Tieto - avain parempiin päätöksiin

Tietoturva, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja ovat oleellisia asioita yksityiselle ihmiselle. Yrityksissä kerätään tietoa runsaasti, mutta tiedot ovat putkissa, jotka eivät seurustele keskenään. Tiedon analysointiin koulutetaan ihmisiä ympäri maailmaa. Heitä tarvitaan kuromaan kiinni aukkoa, joka on informaation ja tietämyksen välillä, johdatteli Marjukka Nyberg toukokuisena keskiviikkona Tietoasiantuntijoiden Tietojohtamisen teemapäivän avauksessa Finlandiatalossa 20.5.2015.

Koneita
Kokemuksesta tiedoksi, potentiaalista liiketoiminnaksi – Konecranes ja teollinen internet oli kirjattu otsikoksi key note-puhujaksi merkitylle Juha Pankakoskelle. Teollisen internetin toteuttaminen nähdään teknologisena haasteena. Teollinen internet tarjoaa dataa laitteen käytöstä ja käytön vaikutuksista. Katkeamaton datavirta ja pitkään asiakassuhteeseen pohjautuva liiketoiminta sopivat erinomaisesti yhteen. Teollinen internet mahdollistaa uusien tietointensiivisten liiketoimintojen kehittämisen. Reaaliaikaisen datan yhdistäminen luotettavuusanalyyseihin ja simulaatioihin parantaa ennustettavuutta edelleen. Analyysien tulokset voidaan muuttaa algoritmeiksi. Ohjelmistopäivityksellä voidaan parantaa jo toimitettuja tuotteita. Teollinen internet tulee muuttamaan nykyiset ansaintamallit ja yritysten sijainnin arvoketjussa. Kontrollijärjestelmä ja seurantajärjestelmä pidetään erillään, niitä ei pyritä ohjaamaan verkon yli. Se on turvallisuuskysymys.

Ihmisiä
Piia-Noora Kauppi aloitti: Tieto on inhimillistä pääomaa, ei dataa. Luottamus on oleellinen osa pankkialaa. Tiedon merkitys asiantuntijatyössä vaatii että pohja on oltava kunnossa: teoria, systeemit ja prosessit, kyky omaksua uutta, ajattelukehys (mindset). Jos tuo kokonaisuus ei ole kunnossa, data ei auta vaikka kuinka olisi helppoa käyttää edilexiä. Tilannekuva ja tieto tulevasta avautuu: kyky hahmottaa tilanne, kyky ennakoida, skenaariot ja todennäköisyydet. Tiedon merkitys lainsäätäjälle, yhteiskunnalliselle päätöksentekijälle kuvautuu sanoilla tulva, valta, manipulaatio. Politiikka on intohimojen aluetta, tunne ratkaisee. Tulvasta olennaisen löytäminen on haaste. Kerrotaan vain harvoille ja valituille, pantataan tietoa. Tietoa käytetään vallan välineenä. Lobbarit eivät tarjoa tietoa pyyteettömästi, joku maksaa palkat. Vakuutusalalla SOME on entistä tärkeämpi. Somen käyttö ja siihen liittyvät kysymykset on lisätty myös alan eettisiin ohjeisiin. Keskinäisvaikutuksiin pureutuvasta tiedosta on pulaa.  Kun mietitään tiedon merkitystä strategiselle päätöksenteolle, ollaan kuin Liisa Ihmemaassa: mihin olet menossa? on oleellinen kysymys. Hanki, kehitä, jaa, käytä, opi ja varo vääriä korrelaatioita. Intuitio esiintyy tosi suurten päätösten taustalla. Päivittäin tehdään intuitioon perustuvia päätöksiä. Tiedolla pelkästään ei voi johtaa, tarvitaan sopiva balanssi inhimillisyyden kanssa. Tilanneäly ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat tärkeitä tasapainoa haettaessa. Kohtaamisen on oltava ihmisten kohtaaminen vaikka kyseessä olisi lobbarin ja mepin kohtaamisesta. Koneilta ei löydy tunneälyä.

Disinformaatiota
Tiedustelutieto päätöksenteon tukena ja äänessä on tiedustelupäällikkö, prikaatinkenraali puolustusvoimien pääesikunnasta: Harri Ohra-aho. Tiedustelutoiminta on hyvin paljon tehdasmaista toimintaa. Tiedusteluorganisaatio keskustelee vain tiedusteluorganisaation kanssa. Jos tämä luottamus menee, se menee vain kerran. Disinformaatiota on liikkeellä aivan riittävästi; esimerkiksi Ukrainan osalla 70-80% kaikesta informaatiosta. Strategisen analyysin työkalu, kun kansainvälistä turvallisuusympäristöä mietitään, on ”sykerö” jossa osat kietoutuvat toistensa lomaan: ympäristöllinen, informaatio, sosiaalinen, sotilaallinen, infrastruktuuri, teknologinen, poliittinen, taloudellinen. Tarvitaan analyytikkoja kaikilta em. osa-alueilta. Tiedustelun tilannekuvaa seuraa toimintaympäristötietoisuus. Tiedustelutiedon vaatimukset: tarkkaa ja varmennettua, oikea-aikaista, päätöksentekijöille lisäarvoa tuottavaa. Missä muodossa ja millä tavalla asiakas tietoa haluaa? Onko vastausaikaa sekunteja vai päiviä? Meidän ei kannata lähteä sille tielle ettei puhujan puhe olisi totuudellista. Kaikkea ei tarvitse kertoa. Kieli on kulttuurien peili. Tiedustelussa kielitaito on oleellista.

Älykkyyttä
Teknologia ei ole ratkaisu, aloitti johtamisen yliopettaja Haaga-Heliasta, Martin Stenberg, kun hänen otsikkonsa oli Tietopääoman kehittäminen – moniulotteisen informaation merkitys ja lähteet. Henkilöstö on tärkein voimavara, resurssi tässä yhteydessä. Tuota lausetta pidetään usein vitsinä koska ei ole mietitty asiaa riittävästi. Ihan vastaavasti tietoa ei ole mietitty riittävästi. Kaikki älykkyys on meissä. Opiskelijoista on tullut kritiikittömiä, osa ehkä laiskuutta mutta ei kaikki. Hiljainen tietämys on sellaista, mitä ei osata välittää toisille. Kun tietämysjärjestelmän rakentajat eivät saa riittävää taustaa rakentamiselleen, rakentamisen lopputulos ei tyydytä. Yksilön rooli on merkittävä tiedon osaamisessa ja jakamisessa. Kukaan ei sitä käskien tee. Älykkyys on ihmisissä. Kaikki muu on inhimillisen älykkyyden johdannaista. Oleellista on tieto- ja ihmiskäsitysten arvostus!

Rohkeutta
Olemme matkalla kohti Tylypahka –yhteiskuntaa, aloitti Jyrki Kasvi puheenvuoronsa: Suomea johdetaan sokkona. Reagoimme, emme johda kehitystä. Digitalisaation merkitys yhteiskunnalle kasvaa. Julkishallinnon IC-tekniikka on karannut hallinnasta. Lainsäädännön prosessit eivät ole vastaavasti nopeutuneet. Big Data edellyttää reaaliaikaista keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä. Tiedolla johtaminen edellyttää ajantasaista tietoa. Talouspolitiikkaa tehdään vuosia vanhan tiedon varassa. Politiikan perustaksi ei ole vertailukelpoista tietoa. Rohkeutta tarvitaan jotta poliittisen tahtotilan luominen ja käyttö onnistuu, hallintosiilojen koskemattomuuden purkaminen tapahtuu, raportoiminen integroidaan toimintaprosesseihin, saadaan ketterä säädösten valmisteluprosessi (iteratiivinen toimintatapa!)

Markkinointia
Suurenmoinen data mahdollistaa älykkään markkinoinnin oli otsikko ja Fonectan Petteri Hakala aloitti: Teemme asiakkaistamme arvokkaampia tietopohjaisten toimenpiteiden avulla. THINK FEEL DO ovat markkinoinnin uudet roolit. Tiedä tai kuole! 70% ostoprosessista on jo ohi ennen kuin asiakas haluaa keskustella myyjän kanssa eli asiakas etsii, tutkii, vertailee. Suomessa noin 80% yrityksistä pitää asiakastietoja tärkeinä, mutta noin 90% ei osaa hyödyntää asiakastietoja.  Kun tätä ajatusta lähdetään jalostamaan, suonsilmäkkeestä kurottaudutaan ensin viidakkoon ja viidakon lakeihin. Ensimmäinen varsinainen kehitysaskelma otetaan kun hallitset oman datasi. Sitä seuraa data asiakkuusmarkkinoinnin keskiössä, datasta kilpailuetu ja data kaiken yrityssuunnittelun pohjana.

SOMEa
Saku Oikarinen, M-Brain Insight Oy: Sosiaalisen median kasvava rooli tietojohtamisessa; silmäys tutkimustuloksiin ja rakennuspalikoita toteutukseen. Tarvitaan varttuneemmille ihmisille uusia ideoita ja nuoremmalle polvelle kykyä kommunikoida vanhempien kanssa. Somea tarvitaan jatkuvaan oman firman seurantaan, media yms. kampanjoiden hallintaan sekä isojen riskien hallintaan. Käytön intensiteettiä voi luonnehtia vaikkapa sanoilla: novice, basic, intermediate, advanced, world class. Somen sisältä käsin asteikko voi olla: understanding landscape, activity, listening & monitoring, strategy, culture & organization, analysis. Activity –osioon kuuluu hyvänä esimerkkinä crowdsourcing ja vastaavasti strategy-lokerosta löytyy crisis management plan. Business to business –yritysmaailmassa somen käyttö on jähmeää kaikkialla, mutta kuluttajapuolella liikuttaessa Suomessa ollaan jäljessä vuosia verrattuna muihin maihin. Some on valjastettava oikealla organisoitumisella käyttöön.

… ja ajatustapa
Jaana Sinipuro SAS Institutesta arvioi että hän tulee tavallaan esittämään yhteenvedon koko päivän sisällöstä: Johda tiedolla älä luulolla; big datasta huolimatta tai sen avulla. Tarvitaan ihmisiä tulkitsemaan dataa, kyky tulkita ja visualisoida löydöksiä ja viestiä niistä liiketoiminnalle. Asioita on kyettävä yksinkertaistamaan, jotta niistä voidaan sopia. Big Data on ennen kaikkea ajatustavan muutos. Se vaatii uutta osaamista ja uusia toimintamalleja. Siirrytään niukkuudesta runsauteen eli prosessit olivat tärkeitä mutta jatkossa keskitytään löydöksiin. On varmistettava viestintätaidot. Visualisointi ja tarinankerronta laajentaa kuulijakuntaa. Ihmisen lyhytmuisti käsittelee 7+- 2 käsitettä sujuvasti yhtä aikaa, on siis oltava yksinkertainen esitys.