Turun AMKin uusi tietopalvelupäällikkö Marita Ahola: ”Valmentava johtamistapa tuo asiantuntijuuden esille”

Turun ammattikorkeakoulun tietopalvelupäällikkönä aloitti syyskuun alussa Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Marita Ahola. Aholalla on ihailtava kokemus monelta kirjastosektorilta eri puolelta maata ja avarat ajatukset esimiestyöstä. Haastattelussamme Marita kertoo uransa eri vaiheista sekä ennustaa tulevaisuutta kokemuksensa pohjalta.   

Varsinaisen kirjastouransa Marita Ahola aloitti heti kouluajan jälkeen Oulun kaupunginkirjastossa nuorten työllisyystuella ja ala tuntui saman tien omalta.

– Ammatinvalinta oli sillä selvä, Marita kertoo.

Opiskelupaikan valinta oli luonnollisesti Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitos, ja kolme iltaa viikossa sekä kesät kuluivat töissä Oulun kaupunginkirjastossa. Harjoittelun Ahola suoritti Oulun yliopiston kirjastossa ja jäi jatkamaan iltapäivystäjänä, mikä oli hyvä ratkaisu. Kirjastoalasta syntyi laaja kuva jo opiskeluaikana.

Ahola kertoo valmistuneensa sopivasti juuri siihen aikaan, kun lama-aika alkoi taittua. Valmistumisen jälkeen hän sai viran Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun kirjastonhoitajana Espoossa, mitä Ahola kuvailee hyväksi tilaisuudeksi:

– Olihan se uskomaton onnenpotku saada heti vastavalmistuneena vakituinen virka!

Vaasaan esimiestehtäviin

Vaasaan Ahola muutti vuonna 2004 ja aloitti silloin Vaasan ammattikorkeakoulun kirjastonjohtajana. Vaasan ammattikorkeakoulu yhdistyi Tritoniaan vuonna 2010 ja silloin tehtävät muuttuivat:

– Vastasin lähi- ja verkkopalveluista ja alaisia oli jokaisesta viidestä korkeakoulusta. Se asetti omat haasteensa esihenkilötyöhön, hän kertoo.

Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan virkaan Ahola valittiin vuonna 2015. Kirjastoalan laajaa kokemustaan Marita kommentoi:

– Minulle on sopinut loikkiminen eri sektorien välillä, olen pystynyt hyödyntämään työssäni aiemmin saamaani kokemusta ja ehkä joskus myös ajattelemaan out of the box. Ja lisäksi on kertynyt mahtava kansallinen verkosto.

Onko kaupunginkirjaston työ hyvin erilaista kuin korkeakouluissa?

Marita on työssään päässyt näkemään sekä tieteellisen että yleisen kirjaston maailman. On mielenkiintoista kuulla, kuinka hän näkee eri sektorien työn ja niiden sisällöt.

– Johtamisen näkökulmasta sanoisin, ettei kaupunginkirjastossa työ ole kovin kuin erilaista korkeakouluissa, vaikka toimintaympäristöt ovat tietysti erilaiset. Työn sisällöissä sen sijaan on paljonkin eroavuuksia. Yleisissä kirjastoissa painottuu erityisesti tällä hetkellä lasten ja nuorten lukemaan innostaminen ja sitä kautta lukutaidon edistäminen. Korkeakoulukirjastoissa kuuden vuoden poissaolon jälkeen ja noin kuukauden työkokemuksella havaittuna painotus on tutkimuksen palveluissa. Opiskelijoiden tiedonhankinnan opetus on kehittynyt huimasti ja se on hyvä.

–  Itse kannan erityisesti huolta mis- ja disinformaation leviämisestä ja siitä miten lapset, nuoret, aikuiset pystyvät tunnistamaan oikean tiedon väärästä.

Lisäksi Marita näkee, että kummallakin kirjastosektorilla on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä tehtävä.

Osaamisvaatimusten muutos ja johtajuus

Marita kertoo, että hänen uransa aikana osaamisvaatimukset ovat muuttuneet paljon ja johtajan on pysyttävä kehityksen mukana. Digitaalinen maailma on muuttanut tapaa toimia kirjastoissa jopa hyvin paljon aiemmin kuin monilla muilla aloilla.

– Kun aloitin opiskelut, kirjastossa käytettiin vielä kortistoja. Kun olin harjoittelussa, viimeisiä kortteja vietiin tietokantaan ja sehän oli vasta alkua. Ollaan siirrytty/siirtymässä kokoelmakeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Paperiaineiston hankinta on vähentynyt huomattavasti ja sen käsittelyssä on siirrytty keskitettyihin malleihin, Marita kommentoi muutosta kokoelmatyössä.

– Joka kirjastossa ei välttämättä tarvitse enää olla luetteloijaa, mutta metadataosaamista tarvitaan edelleen muun muassa julkaisutiedon keruussa. Korkeakoulukirjastojen tutkimuksen palvelut ovat minulle uusi juttu; sen olen toki ymmärtänyt jo, että ne vaativat erityistä osaamista.

Ja sitten on tietysti kaikkea tällaista innostavaa kuten tekoäly ja robotiikka.

– Kaikkien ei tarvitse osata koodata, mutta jonkinlainen ymmärrys siitä, miten sitä voisi hyödyntää kirjastotyössä olisi hyväksi.

Johtajan rooli on muuttunut, ei vain työn sisällöt ja osaamisvaatimukset.  

– Johtaja ei ole voinut olla enää aikoihin kaikkien alojen asiantuntija ja kertoa, mitä ja miten asiat tehdään vaan työ tehdään yhdessä. Valmentava johtamistapa mahdollistaa asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Millaista on kirjastotyö tulevaisuudessa – tarvitaanko enää yleisosaajia?

Marita näkee kirjastojen olevan tarpeellisia tulevaisuudessakin. Ihan selkeästi uudet tutkimuksen palvelutkin sen osoittavat, että meidän osaamistamme mm. tiedon järjestäjänä, avoimuuden ja saavutettavuuden edistäjänä tarvitaan osana korkeakoulun toimintaa.

– Kristallipalloa minulla ei ole, enkä osaa sanoa miten kauan hankimme aineistoja, varmaan niin kauan kuin niille on erimuodoissaan kysyntää. Paperimuotoinen aineisto todennäköisesti loppuu aikanaan.

Maritan mukaan tiedonhaun opetuksen merkitys kasvaa ja sitä tulisi kehittää laajemmaksi:

– Tutkitun tiedon erottaminen valetiedosta käy entistä vaikeammaksi ja valheelliset faktat tulevat muuttamaan yhteiskuntaa. Lähdekritiikin ja tiedon arvioinnin merkitys korostuu.

Kirjastojen henkilökuntamäärä tuskin lähtee kasvuun tulevaisuudessakaan, joten yleisosaajiakin tarvitaan, kirjaston tehtävistä sitten riippuu mikä on sitä yleisosaamista missäkin kohtaa.

–  Toisaalta kyllä on huomattavissa jo nyt kuitenkin toimenkuvien eriytyminen ja erityisosaamisen tarve.

Mitkä ovat odotuksesi uudessa tehtävässä ammattikorkeakoulukentällä?

Marita kertoo odottavansa mielenkiitoisia työtehtäviä, uusien asioiden oppimista, oivalluksia, AMKIT-yhteisöllisyyttä.

– On ollut kiva palata amk-kirjastomaailmaan. Se ei ole se sama, josta lähdin kuusi vuotta sitten ja olisin ollut todella pettynyt, jos näin olisi ollut. Amkeissa ja niiden kirjastoissa ei ole jääty ihmettelemään maailmaa vaan niissä on todellinen tekemisen meininki ja asioiden kehittäminen, Marita summaa vajaan kuukauden kokemuksiaan TurkuAMKista.