Taide tepsii päästä varpaisiin – taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset

Mikkelin kesäyliopistolla järjestettävä Ikääntyvien yliopiston luentosarja Tieteellisen tiedon ja elämänkokemuksen kohtaamispaikka, keskittyi helmikuisella kokoontumisella taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Rehtori Anne Havukainen avasi tilaisuuden Ystävän päivänä kertomalla, kuinka kulttuurihyvinvointisuunnitelma on työn alla paraikaa Etelä-Savossa maakuntaliiton johdolla, ja esitteli tilaisuuden esiintyjän. Patrik Ikäläinen on tuottaja, kouluttaja ja muutosmuotoilija, joka on tehnyt käytännössä työtä otsikon mukaisissa asioissa useamman vuoden ajan. Ikäläinen laittoi kiertämään paperiset versiot julkaisuistaan Taiteesta tukea hyvinvointiin ja Olen tullut vähän rohkeammaksi: Talous ja sosiaalinen pääoma Kotkan Nuorisoteattereissa kertoen samalla, että sähköiset versiot löytyvät netistä.

Jälkimmäisen julkaisun tietoja on siteerattu myös mm. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportissa: Kotkassa läänintaiteilijatyönä selvitettiin Kotkan nuorisoteatterin taloudellista ja sosiaalista pääomaa brittiläistä Social Return of Investment (SROI) –menetelmää käyttäen. SROI-laskelman mukaan jokainen nuorisoteatteriin sijoitettu euro tuottaa 1,46 euroa takaisin. Nuorisoteatteriin sijoitetut taloudelliset panokset tuloutuvat takaisin ja tuottavat voittoa sosiaalisen pääoman muodossa. Nuoret kokivat ilmaisutaitonsa, rohkeutensa ja itsetuntemuksensa parantuneen teatteriharrastuksen avulla.

Taide aktivoi muistia, vaikuttaa koettuun hyvinvointiin, vahvistaa toimintakykyä.  Taide ja kulttuuri vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi mielenterveyden, muistisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja kiputilojen hoidon yhteyksissä. Yhä useammin taidetta ja kulttuuria sovelletaan palvelutalojen ja sairaaloiden arkeen, sovelletaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Näimme kuvan Mikkelin keskussairaalaan sijoitetusta Aurinkolintu –taideteoksesta, joka on Kirsi-Maria E. Törönen-Ripatin ja Pirita Lautalan yhteistyötä. Taululla voi olla vaikutusta esteettisen ilmapiirin luomisessa mutta voi toimia myös maamerkkinä isoissa tiloissa; ”käänny taulun jälkeen” niin löydät perille.

Luennolla mainittiin Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma ja sen sisällöstä arvelin poimia seuraavia kohtia.

Kulttuurihyvinvointipalvelut voidaan jaotella karkeasti kahteen osaan:

1. Taide-, taidekasvatus- ja kulttuuripalveluiden tekeminen saavutettavaksi ja vieminen uusiin ympäristöihin niiden ihmisten luo, jotka eivät erilaisista syistä johtuen voi käyttää tarjolla olevia palveluita.

2. Asiakas- ja tarvelähtöiset räätälöitävät taide-, taidekasvatus- ja kulttuuripalvelut, joille on asetettu hyvinvointitavoitteita. Taide ja kulttuuri voivat toimia välineinä esim. yksinäisyyden vähentämiseen, uuden oppimiseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen.

”Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.” (YK:n ihmisoikeusjulistuksen (1948) 27.artikla). ”Kaikkien yksilöiden tulee voida osallistua haluamaansa kulttuurielämään.” (Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus, 5. artikla).

Tutkimusnäyttö taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin voidaan tiivistää neljään eri kategoriaan:

1. Taide elämyksenä, merkityksellisinä esteettisinä kokemuksina.

2. Taiteen ja kulttuurin yhteys koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn, hyvän elämän kokemuksiin ja fyysiseen terveyteen osana kuntoutumista.

3. Kulttuuritoiminnan myötä syntyvä yhteisöllisyys ja verkostot.

4. Taiteen, rakennetun ympäristön ja luonnon vaikutukset viihtyisämmän elinpiirin ja työympäristön luomiseksi.

Eri taidealojen hyvinvointivaikutuksia

Tanssin hyvinvointivaikutuksia

• pienentää dementian ja Alzheimerin taudin riskiä; sisältää liikuntaa, myös sosiaalista aktiivisuutta

• aktivoi aivoissa laajoja alueita: tilan ja rytmin hahmottaminen sekä liikkeen tuottaminen

• käynnistää hyvänolon hormonitoiminnan eli endorfiinien erityksen liikkeelle

• auttaa masennuksen ehkäisemisessä

• tanssi- ja liiketerapia on myös hoitomuoto; tutkimus meneillään soveltuuko Kelan korvattaviin

• monipuolista liikuntaa

• edistää työyhteisön sosiaalisuutta ja me-henkeä

• harrastusmuoto johon ei sinällään sisälly kilpailullista asetelmaa

• luo mahdollisuuden itsensä ilmaisemiselle

• soveltuu heterogeenisille ryhmille

• kulttuurisidonnaiseen toimintamuotoon sitoudutaan paremmin.

Youtube-videolla Tanssitaiteilijatyöstä SOTE-sektorilla kertoi Helena Ratinen: Olen keski-iässä. Kun olen itseäni vanhempien kanssa tekemisissä, saan juuret. On hyvä, että taide on siellä missä ihmiset ovat. On osa arkea. En hoida, en pelasta, mutta tanssitaan!

