Tutkimusmatkalla tiedeviestintään

20.09.2017

Avoin tiede ja tutkimus tapahtuma streamattiin verkkoon.

Lahden ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta siirtyi Lahden korkeakoulukirjaston vastuulle vuosi sitten. Samalla on noussut esiin ajatus julkaisujen näkyvyyden kasvattamisesta ja niistä viestimisestä. Tästä työstä käytetään yliopistoissa nimeä tiedeviestintä, mutta mitä se varsinaisesti on ja mikä rooli kirjastolla on tiedeviestijänä?

Tiedeviestintä on tieteestä tiedottamista ja sen popularisointia yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Osallistava tiedeviestintä korostaa vuoropuhelua, aktiivista osallistumista ja vastavuoroista oppimista yksisuuntaisen tiedottamisen ja valistamisen sijaan. (Väliverronen 2015.)

Ammattikorkeakoulussa tehtävä tutkimus on osa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Se on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen (Arene 2017). Erilaisissa hankkeissa ja projekteissa syntyvät tutkimusaineistot, -tulokset ja niiden pohjalta syntyvät artikkelit, posterit ja esitelmät ovat sitä aineistoa, jonka kautta ammattikorkeakouluissa tehtävää TKI -työtä voidaan tehdä näkyväksi ympäröivälle yhteisölle. Myös opiskelijat ovat usein mukana hanketoiminnassa, esimerkiksi aineistonkeruuvaiheessa tai tekemällä opinnäytteensä jostakin hankkeen osa-alueesta. Ammattikorkeakouluissa voitaisiinkin puhua TKI-viestinnästä tiedeviestinnän sijaan.

Lahden korkeakoulukirjasto tekee LAMKin TKI -toiminnan tuloksia näkyväksi ylläpitämällä LAMKin omaa julkaisualustaa, LAMKpubia, ja toimittamalla kahta alustalla jatkuvasti julkaistavaa lehteä, LAMK Prota ja LAMK RDI Journalia. Lisäksi korkeakoulukirjasto hallinnoi LAMK julkaisusarjaa Theseuksessa sekä hoitaa rinnakkaistallennusta ja tietysti neuvoo ja opastaa kaikessa julkaisutoimintaan liittyvässä. Tähän tehtäväkenttään liittyy siis luonnollisena osana myös vahvempi suuntautuminen tiedeviestintään.

Lahden ammattikorkeakoulun julkaisualustan logo

Mistä liikkeelle?

Tiedeviestinnästä on kirjoitettu paljon, mutta monet lähteet käsittelevät asiaa tutkijan näkökulmasta. Kun viestintää toteuttaakin muu taho kuin itse tutkija, on tilanne monella tapaa erilainen. Avaimia tämän tehtäväkentän hahmottamiseen lähdimme etsimään Turun ammattikorkeakoulun järjestämästä ”Tutkimusmatka - tieteen popularisointi kirjastossa” -koulutuksesta, jonka tavoitteena on kannustaa kirjastolaisia tuomaan tiedettä näkyvästi esiin ja herättää kirjaston kävijöiden uteliaisuus tutkimustietoa kohtaan (Turku AMK 2017). Koulutus oli pitkälti suunniteltu yleisten kirjastojen tarpeisiin, mutta antoi hyviä eväitä myös ammattikorkeakoulukirjastolaisille. Koulutuksen antia oli erityisesti tietämyksen lisääntyminen viestintämateriaalien teosta ja kuvallisuudesta viestinnässä sekä hyvä käytännön vinkki Facebookin käytöstä videoiden livestreamaukseen. Lisäksi käsiteltiin osallistujien järjestämiä tapahtumia ja jaettiin hyviä vinkkejä ja käytänteitä tapahtumanjärjestämisen arjesta. Osallistuimme myös Liikutu tiedosta – vaikuttavaa tutkimusviestintää -tapahtumaan Helsingissä, jossa käsiteltiin uusia tiedeviestinnän suosituksia ja kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja tiedeviestinnän kentältä sekä tutustuttiin mielenkiintoisiin ja ansioituneisiin tiedeviestintätapahtumiin vuoden varrelta (Liikutu tiedosta 2017).

Miten eteenpäin?

Lahden korkeakoulukirjastossa järjestettiin keväällä osana Tutkimusmatka –koulutusta yksi tapahtuma aiheenaan avoin tiede ja tutkimus. Tapahtuma oli lähtölaukaus syksyllä käynnistyvälle kaikille avoimelle tapahtumasarjalle, jossa tuodaan Lahden ammattikorkeakoulun TKI –toiminnan tuloksia esille kaupungin keskustassa sijaitsevalla FellmanniCampuksella. Jatkossa kirjasto toimii tässä aktiivisena tapahtumanjärjestäjänä, joka sopii hankkeiden kanssa esiintymisistä, hoitaa tilat ja ennakkotiedotuksen sekä mahdollisen livestreamauksen ja tapahtuman jälkimarkkinoinnin.

Toinen tapa lähteä mukaan tiedeviestintään on nostaa LAMK pub –alustalle kirjoitettuja artikkeleita LAMKin somekanavilla ja verkkosivuilla, sekä vinkata myös kirjoittajille oman artikkelin mainostamisen eduista. Lisäksi erilaiset videohaastattelut artikkelin kirjoittajien kanssa tuovat hyvää lisäarvoa ja näkyvyyttä.

Edessä siintää siis uusia haasteita, mutta niinhän sitä sanotaan, että ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä!

Lähteet

Arene, 2017. TKI–toiminta. [Viitattu 23.5.2017] Saatavilla: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Liikutu tiedosta, 2017. [Viitattu 23.5.2017] Saatavilla: http://liikututiedosta.fi/

Turku AMK, 2017. Tutkimusmatka – tieteen popularisointi kirjastossa. [Viitattu 23.5.2017] Saatavilla: https://www.turkuamk.fi/fi/tyoelamapalvelut/koulutushaku/tutkimusmatka-tieteen-popularisointitapahtuma-kirj/

Väliverronen, E. 2015. Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka, 80:3, s. 221-232. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126303/valiverronen.pdf?sequence=1

 

Kirjoittajat

Riikka Sinisalo

Tietoasiantuntija

Riikka Sinisalo toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa.

Kirjoittajan muut artikkelit

Essi Prykäri

Tietoasiantuntija

Essi Prykäri toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa.

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti