Timanttista duunia jo 20 vuotta – AMKIT-konsortion juhlaseminaari

Ammattikorkeakoulukirjastojen AMKIT-konsortio täytti tänä vuonna pyöreitä vuosia, joita nopeiden muutosten aikakautena päädyttiin juhlimaan verkkoseminaarissa. Verkossa juhliin osallistui parhaimmillaan noin 180 amk-kirjastolaista. Seminaarissa suuntasimme katsetta vahvasti tulevaisuuteen neljän puhujan johdattelemana.

Alun perin juhlaseminaari ja siihen liittyvät työpajat oli tarkoitus järjestää Tikkurilassa Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella ja Tiedekeskus Heurekassa, mutta kiristynyt koronatilanne vaati nopeita liikkeitä ja seminaari siirtyi alle viikossa verkkoon. Päivän alkuun suunnittelut työpajat tullaan järjestämään keväällä 2022, ja ehkäpä jossain vaiheessa pääsemme myös juhlimaan iltajuhlan merkeissä.

Juhlaseminaarin suunnittelu lähti rakentumaan amk-kirjastolaisilta keväällä 2021 tiedusteltujen teemojen pohjalta, ja suunnaksi valikoitui katse tulevaisuuteen. Tältä pohjalta lähdettiin ideoimaan teemaa hieman eri kanteilta katsovia esiintyjiä, ja pääpuhujaksi ja aihepiiriin johdattelijaksi päätimme kysyä tulevaisuustutkijaa. Työpajat rakennettiin myös ajankohtaisten teemojen ympärille: koronan jälkeinen työelämä, osaamisen ja oppimisen tulevaisuus, kestävä kehitys, saavutettavuus, erilaiset työkulttuurit ja viestintä. Näitä teemoja tarjoillaan siis keväällä 2022.

Alkuun palkintosadetta

Juhlawebinaarin ohjelman avasi AMKIT-konsortion puheenjohtaja Mira Juppi puheellaan, jossa hän korosti yhteistyön merkitystä konsortion voimavarana. Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan omana artikkelinaan tässä samassa Kreodin numerossa. Seminaarin alussa jaettiin myös palkintoja ammattikorkeakoulukirjastojen hyville tyypeille, Theseuksen 200 000. opinnäytetyöstä sekä julkistettiin tämän vuoden KirjastoMOVEn voittaja.

Hyvät tyypit

Kuka on sinulle tärkeä ihminen työyhteisössä? Kenen työpanoksen haluaisit palkita? Näillä kysymyksillä Amkit-johtoryhmä pyysi ehdotuksia hyvistä tyypeistä. Tarkoituksena oli nostaa työyhteisölle tärkeitä ihmisiä esiin. Useista hyvistä ehdotuksista johtoryhmän vaikea tehtävä oli valita kolme työntekijää, jotka saivat “Hyvä tyyppi” -tunnustuksen työstään AMK-kirjastoissa.

 Leena Väyrynen (Karelia)

“Leenan yhteistyö opettajien kanssa tiedonhankinnan opetuksessa ja aineistojen hankinnassa on aktiivista ja hedelmällistä. Asiakkaiden kysymyksiin vastausta etsiessään Leena ei jätä kiveäkään kääntämättä. Leena on myös kehittäjä. Hänen panoksensa auttaa kirjastoa uudistamaan ja kehittämään toimintatapojaan. Työyhteisössä Leena tunnetaan pedanttina ja tunnollisena puurtajana, jolla riittää aina aikaa auttaa myös työtovereitaan monenlaisten kysymysten ratkomisessa. Keskustelut Leenan kanssa auttavat jäsentämään omia ajatuksia ja pääsemään työasioissa taas eteenpäin. Kiitos Leena, että olet meidän kanssa!”

Susanna Orpana (Haaga-Helia)

”Susanna on tunnollinen, tarkka ja työlleen omistautunut, eikä tee itsestään mitään numeroa. Hän perehtyy asioihin rauhallisesti ja ammattimaisella otteella. Susanna osaa arvioida ja kehittää työmenetelmiä sekä hahmottaa uusien käytänteiden ja hankkeiden heikkouksia ja vahvuuksia rakentavalla otteella. Susanna osallistuu aineiston hankintaan, kuvailuun ja kokoelman hoitoon. Hän on asiakaspalvelijana rauhallinen, ystävällinen ja osaava. Yllättävätkään asiakastilanteet eivät saa häntä häkeltymään, kaikki ongelmat ratkaistaan sinnikkyydellä ja taidolla ja asiakkaat palvellaan loppuun saakka. Yhteenvetona sanottakoon, että Susanna on korvaamaton hiljaisen tiedon haltija ja tärkeä osa kirjaston asiakaspalvelua.”

Kirsi Laasasenaho (JAMK)

“Olemme iloisia, että joukkoomme kuuluu todella ”Hyvä tyyppi”. Hän on kirjaston informaatikko Kirsi Laasasenaho, joka esimiestehtävien lisäksi hoitaa ison joukon muita kirjastotehtäviä. Viimeisen vuoden aikana hän on ollut isossa roolissa Alma-projektin, uuden kirjastojärjestelmän haltuun otossa yhdessä JAMKin kirjastolaisten kanssa. Onnistunut järjestelmän vaihdos vaati sitoutumista, sitkeyttä, uuden oppimista, sen soveltamista sekä monenlaista viestintää niin kirjaston sisällä kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa. Kirsi luottaa kollegoihin ja alaisiinsa ja on avoin kaikille ideoille. Hän suhtautuu asioihin ratkaisukeskeisesti ja pohtii asioita eri tulokulmista. Hän ei jahkaile vaan pyrkii hoitamaan asiat mahdollisimman rivakasti, mutta harkitusti. Hän kuulee ja kuuntelee sekä vastaanottaa viestit aidosti ja ennakkoluulottomasti. Tyyneys ja rauhallisuus kuuluvat hänen perusluonteeseensa. Hän ei provosoi tai provosoidu. Kirsi viestii selkeästi ja neutraalisti ilman yrmeyttä tai piiloviestejä, aina olennaisen nähden ja löytäen. Kirsin sitoutuminen työyhteisöön ja yhteiseen päämäärään näkyy esimerkiksi hänen halussaan kehittää itseään ja ammatillista osaamistaan. Uusia asioita hän soveltaa mielellään kirjaston arjen työssä kaikkien yhteiseksi hyväksi.”

Theseuksen 200 000. opinnäytetyö

Theseus jatkaa huimaa kasvuaan, ja seminaarissa saimme palkita jo 200 000. opinnäytetyön tallentajan. Tämän opinnäytetyön tallensi Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija Eetu Helakari, jonka työ on nimeltään Juoksijoiden rasitusvammat ja niiden syntyyn vaikuttavat ulkoiset tekijät. Voit lukea Theseuksen uudesta virstanpylväästä lisää tästä samasta Kreodin numerosta.

KirjastoMOVE

Palkintojenjaon lopuksi julkistettiin vuoden 2021 KirjastoMOVEn voittajaksi Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto, jonka voittoisa kampanja tuotti hyvää mieltä kampusten lähistöllä sijaitseviin vanhainkoteihin. Metropolian kampanjassa opiskelijat kirjoittivat postikortteja tuntemattomille ja nämä tervehdykset toimitettiin sitten ilahduttamaan vanhainkotien asukkaita. KirjastoMOVEssa toiseksi tuli Karelia ammattikorkeakoulu ja kolmannelle sijalle Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Laajempi juttu vuoden 2021 KirjastoMOVEsta on luettavissa toisaalla Kreodissa.

Tulevaisuuspohdintoja – kysy ennemmin aina miksi

Seminaarin keynote-puhujaksi kutsuttu historian- ja tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää kertoi, että tulevaisuus on hänelle työ ja harrastus. Hän keskittyy pohtimaan yhtä perusongelmaa: Miten isot ilmiöt vaikuttavat minun elämääni? Ihmiskunnan historian eli noin 300 000 vuoden ajan olemme tottuneet elämään maailmassa, joka muuttuu hitaasti. Ihmisaivot ovat sopeutuneet hitaisiin muutoksiin. Päätöksiä on tehty menneisyyteen perustuen. Viimeisten 250 vuoden aikana olemme siirtyneet toisenlaiseen todellisuuteen. Muutosvauhti on kiihtynyt. Isot megatrendit ovat meille kaikille tuttuja. Tähkäpää totesi, että menneisyyden tutkiminen on edelleen tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan tulevaisuustaitoja ja uudenlaisia tapoja ajatella.

Tähkäpää johdatteli kirjastolaiset miettimään miten eri tavoilla voi suhtautua isoihin yhteiskunnallisiin murroksiin. Millaista tulevaisuutta toivomme? Millaista työtä toivotun tulevaisuuden rakentaminen edellyttää? Millaista osaamista tarvitaan? Meidän kaikkien yhteinen ongelma on se, että kellään ei ole aikaa miettiä tulevaisuutta! Tämän takia tulevaisuushorisontti jää hyvin lyhyeksi. Tähkäpää suositteli, että tulevaisuus olisi syytä pitää koko ajan mielessä ja luoda siitä pysyvä tapa tarkastella maailmaa. Kirjastolaisen on siis hyvä ottaa informaatiolukutaidon rinnalle myös tulevaisuuslukutaito, jotta tulevaan on helpompi mennä proaktiivisesti mukaan sen sijaan, että odottaisi passiivisesti mitä tuleman pitää.

Palvelupäällikkö Kari Lämsä kertoi Keskustakirjasto Oodin työkulttuurista. Oodin sisältöjä ja palveluita on alusta saakka suunniteltu yhdessä käyttäjien kanssa, ja henkilöstön toiminnan pohjana on itseohjautuva työyhteisö. Henkilöstö työskentelee yhteisöohjautuvissa tiimeissä, joilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa omaan työhönsä. Oodin uudenlaisen työkulttuurin lähtökohtana oli yhdistää noin kaksikymmentä eri työkulttuuria, jolloin uudenlainen, yhteinen malli työn tekemiseen oli välttämätön.

Tiimien tukena toimivat mentorit. He ovat esihenkilöitä, mutta he eivät toimi esihenkilön roolissa. He tukevat tiimin itseohjautuvaa työtä ja puuttuvat tiimin työhön vain tarvittaessa. Tiimit ovat itse päättäneet esimerkiksi seuraavista asioista: aineiston sijoittelu, palveluajat, tapahtumien määrä ja työtavat. Oodin toimintamalli herätti innostusta ja ihastusta kuulijoissa.

Villiä viestintää ja algoritmeja

Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki esitteli meille Verohallinnon viestintää puheenvuorossaan Miten tuotetaan tulevaisuuden mukautuvaa, monikanavaista ja asiakaslähtöistä viestintää? Esityksessä nähtiin esimerkkejä Verohallinnon viestintäkampanjoista eri medioissa ja kävi selväksi, että myöskään viranomaisen viestinnän ei tarvitse olla tylsää ja harmaata. Jopa Verohallinnon pääjohtaja on mukana organisaation meemikuvapankissa!

Kalliomäen esityksen yksi kärki oli, ettei kannata kysyä kaikkeen lupaa kaikilta. Ideat kannattaa viedä toteutuksen nopeasti kokeilukulttuurin hengessä. Jos ei toimi, niin sitten vaihdetaan suuntaa ja tarvittaessa pyydetään anteeksi. Verohallinto tekee selkeästi asiakaslähtöistä viestintää ja se on vaatinut “jumppaamista”. Kalliomäen mukaan organisaatiolähtöinen viestintä tulee meiltä monilta selkäytimestä helposti, mutta asiakkaan näkökulman huomioiminen ei välttämättä olekaan aina ihan niin helppo juttu. Varsinkin, jos asiakaskunta on kovin monimuotoinen, kuten Verohallinnolla on. Verohallinnon viestinnän johdossa halutaankin ajatella, että asiakkaat ovat vertaisia, eikä niinkään vain joukko, jolle tehdään viestintää. Viestintää tehdään asiakkaiden kanssa yhdessä. Erittäin hyvä ajatus myös meille amk-kirjastojen viestintään pohdittavaksi.

HeadAI Oy:n perustaja ja yrittäjä Harri Ketamon puheenvuoro oli nimeltään Kirjastot jatkuvan oppimisen keskiöön: miten algoritmit voivat tuottaa henkilökohtaisia sisältösuosituksia osaamisvajeen minimointiin? Ketamo esitteli ennustamisen osaamistyökalua, jolla valtavia datamassoja voidaan käsitellä. Vastaavasti esimerkiksi artikkeleiden sisältöjä olisi mahdollista jäsentää koneellisesti, koska tekoäly kykenee prosessoimaan miljoonia sivuja. Esitys innosti keskusteluun uudesta tekijänoikeuslainsäädännöstä ja tiedonlouhinnasta.

Onnea 20-vuotias AMKIT-konsortio!

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat nostivat yhteisen maljan konsortiolle. Toivottavasti pääsemme nostamaan seuraavat juhlamaljat ihan kasvotusten! Käy lukemassa osallistujien tervehdyksiä ja toivotuksia 20-vuotiaalle AMKIT-konsortiolle Padlet-alustalla.