pyykkilauta, narubasso ja matkalaukkua on hyvä rummuttaa.
Epävarmuus on hyvästä
Se, miten poliitikot käyttävät yrittäjyys -sanaa, vie siitä sisällön. Voidaan kaivaa kuoppa ja mennä sinne ulisemaan. Tai sitten ei, sanaili Sami Kuusela, startup-työläinen Hupparihörhö Oy. Suomen tulevaisuutta suunnittelevat eläkeläisukot. Yli 35% pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä on yli 60-vuotiaita. Vain kaksi on alle 30-vuotiaita. Kahdenkymmenen merkittävimmän yrityksen joukosta 14 yhtiön liikevaihto pieneni 2014 ja vain kuuden yrityksen liikevaihto kasvoi. Surkastumisesta huolimatta osinkoja jaettiin. Uudessa yrittämisessä teho löytyy innostuksesta. Tekee jotain mistä diggaa. Tekee sitä, mistä tykkää niiden ihmisten kanssa, joiden seurassa viihtyy. Ei se leikkaaminen meitä nosta. Ei se vienti parane, jos työttömillä on vähemmän massia. Mitäpä jos?

• tajuttaisiin, etteivät startupit ole erillinen saareke vaan osa tervettä ja nykyaikaista yrityskirjoa
• tajuttaisiin, että suuret yritykset tarvitsevat startupeja enemmän kuin startupit suuria yrityksiä
• korporaatioiden tuotekehitys tapahtuisi tulevaisuudessa ulkoistettuna.

Mitä startupit tarjoavat?

• ylivoimaisia tuotteita ketterän kehityksen avulla
• ymmärrystä nykyajasta, tulevasta.

”Suomen kommunistisin liikkeenjohdon konsultti” – olen ylpeä tuosta itseeni kohdistuvasta määritteestä.

Ulkona maailmalla
Maailma ei ole suomalainen. Turkkilaiselle toiset ihmiset merkitsevät hyvää asiaa. Suomalaiselle toiset ihmiset ovat uhka. Klaanit hallitsevat maailmaa mutta suomalainen ei sitä huomaa. Kuka säilyttää kasvonsa ja miksi? näin johdatteli liikemies Harri Saukkomaa, Tekir Oy. Suomalaiseen ajatelmaan ”mutta mehän osaamme käyttäytyä”, löytyy monta tarkentavaa yksityiskohtaa: kuka esittelee ja kenet, mitä tiedämme maailmasta tai vaikkapa Turkista, kuinka tarjoilijan saa kiinnostumaan itsestään, uskonnolla on merkitystä vaikka ihminen ei olisi uskonnollinen. ”Mutta mehän olemme nopealiikkeisiä ja ketteriä” Ei emme ole, mahdollisuudet ovat auki vain tietyn ajan. Me olemme perusteellisia ja riskikeskeisiä. Onneksi asiat ja sukupolvet muuttuvat. ”Mutta mehän olemme hyviä, sinisilmäisiä ihmistuntijoita” Maailmalla ratkaisee kaksi asiaa: katse ja kädenpuristus. Suomalaiset katsovat yhä kengänkärkiään kun pitäisi lukea vastapuolen silmien välähdykset. Suomalaiset näpräävät excel-taulukossa. ”Mutta mehän olemme ahkeria ja työteliäitä” Me olemme ahkeria perfektionisteja. Me pystymme ainoana porukkana sopimaan projektitapaamisen joulukuulle kun siihen on vielä 10 kuukautta aikaa. Turkkilainen ei siihen pysty. Me suoritamme, me emme heittäydy. Olemme parempia viidakkosotureita kuin ryhmäpelaajia. ”Mutta mehän osaamme verkostoitua” Mikä on korruptio ja mitä se ei ole. Missä menevät verkostoitumisen rajat. Onko verkoston ulkopuolella elämää. ”Mutta miksi tämä meni pieleen” Kasvojen menetys, osaamattomuus, ymmärtämättömyys, silkka huijaus ja petos, yhteisen arvopohjan puute. ”Kuka tätä yhtiötä johtaa” Auktoriteetti. Hyvä esimerkki Serlachius, Stockmann ja sienet. Biotalous oli vientituote jo 1800-luvun loppupuolella. Ulkona maailmalla vai maailmassa? Asiat tapahtuvat verkostossa, monet työt voi tehdä missä tahansa. Digitaaliset väylät ovat viennin valtaväyliä, vaikka myös poran terää tarvitaan. Viennin edistäminen tapahtuu aina liian myöhään: vienti ei vedä, ihmiset vetävät. Asiat tapahtuvat sattumalta, mutta silti prosesseja tarvitaan. Ihmisen kohtaaminen ratkaisee.

Työ vie
Frank Martela ja Karoliina Jarenko ovat laatineet julkaisun sisäisestä motivaatiosta 2014¹ ja se on ilmestynyt Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusarjassa. Työn imu, työn innostuksen tukeminen, kukoistus työssä ovat ne oleelliset osat. Perustuu vapaaehtoisuuden vahvistamiseen: mahdollista tehdä asioita, jotka itseä innostavat, kiinnostavat, tuntuvat arvokkailta; vapaus päättää miten asiat tekee. Vapaaehtoisuus ei ole jatkuvaa kontrollia ja pakotettua toimintaa. Elämän merkitys on se, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen toisille ihmisille. Onnellisuus tulee sivutuotteena, kun tekee merkityksellisiä asioita.

 Omasta näkövinkkelistäni parasta oli kuitenkin se ”mies menneisyydestä”, tuttu Kauhajoen ajoilta, sittemmin pääkaupunkiseudulta, joka osallistujalistasta nimeni nähtyään hakeutui istumaan viereeni heti seminaarin aluksi. Tutuksi toki heti tunnistin mutta otti oman aikansa kelata kuka ja mistä. Suosittelen!