Tietokoneen käyttäjästä tekoälyn kesyttäjäksi – oma polkuni tekoälyaikaan

Työurani aikana olen nähnyt tietokoneiden ja tietoverkkojen muuttavan työn tekemistä. Nyt tekoäly tulee nopeasti muuttamaan työtä ja työn tekemistä. Mieleen tulee sekä uhkia että mahdollisuuksia. Jännällä tavalla olen yhtä aikaa huolissani ja innostunut.

Ensimmäisen käsitykseni tietokoneista sain lapsena Aku Ankan taskukirjasta, jossa Urkki-Purkki niminen tietokone laski Roopen omaisuuden sekunneissa. Tietokone, tai robotti kuten se oli nimetty, esiintyi vain nopeasti yhden tarinan alussa, mutta jätti lähtemättömän vaikutuksen. Se oli ystävällinen ja inhimillinen. Myöhemmin huomasin tietokoneen olevan jotain ihan muuta kuin tällainen laite. Pikkuveljen Commodore 64 ja yläasteen tietokonekurssilla käytetty tietokone olivat paljon yksinkertaisempia tietokoneita.

Mutkien kautta päädyin opiskelemaan tietojenkäsittelyä yliopistoon. Ainejärjestömme nimi TKO-äly huvitti silloin, kun tekoäly oli vain kaukainen scifi-ajatus. Opiskelutoverini kertoi vitsiä isästään, joka oli tokaissut nähdessään poikansa PC-tietokoneen:

”No, kysy siltä jotain!”

Isä oli kovin pettynyt, kun ei tietokone osannutkaan vastata kysymyksiin. Itse huvittelin istuttamalla äitini tietokoneen ääreen ja yhdistin koneeni opiskelijoiden verkkokeskusteluun. Siinä äitini sai kysellä tietokoneelta juttuja tajuamatta, että vastaajana olikin tyttären opiskelutoveri.

Tekoäly on hiipinyt kuin varkain jokapäiväiseen elämäämme. Sisältöjä tarjoavat ja suosittelevat algoritmit ovat vielä ymmärrettävissä maalaisjärjellä. On ihan käsitettävä ajatus, että meistä on kerätty profiilitietoja, joita sitten hyödynnetään verkkosisällön näyttämisessä. Ainakin meille kirjastolaisille tällainen luokittelu ja sen mukaan tarjonta tuntuu ihan ymmärrettävältä. Sen sijaan monet tekoälyt tuntuvat mustilta laatikoilta ja niiden luotettavuuteen suhtautuu epäillen, kun ei ymmärrä miten ne toimivat.

Korkeakoulussamme oli muutaman vuoden ajan käytössä Iris.ai -työkalu, joka hyödyntää tekoälyä avoimen tieteellisen aineiston etsimisessä. Esittelin tuotetta useille erilaisille käyttäjille - niin opiskelijoille kuin tutkijoille. Työkalua oli helppo ja nopea käyttää ja sen visuaalisuus sai aina esittelyissä innostuneen vastaanoton. Kuitenkin sen hyödyntäminen esittelyjen ulkopuolella jäi hyvin vähäiseksi. Käyttäjän oli vaikea ymmärtää millä perusteella tietyt dokumentit tulivat löydetyiksi ja miten hakua kannattaisi muokata saadakseen osuvamman tulosjoukon. Perinteinen tiedonhaku tietokannoista tuntui selkeämmältä ja luotettavammalta.

Olen myös kouluttanut luonnollisella kielellä toimivaa chatbottia vastaamaan kirjaston asiakkaiden tekemiin kysymyksiin. Kouluttamisessa tälle botille annettiin muutamia kysymysvaihtoehtoja haluttua vastausta kohti. Näiden kysymysvaihtoehtojen avulla botin tekoäly tunnisti käyttäjän antaman kysymyksen ja antoi käyttäjälle vastauksen. Valitettavasti moni käyttäjä kysyi sillä tavalla, että tekoäly ei osannut yhdistää kysymystä vastaukseen. Botti ei tunnistanut oikeaa kysymystä, kun käyttäjä kysyi monimutkaisesti tai monta asiaa samassa kysymyksessä. Esimerkiksi kysymyksen ”Minulla erääntyy tänään kolme kirjaa, mutta en pääse tänään Hämeenlinnaan. Voinko saada muutaman päivän laina-aikaa lisää?” vastaus jäi löytymättä, vaikka botille oli koulutettu vastaus lainojen uusimisesta. Botin kouluttajasta tuntui kovin turhauttavalta huomata, että käyttäjä ei ollut saanut vastausta, vaikka hän kysyi asiaa, joka oli botille koulutettu.