Musiikin hyvinvointivaikutuksia

• vaikuttaa autonomiseen hermostoon, alentaa pulssia ja verenpainetta (mutta joskus kyllä päinvastainenkin vaikutus, riippuu musiikista)

• lisää serotoniinin ja oksitosiinin tuotantoa

• rauhoittaa, lievittää masentuneisuuden tunteita, mutta on myös innostavaa ja aktivoivaa

• musiikki vaikuttaa kuulijaansa silloin kun se on kuulijan musiikkimaun mukaista, musiikkityylillä ei ole merkitystä

• lievittää kipua; tutkimustietoa Itä-Suomen yliopistosta 2016 leikkauksen jälkeisistä kiputiloista

• kuorolaulun hyvinvointivaikutuksia ovat tutkineet Louhivuori 2012 ja Hyyppä 2013; muodostaa sosiaalista pääomaa, lujittaa yhteisöllisyyttä, auttaa vastoinkäymisten voittamisessa

• visuaalinen, auditiivinen ja motorinen aivokuorialue aktivoitunut soitettaessa jotain instrumenttia

• yhdistää kielellisen ja matemaattisen aivoalueen

Oikeakätisen ihmisen aivopuoliskojen toiminta musiikin vastaanottamisessa

vasen aivopuolisko        oikea aivopuolisko

rytmi            melodia

sanojen tuotto ja vastaanotto    harmoninen hahmottaminen

aksentti            muodot

lukeminen            tila- ja aikaorientaatio

kirjoittaminen

Youtube-videolla Taiteilijan työstä SOTE-sektorilla muusikko Riku Niemi: Tarjotaan mahdollisuus ihmisille olla osana taiteen kenttää. Emotionaalinen kokeminen voi olla yhtä tärkeä kuin reaalimaailman kokeminen. Ammattilaisia on hyvä käyttää, mutta jos SOTE-sektorille ei ole varattu taiteilijoiden palkkaa niin se on sitten hankittava projektirahana ja se on työlästä.

Kuvataiteen hyvinvointivaikutuksia

• aktivoi muistia

• antaa mahdollisuuden ilmaista tunteita ilman sanoja

• parantavat voimat eivät ole riippuvaisia ulkopuolisista tulkinnoista

• taiteen vastaanottamisen tai tekemisen omakohtaiset kokemukset ovat hyvinvointivaikutusten ydin

• antaa mahdollisuuden uusille tulkinnoille

Valotettu arki: henkilöstön valokuvaprojekti, työn arkea ja arjen sankaruutta Ortamonpuiston palvelukodissa; kuvausluvat oltava kunnossa, jos ei lupaa, jätetään kuvan ulkopuolelle; käsin kosketeltavan kokoisia kuvia ja 5 suurennosta esille yleisiin tiloihin, 2 kollaasia henkilöstön tiloihin. Muisteluprojekteja Kotka & Taavetin asema Lappeenrannan seudulla.

Youtube-videolla taidemaalari Marja-Liisa Jokitalo Taiteilijan työstä SOTE-sektorilla: Ikäihmisten palvelutalossa, asukkaiden toiveiden mukaan maalauksia. Jokainen ihminen, jokainen elämä on arvokas. Taiteilija toi lisää elämää siihen laitoksen elämään.

Yksi taidepläjäys päivässä pitää hyvinvoivana. Se on tärkeää.

Taideresepti terveyskioskissa

• vähintään kerran kuukaudessa

• vaikeisiin oireisiin kerran viikossa

• yksin tai seurassa, myös itsehoitotarkoituksiin

• vaikutus on yksilöllinen

• voi aiheuttaa riippuvuutta, mutta se on vaaratonta

Taidelääkärin allekirjoitus

Keskustelua taideresepteistä ja taidelääkäreistä: Taideapteekki –ajatus annettu amk-puolelle toteutettavaksi. Kulttuurikameli ja Kulttuuripolku lähteneet liikkeelle. Toimii vain täydellisen vapauden tilassa; käsketty taide on sielutonta. Osallistuja Reijo Aalto: Miten puoliammattilaiset, onko olemassa ”lappua” jolla pääsee tapaamaan ihmisiä, koululaisia, vanhuksia? Patrik Ikäläinen: Ei ole lappua, tilanteet ovat äärestä toiseen. Osallistuja Marja-Liisa Laitinen: Liikuntareseptejä kirjoitetaan jo, taiteilijareseptejä joskus? Nyt sinulle 0,5 tuntia tanssia päivässä – se olisi mahtava idea Mikkelissä.

Mahdollistetaan jokaiselle ihmiselle osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuutin ajan viikossa, tämä on ensimmäinen toimenpide-ehdotus kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi Pirkanmaalla.

Kirjallisuutta:

Taiteesta tukea hyvinvointiin, 2017, Työterveyslaitos, Taiteen edistämiskeskus.  

Olen tullut vähän rohkeammaksi: Talous ja sosiaalinen pääoma Kotkan Nuorisoteattereissa, 2014, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, B:127. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-073-9

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, 2017, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. http://www.hyvinvointivoimala.fi/wp-content/uploads/kulttuurihyvinvointisuunnitelma.pdf

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. Sosiaali- ja Terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3578-5  

Kirsti Karttunen, informaatikko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu