Tutkimuksen ja opetuksen avoimuutta tutkimuspalvelupäivillä

Tämän vuoden Tutkimuspalvelupäivät järjestettiin 22.–23.8. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella lähitapahtumana. Päivät kokosivat yhteen yli 400 osallistujaa eri korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja muilta tutkimusta tukevilta tahoilta, joten verkostoitumisen mahdollisuudet oli taattu. Tutkimuspalvelupäivien teemana oli toiminta muuttuvassa maailmassa, jota tarkasteltiin lähes viidenkymmenen esityksen ja työpajan annin avulla. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa isompi kattaus myös avoimeen tutkimukseen ja toimintakulttuurin avoimuuteen liittyviä puheenvuoroja ja työpajoja.  

Päivät avasi Aalto-yliopiston tutkimuksen vararehtori Ossi Naukkarinen, joka toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kertoi Aalto-yliopiston opetuksesta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Aamun ensimmäisen pääpuheenvuoron piti opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anitta Lehikoinen, joka kuvasi puheenvuorossaan uudessa hallitusohjelmassa olevan neljän prosentin tutkimusrahoituksen noston vaikutuksia ja vaatimuksia sekä korkeakouluille että myös niiden tutkimuksen tuen palveluille. 

Päivän toinen pääpuhuja oli Aalto-yliopiston School of Arts, Design and Architecture laitoksen dekaani Tuomas Auvinen. Hän johdatteli meitä radikaaliin luovaan ajatteluun, jonka hän näkee yhtenä tulevaisuuden keskeisimmistä osaamisista. Luovuus ei ole vain taiteellisuutta, vaan sitä voi olla missä vain tekemisessä, kunhan olosuhteet ovat sille suotuisat. Luovuus on sitä, että näkee jotain mitä ei ole vielä olemassa, mutta mikä voisi olla olemassa. Luovuus on myös joustavuutta uusien haasteiden edessä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

Auvisen mukaan luovan ilmapiirin synnyttäminen vaatii luottamusta, epäonnistumisen sietämistä, rohkeutta kokeilla ja johdon sekä tiimin  tukea niissä tilanteissa, kun asiat menee väärään suuntaan. Luovuuden kulttuuri syntyy luottamuksesta ja psykologisesta turvallisuudesta, tavoitteesta, visiosta, voimaantumisesta, epäonnistumisen sietämisestä, rohkeudesta (myös johtajalta, ei mikromanagerointia), epävarmuuden sietämisestä, intohimosta, autonomiasta, vuorovaikutuksesta, integriteetistä, läpinäkyvyydestä, jaetuista arvoista ja säännöistä, kyvyistä ja osaamisesta sekä kokeiluista. 

Aamupäivän päättävässä paneelikeskustelussa käsiteltiin tutkimusta ja sen rahoittamista monesta eri näkökulmasta, mukana keskustelemassa olivat Hannu Kauppinen Nokialta, Mika Maliranta LABOREsta, Mari Lundström Aalto-yliopistosta ja Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä. Paneelikeskustessa todettiin, että Suomen vahvuus on hyvässä yhteistyössä ja muistuteltiin, että kansallisen rahoituksen hyödyntämisen lisäksi on tärkeää huomioida kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ja niitä on hyvä tarkastella mahdollisimman avarakatseisesti. Jalkautuminen ja hyvät verkostot ovat tärkeitä.

Kirjastot isossa roolissa datan hallinnan tuessa

Lounaan jälkeen aiheet jakautuivat neljälle eri trackille. Aiheita oli niin lakiteknisistä asioista tutkimuksen tuen järjestämiseen ja laatuun sekä rahoitukseen. Neljä yliopistoa olivat koonneet yhteisen esityksen otsikolla Organization of data stewardship services: case studies from Finnish universities. Vaikka otsikko olikin englanniksi, pidettiin esitykset suomeksi kun todettiin että kaikki paikallaolijat ovat suomenkielentaitoisia. 

Aalto-yliopistossa avoimen tieteen palvelut järjestetään yhdessä data-agenttien, avoimen tieteen tiimin, IT-palveluiden ja lakipalveluiden kanssa, joista data-agentit ovat tutkijoita, joiden palkasta osuus (10-50 prosenttia) tulee tutkimuspalveluista. Tutkijat ovat arvioineet säästävänsä viisi tuntia työaikaa yhtä tutkimuspalveluiden käyttämää tuntia kohden, joten toiminta on ehdottomasti resurssitehokasta. Onkin todettu, että sen sijaan että ainoastaan kerrottaisiin tutkijoille mitä heidän pitäisi tehdä, paras tapa edistää avointa tiedettä on tehdä sitä yhdessä tutkijoiden kanssa.  

Helsingin yliopisto kertoi uudistetusta datapolitiikastaan ja sen jalkauttamisesta, jossa keskeinen rooli on kullekin tiedekunnalle nimitetyllä data-agentilla. Kirjaston datatiimissä on kymmenen kokopäiväistä tutkimusaineistojen tuen ammattilaista, joista osa on kohdennettu tietyille aloille. Heidän työtehtäviinsä kuuluvat muun muassa kouluttaminen, DMP-työkalut, aineistonhallintasuunnitelmien kommentointi, datan kuratointi, kansallinen yhteistyö ja datatuen verkoston koordinointi. 

Oulun yliopistossa datatukea tekevät yhdeksän tutkijalähtöistä osa-aikaista (20 prosenttia työajasta) datatukihenkilöä, koordinoiva yksikkö on strategian ja tiedepolitiikan yksikkö. Lisäksi Oulun yliopistolla on vapaaehtoisia kollegoiden neuvontaa tekeviä Data championeita tukemassa tutkijalähtöistä tukea.

Tampereen yliopiston avoimen tieteen palveluita tuottavat kirjastossa työskentelevien tutkijataustaisten data managerien kanssa tutkimustuotokset ja avoin tiede -tiimi kirjastosta, IT-palvelut ja lakipalvelut, lisäksi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on osana palveluita. Myös Tampereen yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen politiikka on tänä vuonna päivitetty. 

Aalto-yliopiston ja Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistojen kokemukset datanhallinnan tuen järjestämisestä olivat monilta osin hyvin yhteneviä, hyvä yhteistyö sekä tutkijoiden kanssa että korkeakoulupalveluiden sisällä oli erittäin tärkeää. 

Lisäksi trackilla puhuttiin myös tutkimustietojärjestelmistä ja niiden kautta kerättävän tiedon nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tavoitteena on mahdollisimman vaivaton prosessi joka kuitenkin tuottaa laadukasta tietoa. AMKeissa laajalti käytössä oleva Justus-julkaisutietopalvelu osaltaan mahdollistaa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisen, kuten tutkimustietojärjestelmätkin, ja myös datan julkaisemisesta saadaan toivottavasti kokemuksia kun Justukseen toteutettava tutkimusaineistotietojen tallennuspalvelun tilanneet organisaatiot ovat saaneet toiminnan käyntiin. 

Arvokkaat rinnallaolijat

Toinen päivä alkoi seuraavien tutkimuspalvelupäivien paikan esittelyllä, ensi vuoden tutkimuspalvelupäivät järjestetään Vaasassa 22.–23.8.2024. Mukana oli myös ajankohtaispuheenvuorot RM roadmapista sekä Finn-ARMAsta, jonka ansioituneita jäseniä myös muistettiin tunnustuspalkinnoin.

Aamupäivää jatkettiin Esa Saarisen vauhdikkaalla keynote -puheenvuorolla. Saarinen käsitteli tukipalveluiden roolia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että jos joku asia tai tehtävä koetaan tarpeettomaksi, siitä ärsyyntyminen on usein suhteetonta, eli sille muodostuu kallis metahinta. Tätä harmistusta purkamaan tarvitaan rinnalla olija, jonka pelkkä läsnäolo auttaa. Mitä rahalla ei saa ja mitä funktio ei määritä (asioita, joita ei voida laskea tai kirjata excel -soluun) ovat rinnalla oleminen, läsnäolo ja maaginen noste. Hän myös muistutti, että kun ihmisellä on paljon omia vastuita ja asioita, jotka vaativat huomiota ja tekemistä, on vaikea hahmottaa sitä isoa kuvaa ja kokonaisuutta, miksi näitä asioita tehdään. Arvokkaalla onkin kolme tasoa, näkyvä tähtisuorite, tähtisuoritteen mahdollistanut toiminta sekä laajemman kokonaisuuden toimimisen varmistaminen, vaikka usein parrasvaloissa paistattelevat vain ne tähtisuorittajat. Lopuksi hän tiivisti sanomansa kahteen päälauseeseen: parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää ja meissä on enemmän hyvää mitä päällepäin näkyy. Keynote -puheenvuoron jälkeen hajaannuttiin tällä kertaa viidelle eri trackille kunkin osallistujan mielenkiinnon kohteiden mukaan. 

Arkkitehtuureja ohjaamassa palveluiden kehittymistä

Avoimen tieteen ekosysteemityöpajassa käytiin keskustelua tekeillä olevasta avoimen tieteen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista. Arkkitehtuurityö ohjaa avointa tiedettä ja tutkimusta kansallisella tasolla ja auttaa sekä toimeenpanemaan että visualisoimaan Suomen avoimen tieteen julistusta ja politiikkoja. Työpajan ryhmäkeskusteluissa syvennyttiin vastuullisen arvioinnin palveluiden alueeseen. Ryhmillä oli hieman hankaluuksia hahmottaa kokonaisarkkitehtuurin eri tasoja, mutta yhtä mieltä oltiin siitä että metodeja pitää kehittää ja alakohtaisuuden huomioiminen on tärkeää.

Iltapäivällä esiteltiin myös helmikuussa käynnistynyt tutkimuksen datanhallinnan kansallinen viitearkkitehtuurityö. Työskentelyn tavoitteena on kuvata tutkimuksen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuuri, sisältäen muun muassa suuret datamassat ja sensitiivisen datan. Viitearkkitehtuurityö tavoittelee tutkimuksen ja sen datan hallinnan kasvattamista sekä tutkimuksen ja tutkijoiden tukemista. 

Tki-asiantuntijan urapolkuja ja asiantuntijuuden brändäystä

Laurea-ammattikorkeakoulu esitteli omaa tki-asiantuntijoille luotua urapolkumallia, jonka tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa ja selkeyttää eri asiantuntijoiden etenemistä, mahdollistaa palkka-avoimuutta ja ammattimaistaan projektipäälliköiden työtä enemmän johtamisen suuntaan. Urapolussa on neljä tasoa projektityöntekijästä johtavaan asiantuntijaan. Laureassa on haluttu luoda selkeät urapolut sekä kannustaa jatkotutkintojen tekemiseen ja saada toimintaan tätä kautta lisää vaikuttavuutta. Tällainen kehitys kuulostaa sekä tki-asiantuntija työtä että tki-tukipalvelutyötä tekevästä hyvälle, kun tutkijoiden urapolkujen rinnalle tuodaan myös muut tutkimus- ja kehitystyötä tekevät. Laurean mallin kehitystyössä hyvälle kuulosti myös se, että urapolkumalli on pyritty luomaan mahdollisimman avoimesti, jolloin prosessien muutokset on ehkä helpompi saada käytäntöön.

Omaa, ehkä uudelle urapolullekin vievää, asiantuntijuuttaan pääsi brändäämään Metropolia ammattikorkeakoulun viestinnän tki-asiantuntijan Milla Åman Kyyrön opastuksella. Työpajassa Åman Kyyrö nosti esiin oman digitaalisen jalanjäljen merkityksen yhtenä oman asiantuntijuuden vahvistamisen vaiheista. On hyvä olla tietoinen siitä, mitä itsestä verkosta löytyykään, sekä tuntea ne tavat joilla itsestä ehkä ikäviäkin seikkoja saa pois verkosta. Itsensä on hyvä googlata aina silloin tällöin, jotta on selvillä siitä, miten näkyy verkossa eri alustoilla. 

Pääsimme työpajassa pohtimaan omaa digitaalisesta asiantuntijakuvaamme viisivaiheisen oman digitaalisen presenssin brändäämisen mallin kautta. Tässä mallissa oli paljon yhtäläisyyksiä muihinkin oman osaamisen esiin tuomista kuvaaviin malleihin, koska lähtökohtana oli itsensä tunteminen eli omien osaamisten ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen. Tämän jälkeen pitää pystyä määrittelemään omat tavoitteensa sekä omat kohdeyleisönsä eli keitä haluat asiantuntijabrändilläsi tavoittaa. Kun olet edellä mainittujen seikkojen lisäksi selvillä myös siitä, miten sinulla on mahdollista käyttää tähän brändäykseen aikaa, alkaa oman verkkonäkyvyyden rakentaminen. Viimeisenä vaiheena on oman sisällöntuotannon miettiminen, joka vaatii muun muassa erilaisten alustojen erojen ymmärrystä - on eri asia postata Instaan kuin kirjoittaa LinkedIniin blogiakirjoitusta. Myös eri alustojen yleisöt voivat poiketa toisistaan, joka on huomion arvoinen seikka silloin, kun haluat luoda esimerkiksi uudenlaista urapolkua. 

Avoimet oppimateriaalit tki-hankkeissa

Kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation (AVOTT) oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmä piti päivillä työpajan liittyen avoimien oppimateriaalien käyttöön ja tekemiseen tki-hankkeissa. Avoimen oppimisen teemat eivät ole olleet aiemmilla Tutkimuspalvelupäivillä näin vahvasti. Tämän artikkelin kirjoittajista Terhi Kaipainen oli yksi työpajan pitäjistä rinnallaan Ilmari Jauhiainen TSV:ltä ja AVOTT-sihteeristöstä sekä Anne Kärki Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Työpajassa jakannuimme kolmeen ryhmään, joista jokaisessa pohdittiin avoimia oppimateriaaleja hieman eri näkökulmista ja osallistujat pääsivät keskustelemaan kaikista teemoista:

1. Mistä asioista hyvä sopia jo ennen hankkeen alkua (oppimateriaalien tekijyys, CC-lisenssin valinta, päivitykset): https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/oppimisen-avoimuus/miten-huomioit-tekijanoikeuden-julkaistessasi-avoimia
2. Millaisia työkaluja on hankkeessa hyvä valita oppimateriaalien tekemiseen ja julkaisemiseen: https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/oppimisen-avoimuus/miten-valitset-tyokalut-ja-hyvat-kaytannot-avointen
3. Miten hankkeessa varmistetaan oppimateriaalien korkea laatu: https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/oppimisen-avoimuus/miten-huomioit-laadun-avoimissa-oppimateriaaleissa

Aihepiiri sai aikaan ilahduttavan paljon keskustelua, näin vetäjän näkökulmasta asiaa katsoen. Saimme hyviä kehitysehdotuksia muun muassa siitä,  miten avoimien oppimateriaalin laatukriteerejä voisi kehittää edelleen esimerkkejä lisäämällä. Ylipäätään oli mukavaa keskustella avoimen oppimisen teemoista, jotka jäävät tki-puolella helposti hieman sivuun, vaikka esimerkiksi ammattikorkeakoulujen hankkeissa tuotetaan varsin usein myös oppimateriaaliksi luokiteltavaa aineistoa.

Osallistujan näkökulmasta työpaja oli antoisa, muiden korkeakoulujen käytänteet ihan ruohonjuuritasolla ovat usein niitä mielenkiintoisimpia keskustelujen aiheita. Korkeakouluilla on erilaisia tapoja toimia ja niillä sitten omat, organisaatiokulttuurista, järjestelmistä ja linjauksista johdetut perustelut, joten ulkoisesti hyvin samanlaisetkin organisaatiot voivat tehdä asioita hyvin erilailla. Keskusteluista jäi keskeisesti mieleen se, että avoimuus ymmärretään hyvin eri tavalla eri toimijoiden kesken, tyypillinen ajatusmalli arjessa lienee se, että jos materiaali on oppimisalustalla avointa kirjautuneille, pidetään sitä jo riittävänä avoimuutena, kun taas avoimessa oppimisessa pyritään avoimuuteen, löydettävyyteen ja avoimeen lisensointiin, joiden edellyttämät toimenpiteet voivat olla suurelle osalle vielä vieraita. 

Tutkimuspalvelupäivien opit

Kokonaisuudessaan kaksipäiväiset tutkimuspalvelupäivät olivat hengästyttävän asiapitoiset, mutta mahdollistivat samalla vapaammankin keskustelun muiden osallistujien kanssa erilaisissa työpajoissa. Myös käytävillä, kahvitauoilla ja iltajuhlassa oli monta mukavaa kohtaamista, kiitos niistä! Kirjastotyöhön tutkimuspalvelupäivien konkreettisin anti oli lienee avoimen tutkimuksen trackillä, esimerkiksi tutkimuksen tuen palveluiden järjestäminen yhdessä tutkijoiden, kirjaston, IT-palveluiden ja lakipalveluiden kanssa tuntuu olevan se tyypillisin tapa yliopistoissa, ja se sopii varmasti myös ammattikorkeakouluihin hyvin, joskaan kaikissa ammattikorkeakouluissa ei omia lakipalveluita välttämättä olekaan. Oppimisen avoimuus on varmasti monessa organisaatiossa se avoimuuden osa-alue, minkä tiimoilta lähivuosina tehdään suuriakin edistysaskeleita, joten myös se puolusti paikkaansa päivien ohjelmassa erinomaisesti. Myös arkkitehtuurityöstä ja jo valmiista arkkitehtuureista saa jokainen organisaatio varmasti eväitä myös oman toimintansa tarkasteluun ja palveluiden kehittämiseen. 

Avoimen tutkimuksen tuleminen osaksi tutkimuspalvelupäiviä toi kirjastot mukavasti yhteen muiden korkeakoulupalveluiden kanssa. Vaikka työtehtävät ja prosessit ovat usein hyvin erilliset, niin päivien ohjelmassa ne kuitenkin limittyivät saumattomasti yhteen osana tutkimuksen tuen palveluiden eri näkökulmia. Tällainen kokonaisvaltainen näkemys ja ymmärryksen lisääminen myös palveluiden kesken toisten prosesseista ja osaamisalueista ei varmasti koskaan ole hukkaan heitettyä!