Tiedonhankinnan ohjausta PBL-piloteissa syksyllä 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulu siirtyy syksyllä 2013 osaamis- ja ongelmaperustaiseen opetussuunnitelmaan (CPBL). Uuteen oppimisnäkemykseen on tutustuttu, perehdytty ja sitä on pilotoitu jo syksyllä 2011. Pilotteja jatkettiin syksyllä 2012 laajemmalla rintamalla. Ammattikorkeakoulun kirjasto on ollut piloteissa mukana monella tavalla. Pilottikokemuksia on myös raportoitu (ks. esim. Laine–Minkkinen 2012). Tässä artikkelissa kerromme syksyn 2012 pilottikokemuksista ja myös opetussuunnitelmatyöstä informaatiolukutaidon osalta.

Peruskysymyksien äärellä

Piloteissa opetussuunnitelmana oli pääosin edelleen vanha, vuoden 2008 opetussuunnitelma. Informaatiolukutaidon osuus aloittavien opiskelijoiden syksyn opinnoissa sijoittuu siinä orientoivien opintojen sisälle, ja se on toteutettu verkko-opintoina.  Pilotteihin otettiin eri koulutusohjelmissa mukaan myös ammatillisia opintoja, mikä avasi myös informaatiolukutaidon opetukselle uusia mahdollisuuksia. Informaatikot olivat RAMKissa mukana henkilöstön pbl-koulutuksissa, mikä tietysti auttoi paitsi oppimisnäkemyksen omaksumisessa myös siinä, että roolimme opetuksen osana vahvistui.

Syksyä suunniteltiin paitsi informaatikkojen kesken, myös yhdessä pilottien tutorien ja opettajien kanssa. Aika lailla nopeasti syntyi yhteinen näkemys siitä, että informaatikkojen tiedonhankinnan ohjauksen tulisi tukea pbl-syklin tiedonhankinnan vaihetta (ks. Poikela–Poikela 2005, 36). Tämä tarkoitti sitä, että meidän tulisi kohdentaa tiedonhankinnan ohjauksen tavoitteet toisin kuin ennen.

VIP-tiedonhankinta: opiskelijan motivointi keskiöön

Suunnitelmamme pilottien tiedonhankinnan ohjauksesta kiteytyi opiskelijan motivointiin: tärkein tavoitteemme syksyllä olisi saada opiskelija innostumaan tiedonhankinnasta. Pilottien suunnittelutiimeissä pyrittiin aikatauluttamaan myös tiedonhankinnan ohjaukset ja oppimistavoitteet optimaalisiin ajankohtiin kulloisenkin ongelman tarpeita ajatellen.

VIP-tiedonhankinnan ydintä ovat houkuttelevat aineistot, internet-tiedonhaun tehostaminen sekä yksityiskohtaisen hakutekniikan karsiminen. Lähdekritiikkiä tarkastellaan löydettyjen aineistojen kautta. Pbl-tutor antaa palautetta tiedonhauista tutoriaaleissa, ja informaatikko antaa palautetta informaatiolukutaitojen kehittymisestä.

Tiedonhankinnan ohjauksen lähituntimäärät, ohjausmenetelmät ja arviointikäytännöt suunniteltiin koulutusohjelmittain.

Menneen syksyn kokemuksista eväitä ensi syksyyn

Onnistumisen kokemuksia tiedonhankinnan ohjauksessa saimme erityisesti silloin, kun informaatiolukutaidon tavoitteet sopivat opintojakson, teeman tai syklin tavoitteisiin.  Huolellisella suunnittelulla yhdessä opettajien kanssa ohjaus parhaimmillaan kohdistui sellaisten tehtävien yhteyteen, joissa kirjallisuutta oikeasti tarvittiin, ja tehtävät olivat lisäksi mielenkiintoisia ja sopivan haastavia.  Myös arvioinnin ja palautteen suunnittelun ja toteuttamisen merkitys oppimistuloksiin oli merkittävä.

Kehittämisen ja miettimisen paikkoja kuitenkin on edelleen.  Yhteissuunnittelu ensi syksyn tilanteessa on haastavampaa, kun koko ammattikorkeakoulu aloittaa CPBL-opetussuunnitelmalla. Syksyn toteutussuunnittelu on alkamassa tai jo meneillään.  Informaatiolukutaidon osaamistavoitteiden tarkoituksenmukainen integrointi eri opintokokonaisuuksiin vaatii vielä paljon työtä, aktiivisuutta ja innostusta. Pilotit antoivat näkemystä ja suuntaa tähän työhön.

Lähteet

Laine, J. – Minkkinen, H. 2012. Ongelmaperusteinen informaatiolukutaidon oppiminen tuottaa tulosta. Signum 5/2012.

Poikela, E. – Poikela S. 2005. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma – teoria, kehittäminen ja suunnittelu. – Teoksessa Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä  (toim. E. Poikela ja S. Poikela), 27–52. Tampere University Press: Tampere.

Kirjoittajat

Tiina Mäntylä, informaatikko, RAMK-kirjasto Jokiväylä

Tiina Siro, informaatikko, RAMK-kirjasto Porokatu