Tekoälypohjaisia apuvälineitä on ilmestynyt valtava määrä erilaisiin tarkoituksiin. Työkalujen hyödyntäminen aktiivisesti omassa työssäni on jäänyt vähäiseksi. Lähinnä olen käyttänyt puheentunnistusta videon tekstittämiseen ja tekstin kääntäjiä. Olen seuraillut sivusilmällä tekoälyn kehittymistä, moni artikkeli on odottanut lukulistalla ja työkaluja on odottanut työlistallani aikaa testaamiseen.

Kun ChatGPT ilmestyi viime vuoden lopulla, seurasi siitä globaali herääminen tekoälyn tulemiseen.

Itsestäni tuntui, että olen jäänyt kiinni housut kintuissa. Nyt yritän kiriä kiinni aikaa, jota olisin voinut käyttää jo aikaisemmin oman osaamiseni kehittämiseen ja erilaisiin työkaluihin tutustumiseen.

Generatiivinen kielimalliin pohjautuva chatti on aivan eri maata kuin se chatbotti, jota koulutin kysymys-vastaus -parien avulla. Siinä missä oma bottimme ymmärsi vain yksinkertaisen kysymyksen, ChatGPT vastaa paremmin, kun sille taustoittaa asioita. ChatGPT:n kyky tulkita ja tuottaa tekstiä tuntuu inhimilliseltä. On vaikea käsittää, miten se voi toimia niin hyvin. Se toimii uskomattoman hyvin jopa hankalalla ja maailman mittapuussa vähän käytetyllä suomen kielellä. Tuntuu lähes yliluonnolliselta seurata, kun se kirjoittaa tekstiä sana kerrallaan. Ikään kuin teksti ilmestyisi jostain jumalallisesta lähteestä. Ensimmäisten leikkimielisten ”kirjoita minulle runo kissasta, joka jodlaa” -tyyppisten kokeilujen jälkeen aloin miettiä mihin kaikkeen tällainen asiat helposti selittävä kone johtaa.

Erityisesti mietityttää, miten tällaisten työkalujen tuleminen hakukoneiden kylkeen tulee väistämättä muutamaan tiedonhakua. Kuka viitsii enää hakea hakukoneilla, kun vastauksen saa kirjoitettuna lyhyeksi tekstiksi. Ja jos hakua ei enää tehdä, miten käy ihmisten kyvyn tarkistaa faktat.

Tekoälyn suurimpana uhkana pidetään singulariteettia eli tekoälyä, joka on tietoinen itsestään. Tähän ehkä vielä menee aikaa, mutta meillä on käsissämme iso uhka tiedonhankintataitojen ja informaatiolukutaidon hiipumisessa. Näen vahvasti, että tässä murroksessa meillä tietoammattilaisina on nyt ainutlaatuinen tilaisuus toimia aktiivisesti ja tuoda omaa panostamme keskusteluun ja osaamisen kehittämiseen.

Toivon että osaan olla fiksumpi kuin entinen koulun rehtori, jonka mielestä tietokoneita ei tarvitse hankkia, kun samat asiat voivat koululaiset opetella kirjoituskoneilla. Tekoälyä ei voi enää unohtaa omasta työkaluvalikoimasta, se on tullut pysyvästi arkeemme ja se tulee muuttamaan (työ)elämää tavoin, joita emme nyt edes välttämättä osaa ajatella. Meidän tulee kehittää omaa ja muiden osaamista siten, että saamme kesytettyä tekoälystä tukiälyn työhön.