Tiedonhankinnan opetus - nykykuvia

Kirjaston antama opetus ja ohjaus ovat merkittävässä roolissa korkeakoulukirjastoissa. Kirjastoa pidetään haluttuna yhteistyökumppanina ja kirjaston antaman opetuksen kysyntä on kasvanut. Yhteistyö tutkinto-ohjelmien kanssa on tiivistä. Kirjaston antama opetus on monimuotoistunut ja opetettavien ryhmien kirjo on vaihtelevaa. Kirjasto voidaankin nähdä pedagogisena yksikkönä, jossa opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan auttaminen, ohjaaminen ja opettaminen ovat päivittäistä toimintaa. 

AMKIT konsortion Uudet oppimisympäristöt -verkosto teki maaliskuussa 2019 kyselyn, jossa kerättiin amk-kirjastojen henkilökunnan näkemyksiä tiedonhankinnan opetuksen tilasta amk-kirjastoissa. Tavoitteena oli saada yleiskuva mm. opetuksen sisällöistä, arvioinnista, yhteistyön tavoista ja erilaisista pedagogisista ratkaisuista.

Kyselyyn vastasi 50 amk-kirjastolaista. Suurin osa vastaajista oli informaatikkoja, mutta vastaajia oli kaikista kirjastoissa työskentelevistä ammattiryhmistä. Kysymysten teemat koskivat kirjaston antaman opetuksen sisältöä, merkitystä, kehittämistä, yhteistyömuotoja ja henkilökunnan osaamista. Vastaukset analysoitiin (kevyellä) sisällönanalyysillä. Kyselyn tulokset julkaistaan artikkelisarjana. Tämä on sarjan toinen artikkeli, ensimmäinen ilmestyi Kreodin kevätnumerossa 2/19.

– Voisin sanoa, että kirjasto itsessään on pedagoginen yksikkö, joka päivittäisessä toiminnassaan ohjaa, auttaa ja opettaa tiedonhakutaitoja sekä opiskelijoille, opettajille että muullekin henkilökunnalle.

– Tiedonhaun opetusta on jo vuosia yritetty saada osaksi opetussuunnitelmaa ja osittain onnistuttu, paremmin aloitusvaiheessa ja Opinnäyte- työvaiheessa mutta mitä tapahtuu siinä välillä, niin voi voi. Välillä me kirjastossa oletamme, että näinhän se on, että kun tietty kurssi, johon tiedonhaun opetus on yhdistetty, niin opettaja ottaa meihin yhteyttä, että sopiiko tämä aika, mutta tuo ei vain meinaa onnistua.

OPS-pohjalta ponnistetaan

AMK-kirjastoilla on oma vakiintunut asemansa tiedonhankinnan ohjauksen asiantuntijana hyvin monissa korkeakouluissa. Informaatiolukutaidon sisällyttäminen opetussuunnitelmiin on tapahtunut vuosien saatossa välillä näkyvämmin, joskus myös sisältöihin integroiden, sulauttaen ja jopa piilottaen.

– IL-opetus on "piilotettu" opetussuunnitelmaan, eli sisällytetty ja sulautettu opintojen eri vaiheisiin koulutusohjelmien toiveiden mukaisesti.
 

Tiedonhankinnan ohjaus ja opetus on sisällytetty suhteellisen kattavasti ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin Suomessa. Kirjastot eivät ole opetuksesta erillisiä saarekkeita vaan hyvin usein kirjaston tarjoama ohjaus ja opetus kuuluvat opiskelijoille osana jotain opintojaksoa.

Muutoksia opetuksen nimitykseen ja asemaan on tullut viime vuosien taloudellis-hallinnollisissa myllerryksissä, jolloin on esimerkiksi siirretty opetus-nimikkeellä tapahtuva toiminta pois kirjaston henkilökunnalta. Tällöin kirjaston tarjoamasta toiminnasta on käytetty ohjaus-nimitystä.

– Opetussuunnitelmaan kirjaston ohjausta on integroitu eri jaksojen sisältöihin liittäen; viitataan esim. alakohtaisten aineistojen käytön hallintaan, tiedonhankintataitoihin tai sitten kirjasto on liitetty yhteisiin oppimistehtäviin tai tavalla tai toisella muuten mainittu.

Opastusta tiedonhankintaan annetaan myös osana kirjaston laadukasta asiakaspalvelua, silloin kun siihen on mahdollisuus, aikaa ja rauhaa. Näin kysyjän akuuttiin tarpeeseen vastataan tarjoamalla arvokasta ohjausta, jota ei kuitenkaan mitata tai rekisteröidä ohjaukseksi.

– Usein unohdetaan, että asiakaspalvelussa on paljon henkilökohtaiseen ohjaukseen verrattavaa, mikä ei näy tilastoissa. Silloin käydään läpi tiedonhaun problematiikkaa ja mietitään yhdessä mistä sekä miten hakea tietoa.

Kirjastot ovat järjestäneet myös sellaista opetusta, jota ei ole sidottu opetussuunnitelman tutkintovaatimuksiin. Kirjastolla voi olla oma erillinen opintojakso tiedonhankintaa vahvistamaan, esimerkiksi verkkokurssin muodossa.

Yhteistyö - integroinnista intoa tekemiseen

Kyselyn perusteella amk-kirjastot toimivat tiedonhankinnan opetuksessa yhteistyössä ammattikorkeakoulun eri toimijoiden kanssa. Yhteistyössä on erilaisia muotoja ja sen syvyys vaihtelee.

Tyypillisimmillään vastaajat tekevät yhteistyötä ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön kanssa. Avoimissa vastauksissa 40 vastaajaa (N=50) toi esille opettajayhteistyön.

Yhteistyö on parhaimmillaan vakiintunutta, syvää, monipuolista. Työskentely yhteisten tavoitteiden eteen on suunnitelmallista ja se nojaa eri tutkintojen ja opintojaksojen sisältöihin ja tarpeisiin. Joku vastaajista toteaa, miten yhteistyö on säännöllistynyt, kun on tultu tutuiksi opettajien kanssa. Keskustelu opetuksesta, sen tavoitteista ja menetelmistä sekä ryhmän tarpeista on luontevaa ja sujuvaa.

Joissakin ammattikorkeakouluissa opetetaan konkreettisesti yhdessä kirjasto rinnan opetushenkilöstön kanssa, esimerkiksi tiimiopetuksena opinnäytetyöhön liittyvissä toteutuksissa. Toisissa toimitaan tilausten mukaan, jolloin opettajat voivat pyytää opintojaksoilleen soveltuvaa informaatiolukutaidon opetusta. Tällöin se ei ole systemaattista tai koko toiminnan läpivalaisevaa.

– Tutkimusmenetelmäopettajat toimivat kurssin vastuuopettajina ja kirjasto on mukana asiantuntijana ja opettajan kumppanina. Tätä yhteistyötä on tehty jo vuosien ajan, kurssin sisältöä ja toimintamallia kehitetty jatkuvasti. Toimii erinomaisena kirjaston osaamisen markkinoijana, opettajan kautta menevä info menee opiskelijoille hyvin perille ja varsinkin kun liittyy kurssin suorittamiseen/tehtäviin.

Eri aineiden opettajat kumppaneina

Opettajat, lehtorit ja tutoropettajat ovat yleisimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyöopettaja voi olla ammattiaineita opettava lehtori, jolloin opetus on integroitu ammatillisiin aineisiin.

Yleisopinnoista tyypillisiä opintojaksokumppaneita ovat opintojen alkuvaiheessa ammatillisen kasvun opinnot ja muut orientoivat opinnot.

– Kaikki IL-opetus integroitu substanssiopetukseen eli yhteistyötä tehdä amk-opettajien kanssa.

Yhteistyötä tehdään usein viestinnän opettajien kanssa. Muita tärkeitä ryhmiä ovat tutkimusmenetelmä-opintojen opettajat ja opinnäytetöiden ohjaajat.

Käytännön opetuksen tason lisäksi koulutuspäälliköt ja -johtajat sekä esimerkiksi TKI-päälliköt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Samoin opiskelijakunta saa mainintoja.

– Koulutusjohtajien ja tki-toiminnan päälliköiden kanssa mietimme, miten kirjastoon, tiedonhankintaan ja avoimeen tietoon liittyviä asioita voidaan ohjata ja opettaa heidän alaisilleen/tiimeilleen. Meillä on yhteistyötä myös opiskelijakunnan kanssa, kun osallistumme usein tutoreiden kouluttamiseen.

Tiedonhankinnan opetuksen merkitys ymmärretään monissa ammattikorkeakouluissa hyvin. Joku vastaajista kertoo, että tiedonhankinnan opetusta on viime vuosina pyydetty lisää ja sitä on integroitu yhä enemmän eri tutkintoihin ja kursseihin.

Vuorovaikutuksellinen yhteistyö koetaan oppimisen kannalta vaikuttavaksi. Silloin molemmat, sekä informaatikko että opettaja, tuovat oppimistilanteeseen asiantuntemuksensa. Myös he itse oppivat - toisiltaan.

– Parasta yhteistyö on opettajien kanssa, jotka jäävät luokkaan seuraamaan antamaani tiedonhankinnan opetusta sekä kommentoivat ja täydentävät ja kyselevät. Tällainen vuorovaikutuksellinen yhteistyö avaa monesti ensi kuulemalta hankalilta kuulostavat tiedonhankinnan asiat opiskelijoille ihan eri tavalla.

Yhteistyö on löyhää - vai onko sitä ollenkaan?

Yhteistyön taso ja laajuus tiedonhankinnan opetuksessa vaihtelevat. Vastausten perusteella parhaimmillaan yhteistyö kattaa sekä käytännön toteutuksen, että opintojaksojen ja tuntien suunnittelun. Osa vastaajista kertoo olevansa mukana kokonaisvaltaisesti opetussuunnitelmatyössä. Toisessa ääripäässä on vastaaja, joka kertoo, että yhteistyötä ei oikeastaan ole. Skaala on laaja.

Yhteistyötä opetukseen ja opettajien kanssa toivotaan ja se koettaisiin “hienoksi jutuksi, mutta yhden vastaajan mielestä “käytännössä toimintaa voi harvoin kutsua yhteistyöksi”.

– Minut kutsutaan luokkaan puhumaan erittäin lyhyelläkin varoitusajalla ja välillä opettaja unohtaa kertoa jopa minkä alan opiskelijat ovat kyseessä.

Aina yhteistyö ei etene ja yhteisen tekemisen idea ei kehity. Välillä syynä voi olla “henkilökemia”. Joku asia toimii joidenkin kesken hyvin, mutta ei se ei automaattisesti jatku, kun henkilöt vaihtuvat. Toisaalta ongelmana koetaan, jos tekeminen riippuu liian paljon henkilöstä (henkilöistä). Silloin siitä voi puuttua jatkuvuus ja toiminnan suunnittelu sekä kehittäminen ovat heikkoa.

Yhteistyö on voinut vuosien varrella myös heikentyä. Yksi vastaajista kertoo, miten opintojakson laajuuden kavennettua myös yhteistyö opettajien kanssa jäi pois.

– Opinnäytetyövaiheessa osalla on opetusta, osalla ei enää. Osassa amk-tutkinnoissa on vain tunnin kirjastoinfo, sen jälkeen ei käytännössä mitään.

Yksi vastaajista kertoo, että kirjaston asiantuntija koetaan oppitunnilla vierailijana. Näissä tilanteissa voi usein käydä, että “liian usein opetus on vain erillinen tietoisku kirjaston palveluista”.

Aina eivät opintojaksoille sisällytetyt tiedonhankinnan tehtävät ole parhaita mahdollisia. Niiden muotoilussa ja toteutuksessa kirjaston asiantuntijoiden vinkeistä on apua.

– Opettajien antamat aiheet saattavat olla sellaisia, että niistä löytyykin tietoa vain vapaasta netistä eikä tietokannoista, tai koko ryhmä "selviäisi" tehtävästä lainaamalla yhden kirjan. Tästä on opittu, että yritetään pohtia tehtävää yhdessä opettajan kanssa.

Yhteistyö kollegoiden kesken

Monissa kirjastossa tehdään yhteistyötä kollegoiden kesken. Ohjaustyötä tekevät informaatikot jakavat toisilleen vinkkejä ja opetusmateriaaleja.

– Voimme vapaasti hyödyntää kollegoiden powerpoint -esityksiä ja muita opetusmateriaaleja omassa opetuksessamme.

Kirjaston kollegoiden kesken suunnitellaan toimintaa, tunnistetaan ongelmakohtia ja etsitään niihin ratkaisuja. Tiedonhankinnan opetuksen sisällön pitäminen ajan mukaisena on tärkeää. Sisällöllistä kehittämistyötä tehdään yhdessä kirjaston informaatikoiden kesken.

AMK-kirjastojen verkostoissa ideoita, tehtävämalleja ja muita oppimiseen liittyviä materiaaleja jaetaan avoimesti. Jakamisen kulttuuri on kuulunut amk-kirjastojen arkeen alusta alkaen.

Kirjaston lisäksi tiedonhankinnan opetuksen yhteistyökuviot ulottuvat myös ammattikorkeakoulun muihin asiantuntijapalveluihin. Yhteistyötä tehdään mm. opetusteknologiapalveluiden, viestintäyksikön, opinto-ohjaajien ja opintosihteereiden kanssa. Myös opiskelijakunnan kanssa on yhteistyötä mm. tutoreiden kouluttamisessa.

Yhteistyötä tehdään ja suunnitellaan myös oman organisaation ulkopuolisten kanssa, esimerkkinä vaikkapa Edufutura-yhteistyö Jyväskylässä OPS-suunnittelun kanssa.

Opetuksen laajentuva kirjo

Tiedonhankinnan opetuksen ajoitukset ovat aika yhteneviä: aloittavien opiskelijoiden tavoittaminen on jo pitkään ollut keskeistä kirjaston palveluiden käytön ja tiedonhaun osaamisen vahvistamiseksi. Osa kirjastolaisista nimittää alkuvaiheen ohjausta kirjastoinfoiksi tai kirjastoesittelyiksi, jolloin ne erotetaan informaatiolukutaitoon miellettävistä tiedonhaun laajemmista sisällöistä.

Tyypillisesti kirjaston käyttöä, palveluita ja tiloja esitellään orientaatio- tai muuten nimetyn alkuvaiheen opintojen aikaan. Sen jälkeen edetään tiedonhaun perusteita, lähdekriittisyyttä ja erilaisten alan tietokantojen esittelyjä kohti.

Tiedonhankinnan opiskelun syventyessä jatketaan oman opiskelualan ja ammatillisen tiedon esittelyllä, tiedon arvioimisen ja tietokantojen peruskäytön kautta kohti edistyneempää tiedonhankintaa, usein vasta opinnäytetyövaiheessa. Joissakin kirjastoissa tavoitetaan opiskelijoita myös ammattiopintoihin integroituissa opintojaksototeutuksissa pitkin opiskeluaikaa.

Varsinaisten aineopintojen opintojaksoille on integroituja kirjaston ohjauksia tarpeen mukaan; mm. materiaali-infoja, nauhoitteita, "kirjaston infonurkka" ym. yhteistyössä opettajien kanssa.

Opinnäytetyövaiheen aikaan annetaan useassa kirjastossa myös henkilökohtaista ohjausta ryhmäkohtaisten opinnäytetyön tekoon integroidun opetuksen lisäksi.

– Opinnäytevaiheessa paneudutaan erityisesti tiedonhakuun oman alan kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Silloin käytetään aikaa myös hakutermien muotoiluun ja lähteiden arviointiin.

– Opinnäytevaiheessa tutkimustieto ja sen löytäminen, avoin tieto tutkimuksellista näkökulmasta, kansainväliset tiedonlähteet ja tiedontuottajat. - Tutkimus - ja asiantuntijatyön tieto ja tietoverkostot.

– Opinnäytetyö: Tiedonhaun työpaja: kohdennettua th-opetusta omasta aiheesta, miellekartta, Finto, hakusanat, keskeisiä tietokantoja, opparisaunat.

–  Syventävässä tiedonhankinnassa/Opinnäytetyövaiheessa osaamistavoitteisiin kuuluu tiedonhankintataitojen soveltaminen kehittämistehtävissä ja Opinnäytetyössä, tiedon systemaattinen hakeminen sekä toimiminen erilaisissa tietoympäristössä. (= perusteiden kertaus, tutkimustiedonlähteet, tiedon arviointi ml. plagiointi, muokkautuu aina vähän ryhmän osaamisen mukaan).

Yamk-opiskelijoiden opetussuunnitelmissa ei tiedonhankinnan opetuksen osuus näyttäydy välttämättä yhtä selkeästi, mutta selvästi heidän kanssaan tarvitaan ohjausta sekä aloitus- että opparivaiheessa. Joistakin kirjastoista nousee esille henkilökohtaisen ohjauksen tarve, varsinkin jos yhteistä opetusta ei ole sovittu. Verkko-opetus ja nauhoitteet ovat tulleet paikkaamaan myös tätä tarvetta.

– joissain amk /Yamk ryhmissä täsmätietokannoista keskivaiheilla tietyillä kursseilla ja taas amk / Yamk ryhmille opinnäytevaiheessa sopivista hausta ja lähteiden valinnasta vastaavien kurssien yhteydessä. Erityisesti näihin koko ajan kasvaa kysyntä valmiista matskusta verkkototeutuksiin.

– Informaatiolukutaidon opetus YAMK -opiskelijoille: Sisällöt samoja kuin AMK -tasolla, mutta painotus tutkimuksellisuudessa ja tieteellisten aineistojen tunnistamisessa, hakemisessa ja hyödyntämisessä. YAMK -opiskelijoiden opetus ei ole kirjaston hallinnoimaa opintopisteitä tuottavaa opetusta. Opintopisteisiin sidotun suorituksen puuttuminen näkynee henkilökohtaisten ohjausten määrässä, vaikka AMK -opiskelijoita on määrällisesti paljon YAMK -opiskelijoita enemmän, noin joka kolmas henkilökohtaisessa tiedonhankinnan ohjauksessa kävijä on YAMK opiskelija. Tiedonhankinnan taidot ja laadukas lähteiden käyttö ovat koko ammattikorkeakoulun yleisissä arviointiperusteissa sekä AMK että YAMK tasolla.

Uusina ryhminä ovat opetuksen pariin tulleet kaikenlaiset täydennyskoulutukset, korkeakouludiplomit sun muut myytävät koulutukset. Koulutusvienti on saattanut aiheuttaa kirjastoille harmaita hiuksia myös lisenssien suhteen, jos koulutusmyyntiin osallistuvat markkinoijat eivät tiedä, mitä on lupa käyttää ja millä ehdoilla!

Kirjastossa huolehditaan paitsi opiskelijoiden, myös ammattikorkeakoulun muun henkilöstön tiedon tarpeista parhaan kykymme - ja resurssien mukaan. Henkilökunnan osaamista vahvistetaan tarjoamalla ohjausta tiedonhankintaan opetuksen sekä hankkeiden toiminnan tueksi.

Uusien henkilöiden perehdytysohjelmaankin voi kirjasto osallistua. Henkilökuntaan lasketaan mukaan myös kollegat, siispä sisäistä koulutusta jaksetaan kysyä ja tarjota. Silti harvinaista lienee muiden organisaatioiden opiskelijoiden ohjaus muuten kuin asiakaspalvelussa - jotain rajaako?

– Henkilökunnan opetuksen sisältö vaihtelee tarpeen ja tilauksen mukaan, mutta ryhmämuotoisena on enemmänkin tiedotusta ja esittelyä kuin varsinaista opetusta. Yksittäisvarauksissa käydään sitten läpi tiedonhankintaa henkilökohtaisten tarpeiden mukaan tietokantatasolle asti.

– "Vierihoidossa" saattaa joskus käydä myös jonkin toisen organisaation opinnäytetyövaiheessa oleva tiedonhankinnan ohjauksen avuntarvitsija, lähinnä maantieteellisillä perusteilla.

Lopuksi

Tiedonhankinnan opetus on monipuolista ammattikorkeakouluissa. Se on myös kirjavaa ja monimuotoista. Eri kirjastoissa painotetaan opetuksessa ja ohjauksessa erilaisia asioita ja toimintatapoja.

Yhteistyö opettajien kanssa on vahvistunut vuosien aikana ja opetuksen toteutukset suunnitellaan parhaimmillaan kiinteästi yhdessä ideoiden ja kehittäen.

Vaikka ammattikorkeakoulut ovat olleet voimakkaiden muutosten kourissa, kirjastoissa on pidetty huolta siitä, että opiskelijat saavat opastusta ja ohjausta tiedonlähteiden löytämiseen ja hyödyntämiseen. Amk-kirjastolaiset ovat jakaneet ideoita ja tekemisen kuormia toistemme kesken. Vertaisuus ja tuki ovat auttaneet kehittämisessä ja jaksamisessa.

Tämä on toinen artikkeli tiedonhankinnan opetuksen tilaa amk-kirjastoissa käsitelleestä kyselystä. Ensimmäinen Tiedonhankinnan opetuksen tila amk-kirjastoissa -kyselyn tuloksia ilmestyi Kreodissa 2/2019. Tavoitteena on julkaista vielä yksi artikkeli Kreodissa, kun mielenkiintoista aineistoa on saatu analysoitua lisää.

Kirjoittajat:

Leena Elenius, informaatikko (SeAMK)

Riitta-Liisa Karjalainen, kirjastonjohtaja (KAMK)

Arja Kunnela, informaatikko (JAMK)