“The Good, the Bad and the Ugly Practices” – Erasmus-vaihdossa Belgiassa

Matkustin toukokuussa viikoksi Belgiaan ja osallistuin Artevelde University College Ghentin järjestämälle kv-viikolle. Viikon aikana etsittiin vastauksia moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin: Onko e-aineistojen markkinointi mission impossible Googlen aikakautena? Miltä näyttää tulevaisuuden kirjastolainen? Miten markkinoida kirjastopalveluita kampuksella, jossa fyysistä kirjastoa ei ole?

Kv-viikon yleisenä teemana oli Education for the future: How can central services facilitate the education of the future? Kv-viikko oli suunnattu erityisesti kirjaston ja HR:n edustajille sekä IT-henkilöstölle. Kullekin ryhmälle oli räätälöity oma ohjelmansa, mutta suurin osa sosiaalisista aktiviteeteista ja iltaohjelmasta oli yhteistä koko joukolle.

Kirjastoryhmässä oli yhteensä kymmenen osallistujaa eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi Italiasta, Espanjasta ja Unkarista. Mukana oli kaksi suomalaista, sillä reissuun oli lähtenyt myös Nanna Ikävalko JAMKin kirjastosta. Tapasimme toisemme ensimmäistä kertaa Gentissä. Oli hauska tutustua!

Elokuvallisia teemoja ja luovia menetelmiä

Kirjastoammatilliset teemat käsittelivät monia kiinnostavia asioita ja ilmiöitä, esimerkiksi e-aineistoja, johtamista, metadataa ja tiedonhankinnan opetusta. Sessioiden toteutukset oli mietitty tarkasti: ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja oppimisen tukena käytettiin luovasti monenlaisia menetelmiä. Toteutuksissa hyödynnettiin esimerkiksi speed dating -konseptia, World Cafe -menetelmää sekä visualisointia. Pääsimme myös laulamaan, piirtämään, muovailemaan, askartelemaan ja pelaamaan vuorovaikutteista lautapeliä.

Seuraavassa kolme esimerkkiä käsitellyistä teemoista ja toteutuksista. Järjestäjätiimi oli saanut innoitusta ohjelman suunnitteluun elokuvamaailmasta: sessiot oli nimetty tunnettujen elokuvien mukaan ja teemojen tueksi oli laadittu hienoja elokuvajulisteita. Popcorniakin oli tarjolla.

Esimerkki 1: From dust till wow – tulevaisuuden kirjastolainen

Kaikille osallistujille yhteisen aloituksen ja tutustumisaktiviteettien jälkeen jakauduimme ryhmiin. Ensimmäisessä ryhmäkohtaisessa sessiossa pohjustettiin tulevan viikon teemoja ja pohdittiin kirjaston muuttuvia tehtäviä ja rooleja korkeakouluissa. Apuna aiheen käsittelyssä käytettiin kuvia, sitaatteja sekä stereotypioita kirjastonhoitajista. Pohdimme, millaisia ominaisuuksia ja rooleja tulevaisuuden kirjastolaisilla on oltava. Mikä on tärkeää ja mistä haluamme pitää kiinni? Entäpä mikä on vähemmän tärkeää, mistä voisimme luopua?

Lopuksi keskustelun tuotokset pyrittiin visualisoimaan. Paikalle oli saapunut "alaston kirjastonhoitaja", joka oli tarkoitus pukea tulevaisuuden kirjastolaiseksi erilaista rekvisiittaa hyödyntäen. Kun tarkasti katsoo, löytyy tulevaisuuden kirjastonhoitajalta mm. kompassi (opas tiedon viidakossa), liitua (tiedonhankinnan opetus) ja kuulokkeet (kuunteleminen, ongelmanratkaisu).

Esimerkki 2: Mission (im)possible? – E-aineistojen markkinointi

Toisena päivänä pureuduimme e-aineistoihin liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin. Nykypäivän opiskelijat ovat diginatiiveja, mutta tästä huolimatta opiskelijat eivät hyödynnä tai tunne kirjaston e-aineistotarjontaa. Onko e-aineistojen markkinointi mission impossible Googlen aikakautena?

Aihetta lähestyttiin Moan-ask-act -menetelmän kautta. Menetelmä sisältää kolme kierrosta: Valita, kysy ja ratkaise. Ensimmäinen kierros oli menetelmän hauskin osuus ja sen aikana saimme vapaasti valittaa e-aineistoihin liittyvistä ongelmista. Huomasimme nopeasti, että valituksen aiheet ja tunnistetut ongelmat ovat kaikille yhteisiä.

Toisella kierroksella ongelmista muodostettiin selkeä, konkreettinen kysymys, esimerkiksi "Miten markkinoida e-aineistoja opettajille?". Opettajiin kannattaa panostaa, koska opettajat integroivat e-aineistot opetukseen ja siten tekevät kirjaston kokoelmia näkyväksi opiskelijoille.

Kierroksella kolme muotoilimme strategian e-aineistojen markkinointiin opettajille: 1. Ota yhteyttä opettajiin ja kysy mitä he tarvitsevat (muista tarjoilla keksejä). 2. Järjestä opettajille workshop aiheesta "Miten integroida e-aineistot opetukseen". 3. Esittele opettajille e-aineistoja, jotka voisivat kiinnostaa juuri heitä. 4. Kerro työkaluista, joiden avulla he voivat saada uutta juuri heille sopivaa materiaalia (syötteet, suosikit, tallennetut haut). 5. Tarjoile valikoima hyviä e-aineistoja juuri tiettyyn kurssiin / aiheeseen. 6. Tarjoa apuasi opettajille aktiivisesti.

Esimerkki 3: XL-men – pikatreffailua kirjastolaisten kanssa

Vierailumme viimeisenä päivänä pääsimme pikatreffeille paikallisen kirjastohenkilökunnan kanssa. Olimme vierailulla kampus Kantienbergin kirjastossa, jossa oli opiskelijoille suunnattuja opiskelutiloja eli "kuutioita". Kuutioihin oli vierailumme ajaksi järjestetty speed dating –pisteitä. Pikatreffeillä kirjaston henkilökunta kertoi meneillään olevista kiinnostavista projekteista tai hyvistä käytännöistä. Saimme valita mielenkiintoisimmat kohteet tai käydä pikaisesti vaikka kaikissa kohteissa.

Esimerkki speed dating -teemasta: Library services for a campus without a library. Tällä pisteellä saimme kuulla, mitä keinoja Artevelde University College oli hyödyntänyt kirjaston ja kirjastopalveluiden esiintuomisessa kampuksella, jossa fyysistä kirjastoa ei ole:

• Kirjojen kuljetuspalvelu henkilökunnalle. Henkilökunta voi tilata kirjoja ja muuta materiaalia kampuskirjastoista.
• Palautuslaatikko. Lainat voi palauttaa palautuslaatikoihin myös kampuksella, jossa kirjastoa ei ole.
• Valikoima aiheen mukaisia kirjoja esim. luokkahuoneisiin.
• Uutuusnäyttelyt, joiden avulla parannetaan kirjaston näkyvyyttä kampuksella.
• Uutiskirje, joka sisältää tietoa esim. hankinnoista, artikkelinostoja (ja mahdollisuuden tilata ko. artikkeli kokotekstinä sähköpostiin), linkkejä e-aineistoihin jne.
• Lisäksi käytössä on sähköposti ja mahdollisuus tilata ohjeita erilaisista aiheista sähköpostiin, nettisivu, blogi jne. Kirjasto oli myös onnistunut aktivoimaan opiskelijat ja henkilökunnan muut jäsenet tuottamaan sisältöä kirjaston sivuille.

Kirjastolla oli runsaasti muutakin toimintaa ja palveluita kampuksilla. Mielenkiintoisena detaljina mainittakoon, että kirjasto tukee kv-toimintaa ylläpitämällä karttaa ulkomailla opintoja suorittavista opiskelijoista. Kartta sisältää linkit opiskelijoiden matkablogeihin.

(Kirjasto)vierailuja ja sosiaalisia aktiviteetteja

Tutustuimme viikon aikana yhteensä kolmeen kampukseen ja kahteen kampuskirjastoon. Kampus Kantienbergin terveys- ja sosiaalialan kirjastosta jäi mieleen kirjaston kattava kokoelma lainattavia anatomiamalleja, kampus Kattenbegin kirjastosta puolestaan kirjaston keskellä kasvava oliivipuu. Vierailimme myös Gentin kaupunginkirjastossa De Krookissa sekä Gentin kaupungintalolla, jossa meille oli järjestetty vastaanotto.

Kaupunkiin pääsimme tutustumaan Operation Freddy -kaupunkisuunnistuksessa. Operaatiossa jahtasimme joukkueittain iPadien avulla ilkeää Freddy-tonttua ympäri kaupunkia ja pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan Freddyn esittämiin kysymyksiin ja haasteisiin. Operation Freddy oli erittäin hauska tapa tutustua kaupunkiin ja samalla joukkuetovereihin. Iltaisin kokoonnuimme hyvän ruuan ja juoman äärelle.

Mukavia muistoja

Gent tarjosi upeat puitteet Erasmus-viikolle. Kaupunki sijaitsee Belgian flaaminkielisessä pohjoisosassa, noin tunnin junamatkan päässä Brysselistä. Gent hurmasi historiallisine rakennuksineen, kapeine katuineen ja kanaaleineen. Majapaikkani sijaitsi upeassa vanhassa rakennuksessa, jossa oli kaunis sisäpiha rottinkikalusteineen. Sisäpihalla ruohoa rouskutti majatalon oma lemmikkikani.

Viikko oli erinomaisesti järjestetty ja moniin pieniin yksityiskohtiin oli kiinnitetty huomiota. Ohjelmassa oli sopivasti asiaa, vierailuja sekä sosiaalisia aktiviteetteja. Erityisesti iltaohjelma ja erilaiset sosiaaliset aktiviteetit tarjosivat loistavia tilaisuuksia verkostoitua kirjastokollegoiden kanssa. Reissusta jäi paitsi mukavia muistoja, myös uusia näkökulmia ja oivalluksia omaan työhön.