Some ja verkkopalvelut mukana tiedonhankinnan opetuksessa

Hyvät tiedonhankintataidot sujuvoittavat opiskelua ja lisäävät oppimistehtävien laatua. Tiedonhankintaosaamiseen kuuluu tänä päivänä myös tiedonseuranta- ja verkostoitumistaidot. Erilaiset verkkotyövälineet ja -palvelut ovat käteviä välineitä uuden tiedon seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen.  Tietävätkö opiskelijat näistä ja käyttävätkö tällaisia palveluja. Vastaus on: hyvin harvat.
Tiedonseurantataidot – työelämän näkökulma tiedonhankinnan opetukseen?
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjaston informaatikot ovat jo jonkin aikaa sisällyttäneet perinteiseen tiedonhankinnan opetukseen myös tiedonseurantataitoja.

Onnistuessaan tiedonhankinnan opetus kehittää taitoja ja antaa tietoja, jotka auttavat oppimistehtävissä ja opinnäytetyöskentelyssä. Opiskeluun ja tutkimukseen opiskelijat saavat työkaluja ja ohjausta tiedonhankinnan tunneilla.

Entä työelämä? Millaista tiedonhankintaosaamista siellä tarvitaan? Vastaus tähän on alasta riippumaton. Jokaisella alalla tarvitaan tietoa, jonka avulla oma osaaminen, tietämys ja ammatillinen kyvykkyys saadaan pidettyä ajan tasalla, vahvana ja monipuolisena. Uutta tietoa seuraavalla työntekijällä ja organisaatiolla on etukenttäasema reagoida työelämän muuttuviin kysymyksiin ja saavuttaa ennakoinnillaan toiminnallisia ja taloudellisia etuja.

Omaan alaan ja työhön liittyvän uuden tiedon seuraaminen ja siihen oppiminen on osa ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvamista ja kehittymistä. Tiedonseuraamisen lisäksi digitaalisissa verkostoissa jaetaan ja välitetään tietoa muille, kommentoidaan ja arvioidaan välitettyä tietoa. Toimiminen tällaisissa digitaalisissa tietoverkostoissa vaatii oppimista ja totuttelua.
Sosiaalinen media opiskelussa: case sosiaaliala
Tiedonhankinnan tunneilla opiskelijat laativat ensimmäisenä opiskeluvuotena tiedonseurantasuunnitelman. Tiedonseurannan välineiksi he voivat valita esim. Twitterin, LinkedInin, Netvibesin, Feedlyn tai vaikkapa Facebookin. Näiden lisäksi on mahdollisuus esitellä erilaisten tiedontuottajien tapoja jakaa ajankohtaistietoa verkossa tai listata hyviä oman opiskelualan asiantuntijoiden kirjoittamia blogeja. Tiedonseurannan ideaa kirkastetaan uudelleen kolmantena vuotena. Tavoitteena on monipuolistaa omaa toimintaa erilaisissa tietoverkostoissa ja totutella monen asiantuntijan työhön liittyvään tiedonvälittämiseen. Osa opiskelijoista luo oman CV:n LinkedIn-palveluun ja verkostoituu alan toimijoiden kanssa sen kautta.

Opiskelijoiden asenteissa on eroja. Vaikka lähes kaikki opiskelijat käyttävät esimerkiksi Facebookia, ovat usein hyvin kriittisiä ottamaan käyttöön mitään uusia verkkotyövälineitä. Osa opiskelijoista ei halua kirjautua palveluihin, he epäilevät palvelun hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä. Osa taas oivaltaa palvelujen merkityksen nopeasti ja soveltaa sitä jo innoissaan meneillään oleviin oppimistehtäviin.

Tuntematon toimintaympäristö
Jotta ajatus tiedonseurantataidoista ja -välineistä siirtyisi opiskeluun ja aikanaan työelämään, on hyvä tarjota erilaisia välineitä ja esitellä vaihtoehtoja. Tiedonseuraamiseen liittyvät tavat, tottumukset ovat henkilökohtaisia, samoin tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat, joten on parempi tarjota useita mahdollisuuksia kuin yhden mallin pakkoa.

Verkkotyövälineet ja digitaaliset tietoverkostot ovat vielä melko tuntemattomia suurelle osalle opiskelijoita. Oudot toimintaympäristöt hämmentävät, olkoonpa ne digitaalisia tai fyysisiä. Myös oma toiminta ja rooli näissä ympäristöissä saattaa herättää kysymyksiä. Tiedonhankinnan opetuksessa voi esitellä ideoita ja malleja. Informaatikon tai opettajan omien kokemusten kertominen sekä hyötyjen konkreettinen erittely auttavat motivoinnissa ja kannustuksessa. Myönteisten käyttökokemusten esittely häivyttää epäluuloja, joita monilla on mm. palvelujen turvallisuuteen, käytettävyyteen ja avoimuuteen liittyen.