Tekniikka kohtaa pedagogiikan – ITK 2016 tiedonhankinnan ohjauksen näkökulmasta

Korkeakoulukirjastojen tarjoamassa tiedonhankinnan ohjauksessa on rajallisen ajan ja resurssien takia helppo urautua samoihin tuttuihin opetusmetodeihin. Myös tiukka kytky erilaisiin tietojärjestelmiin ja tietokantoihin – tekniikkaan – asettaa reunaehtoja ohjaukselle. Miten siis yhdistää toimiva pedagoginen lähestymistapa ja teknologia? Ja mikä toimii, mikä ei?

Korkeakoulukirjastolaisille keskustelu ja verkostoituminen opettajien kanssa antavat hyvää kaikupohjaa siihen, mitä asioita tulevaisuuden ammattilaisten oletetaan osaavan ja miten informaatiotaitojen ohjausta voisi kehittää. Yhden väylän tähän verkostoitumiseen tarjoaa ITK-konferenssi (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joka on Hämeenlinnan Aulangolla vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään interaktiivisen teknologian hyödyntämistä eri koulutusasteilla. Suurin osa konferenssikävijöistä on opetusalan ammattilaisia, mutta myös kirjastoalan edustajia osallistuu konferenssiin paitsi esitysten kuuntelijoina myös esiintyjinä.

Vuoden 2016 konferenssin teemana oli "Oppia yksin ja yhdessä". Digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset haastavat myös perinteisen pedagogiikan ja opetuksen. ITK:ssa esiteltiin muun muassa erilaisia kokeiluja ja tapoja, joilla yhdessä ja yksin oppimista on pyritty edistämään digitaalisuutta soveltuvasti hyödyntäen.

Tiedonhankinnan opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta mielenkiintoisia esiin nousseita aiheita olivat esimerkiksi ns. flipped classroom eli käänteinen opetus ja laajat, kaikille avoimet MOOC-kurssit (Massive Open Online Course).

MOOC tiedonhankinnan ohjauksessa
MOOC-kurssit ovat nopeasti lisänneet suosiotaan. Kansainvälisesti tarkasteluna MOOCeja löytyy lähes aiheesta kuin aiheesta, myös tiedonhankinnasta. Esimerkiksi Kööpenhaminan yliopisto ja Tanskan teknillinen yliopisto tarjoavat "Academic Information Seeking" -kurssia maksutta kaikille halukkaille. Suomessa vastaavantyyppistä tiedonhankinnan MOOCia ei tiettävästi ole järjestetty. JAMKin vuonna 2015 järjestämä MOOC "Digitaaliset oppimateriaalit rikastuttamassa oppimista" lienee lähin suomalainen vastine tanskalaiselle kurssille, mutta siinä sisällöllinen painopiste on ollut erilainen.

Hieman rajatummalle kohderyhmälle suunnattuja, mutta organisaatiorajat ylittäviä tiedonhankinnan kursseja sen sijaan löytyy. Esimerkiksi HAMKissa on juuri käynnistynyt "Tiedonhausta tekstiksi" -kurssi, joka on avoin FUAS-liittouman opiskelijoille. FUAS on HAMKin, LAMKin ja Laurean strateginen liittouma. Kurssi järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Myös LAMKilla on oma Informaatiolukutaito-kurssi FUASin kesäkurssitarjottimella. Organisaatiorajat ylittävistä kursseista saadaan arvokasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää myös mahdollisten laajempien kurssien suunnittelussa. Yleisesti ottaen FUAS-kurssien suunnittelussa esiin nousseita asioita ovat olleet esimerkiksi kurssiaineistojen saatavuus ja resurssit. Mikäli kurssilla on paljon osallistujia, sitoo tehtävien tarkistus työaikaa.

LAMKin Antti Salopuro esitteli ITK:ssa työkalua, joka soveltuu ohjelmoinnin harjoitustehtävien automaattiseen tarkistukseen. Tiedonhankinnan tehtävissä automaattinen tarkistus tarkoittaisi lähinnä monivalintestejä. Automaattinen tarkastus toimii hyvin matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa, mutta tiedonhankinnassa tilanne on hieman erilainen. Monivalintatestien tarkistaminen on toki helppoa, mutta mitä niillä oikeastaan tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä mitataan?

MOOCien taustalla vallitseviin pedagogisiin periaatteisiin tai oikeastaan niiden puutteeseen syvennyttiin ITK:ssa lähemmin paneelikeskustelussa "MOOCien perustaminen ja pedagogiikka". Sanna Ruhalahti HAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta toi esiin MOOC-huumassa usein unohdetun pedagogisen näkökulman: MOOCia suunnitteltaessa olisi hyvä miettiä, millaisen pedagogisen mallin halutaan ohjaavan kurssin toimintaa. Kurssin opetussisältö ja harjoitustehtävät valitaan siten, että ne tukevat valittujen tavoitteiden saavuttamista. Ruhalahden mukaan monet MOOCit ovat tällä hetkellä rakenteeltaan suhteellisen perinteisiä, eivätkä luo aitoa yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta.

Resurssi- ja pedagogiikkahaasteista huolimatta paneelikeskusteluun osallistujat kuitenkin kannustivat harkitsemaan MOOCien perustamista. TAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun Marjatta Myllylä kannusti organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön muistuttaen, kuinka pieni maa Suomi käytännössä on. Pitkällä tähtäimellä yhteistyö kannattaa ja luo synergiaetuja, joista kaikki hyötyvät. Kirjastoilla on yhteistyössä pitkät perinteet. Tästä ovat esimerkkinä muun muassa Amkit-konsortion alaisuudessa toimivat valtakunnalliset työryhmät. Voisiko yhteinen tiedonhankinnan MOOC -kurssi olla yksi askel eteenpäin yhteistyössä ohjauksen ja opetuksen saralla?

Kokemuksia käänteisestä opetuksesta
Viime vuosina käänteinen opetus (flipped learning, flipped classroom) on alkanut saada jalansijaa opetusmenetelmänä. Sen ideana on antaa opiskelijoille verkossa etukäteen tutustuttavaksi opetusmateriaalia. Opiskelijoille voidaan antaa myös ennakkotehtäviä yksin tai ryhmässä tehtäväksi. Tällä tavalla opetettavan aiheen "rutiiniasioihin" perehdytään jo ennen lähiopetusta ja lähiopetuksessa on mahdollista keskittyä vuorovaikutukseen, vertaistyöskentelyyn ja aiheen syvempään käsittelyyn. Tarkoitus on aktivoida opiskelijoita ja parantaa sekä opiskelijoiden keskinäistä että opiskelijoiden ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Samalla hyödynnetään tekniikan ja verkkotyöskentelyn tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa. Verkkomateriaalin etuna on, että siihen voi palata kerta toisensa jälkeen, jos jokin asia jäi epäselväksi.

Käänteisessä opetuksessa etukäteismateriaalina käytetään usein videoita, vaikka materiaali voi olla muutakin. ITK:ssa omia kokemuksiaan "flippauksesta" esitelleet TAMKin fysiikanopettajat Juho Tiili ja Sami Suhonen olivat käyttäneet lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia videoklippejä perusasioiden käsittelyyn. Videoklipit eivät olleet luentoja vaan luovalla otteella rakennettuja esimerkkejä opeteltavasta asiasta. Maksimikestoksi tällaiselle videolle suositeltiin korkeintaan 10 minuuttia. Palaute oli myönteistä: opiskelijat kokivat videomateriaalin tärkeäksi osaksi opetusta. Lähiopetuksessa jäi enemmän aikaa yhteiseen harjoitteluun ja tietopohjan syventämiseen.

Käänteistä opetusta on käytetty jonkin verran myös tiedonhankinnan ohjauksessa eri korkeakouluissa. Ainakin teoriassa - jos opiskelijat aidosti perehtyvät etukäteismateriaaliin ja mahdollisesti tekevät siihen liittyviä harjoituksia - vapautuisi rajallinen lähiopetusaika yhdessä harjoitteluun tai esim. pienryhmätehtäviin. Integroituna muuhun opetukseen tämä voisi syventää opiskelijoiden näkemystä tiedonhankinnan merkityksestä omassa opiskelussa ja antaisi valmiuksia tehokkaampaan lähteiden keruuseen ja arviointiin.

HAMKissa käänteistä opetusta on kokeiltu tiedonhankinnan ohjauksessa hoitotyön koulutusalalla. Kokemukset eivät olleet kaikilta osin rohkaisevia. Vain osa opiskelijoista oli katsonut informaatikon tekemät videot etukäteen. Asioita jouduttiinkin kertaamaan koko ryhmän kanssa, joten nekin, jotka olivat katsoneet videot, joutuivat kuuntelemaan samat asiat uudestaan.  Joissakin korkeakouluissa on tällaisia tilanteita varten varattu erillinen tila, jossa opiskelija voi katsoa videot ja liittyä sen jälkeen ryhmän mukaan.  Mutta se hidastaa ja heikentää yhteistä työskentelyä.

Käänteisestä opetuksesta saatujen kokemusten perusteella nousikin esiin kolme asiaa, joita edellytetään, että tästä menetelmästä olisi hyötyä tiedonhankinnan ohjauksessa. Ensinnäkin täytyy varmistaa, että kaikki oikeasti katsovat ohjevideot (tai muun materiaalin) etukäteen. Tiiviimpi yhteistyö opettajan kanssa voisi tuoda informaatikon osuudelle lisää painoarvoa. Toiseksi tiedonhankinnan ohjaus tulee kytkeä koulutusalan omiin opiskelutehtäviin, jotta opiskelija kokee siitä olevan hyötyä. Kolmanneksi opetusvideoiden tekoon ja päivittämiseen on oltava riittävästi resursseja. Laadukkaan verkkomateriaalin tekoon menee aikaa.

Neljäs huomioitava seikka, joka nousi esiin Minna Rasilan ja Mari Vihervaara-Nikulan esityksessä ITK-konferenssissa, on ohjaukseen käytettävä aika. Rasila ja Vihervaara-Nikula ovat soveltaneet käänteisen opetuksen menetelmää työyhteisötaitojen opetuksessa sekä pidemmässä opintojaksossa että parin tunnin lähiopetustuokion yhteydessä. He totesivat, että käänteinen opetus ei ole metodina toimivin, jos opeteltavaan asiaan on varattu vain vähän aikaa. Tiedonhankinnan ohjauksessahan näin usein on – nirkoiset kaksi tuntia riittää lähinnä pintaraapaisuun. Aikaa asioiden yhteiseen työstämiseen ja harjoitteluun on harvoin riittävästi, vaikka kaikki olisivatkin perehtyneet etukäteismateriaaliin, eikä aikaa tarvitsisi käyttää "rutiiniasioihin". Mutta toisaalta tämä pätee, olipa opetusmenetelmä mikä hyvänsä.

Lisätietoja aiheesta:

Academic Information Seeking –MOOC. 2016. Viitattu 8.6.2016. https://www.coursera.org/learn/academicinfoseek

FUAS. n.d. FUAS-liittouma. Viitattu 8.6.2016. http://www.fuas.fi/fuas/Sivut/default.aspx

Informaatiolukutaito-kurssi, FUAS-opinnot. Viitattu 8.6.2016 https://soleops.hamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_OpetTapTeks/tab/tab/mim?opettaptiet_tottunn=3009&opinkohd_tunniste=FLM0001207

JAMK. n.d. JAMKin ensimmäiset MOOCit alkavat. Viitattu 8.6.2016. http://www.jamk.fi/fi/Uutiset/Ajankohtaista-JAMKissa/moocit-alkavat/

Myllylä, Marjatta. 2016. MOOCien perustaminen ja pedagogiikka. ITK-konferenssin paneelikeskustelu. Hämeenlinna 15.4.2016. http://www.itk.fi/2016/ohjelma/teemaseminaari/397

Rasila, Minna ja Vihervaara-Nikulainen, Mari. 2016. Työyhteisötaitoja käänteisellä opetuksella henkilöstökoulutuksessa ja ammattikorkeakouluopinnoissa. ITK-esitys. Hämeenlinna 15.4.2016. http://www.itk.fi/2016/ohjelma/foorumi/331

Ruhalahti, Sanna. 2016. MOOCien perustaminen ja pedagogiikka. ITK-konferenssin paneelikeskustelu. Hämeenlinna 15.4.2016. http://www.itk.fi/2016/ohjelma/teemaseminaari/397

Ruhalahti, Sanna. 2016. Pedagogiikka edellä MOOC-toteutuksiin. ITK-konferenssin paneelikeskustelun alustukseen liittyvät PowerPoint-diat. Viitattu 12.6.2016 http://www.slideshare.net/SannaRuhalahti/pedagogiikka-edell-mooctoteutuksiin

Salopuro, Antti. 2016. Ohjelmoinnin MOOC Moodlella. ITK-konferenssin esitys. Hämeenlinna 14.4.2016. http://itk.fi/2016/ohjelma/foorumi/93

Teppola, T., Vierimaa, T. ja Ruhalahti, S. (8.6.2016). Oppimiskokemuksena MOOC. HAMK Unlimited. Haettu 12.6.2016 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/oppimiskokemuksena-mooc/

Tiedonhausta tekstiksi –kurssi, FUAS-opinnot. Viitattu 8.6.2016. https://soleops.hamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_OpetTapTeks/tab/tab/sea?opettap_id=19307761

Tilli, Juho ja Suhonen, Sami. 2016. Flipped, Online ja Blended - kokemuksia opiskelijoiden aktivoinnista. ITK-esitys. Hämeenlinna 15.4.2016. http://www.itk.fi/2016/ohjelma/foorumi/225

Viteli, Jarmo. 2015. Tule ja ylläty! Viitattu 6.6.2016. http://www.hameenkesayliopisto.fi/wp-content/uploads/2015/11/Tule-ja-yll%C3%A4ty.pdf