Sipuli, helikopteri, i-kirjain
13.11.2012
KyAMK:n ja MAMK:n yksi yhteistyön kehittämisen muoto konkretisoitui, kun Pentti Sydänmaanlakka kävi läpi älykästä johtamista yhdessä kirjasto- ja tietopalvelu- ja opintopalveluväen kanssa elokuulla Kouvolassa. Itsensä johtaminen: kuka johtaa ja ketä? Älykkäästi: mitä löytyy sen takaa?
Tästä saadaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, omasta hyvinvoinnista, kokonaiskuntoisuudesta huolta pitäen. Elämän hallittavuus, merkitys, tarkoitus eivät ole itsestään selviä tänään. Elämän merkityksellisyyden kokeminen on hakusessa. ”Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtamiseen” on Pertecin slogan. Johtaminen on niin tärkeää, että kaikkien on siihen osallistuttava. On mentävä kohti jaettua johtajuutta.
On tietoa mutta siirtyykö tieto käytäntöön siis johtamiseen? Tieto jota ei ole viety käytäntöön ei oikeastaan vielä ole tietoa. Kolmiportaisessa systeemissä tieto on alin askelma. Kakkosaskelmalla löytyy ymmärtäminen, joka ilmenee myönteisessä muodossa ”ahaa” ja kielteisessä tapauksessa ”haha”. Vasta kolmannella askelmalla osamme soveltaa.
On uudistuttava henkilökohtaisesti, tiiminä, koko organisaatiossa. Jos kaikki energia menee tehokkuuteen (ei hyvinvointiin), niin ei jää paukkuja uudistumiseen. Oman osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa koko ajan ja edetä pienin askelin niin ei tule liian isoa porrasta kerralla harpattavaksi. Tieto vanhenee nopeasti, muutaman kuukauden kuluttua sillä ei ehkä ole lainkaan merkitystä. Tiedon jakamisessa mitään ei ole sinulta pois. Hyvinvoinnilla on äärettömän iso merkitys. Ei ole helppoa sovittaa asioita yhteen. Työ ei saa olla energiavaras pitkässä juoksussa.
Sipuleita
Johtajalle ei riitä tieto miten pitäisi tehdä vaan hänen on osattava viedä se myös käytäntöön. On oltava tietoinen tunteista, osattava lukea tunteita. Tärkeä elementti: motiivit, näkyvät ihmisten tunteiden kautta. On itse innostuttava jotta voi innostaa muita. INNOSTU – INNOSTA! ja olet jo pitkällä johtamisessa. Se että kokee merkitystä ja tarkoitusta omassa elämässään, on oleellista. Sitä voidaan kehittää. On tehtävä työtä sen eteen. On osattava arvostaa sitä erilaisuutta mitä työpaikalla löytyy. Tämän merkitys kasvaa. On tärkeä taito osata johtaa omaa johtajaansa. Hajautettu tiimi: itsenäisyys, itsen johtaminen on tärkeää. Olemme sipuleita, monta kerrosta. Älyttömän monta kerrosta, kun alamme tutkia itseämme.Minäkuva saattaa perustua siihen kuvaan mitä haluaisi olla, ei uskalla olla aidosti mitä on. Miehille auto saattaa olla samaistumisen kohde. Ei hyvä. Naisille keho saattaa olla samaistumisen kohde. Sekään ei ole hyvä. Pitää pystyä huomioimaan vanheneminen, keho muuttuu ja se pitää hyväksyä. On tärkeää ottaa etäisyyttä tunteisiin. Älä sano ”olen vihainen”, vaan sano mieluummin ”minulla on vihan tunne”. Tällöin viha ei ole vallan päällä vaan olen ottanut siihen etäisyyttä, tunne ei sokaise. Ajatukset ovat mielen tuotoksia. Niihinkin pitää voida ottaa tarvittaessa etäisyyttä. Voin muuttaa ajatuksia jos joku tarjoaa parempaa vaihtoehtoa.
On tietoisuus ympäristöstä mutta myös omasta itsestä. Keho on varmaan tutuin osasto Oy Minä Ab:ssa. Se hoitaa fyysisiä toimintoja. Muistia on ulkoistettu tietotekniikalle ja infoähky uhkaa, kumpikaan ei ole hyvä asia. Tunteiden hallintaan suositellaan ammattimaisuutta eli pidetään murehtimistaukoja, ei murehdita jatkuvasti. Turha murehtiminen työllistää aivokapasiteettia, emme kykene olemaan tässä ja nyt. Omia arvoja voisi miettiä esimerkiksi joka kolmas vuosi, ei sen useammin. Työtä ei ole vain palkkatyö. Työtä tarvitaan myös eläkkeellä ollessa, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Se on tärkeää.
Helikoptereita
Jos joku luulee olevansa täydellinen, silloin itsetuntemus ei ole kovin syvällisellä tasolla. Tarvitaan sekä itseluottamusta että nöyryyttä. Jos ei ole tavoitetta, mennään kuin ajopuu. Unelmat, haaveet pystyttävä jäsentämään tavoitteiksi, joiden suuntaan edetään. Helikopteriperspektiivin käyttäminen on välillä tarpeen. Tieto pitää muuttua tietämykseksi jotta sillä on käytännön hyötyä.
Vastoinkäymisiin voidaan valmistautua pitämällä kokonaiskuntoisuus hanskassa. Jos on ongelma yhdellä osa-alueella, toiset osat kantavat sen yli että saat sen yhden kuntoon. Pidä henkilökohtainen kehityskeskustelu vähintään kerran vuodessa. Omasta hyvinvoinnista olet itse vastuussa. Työnantaja ei sitä tee, työnantaja tarjoaa ympäristön. Tee vähintään vuoden puolentoista mittainen muutossuunnitelma. Uuden toimintatavan juurruttaminen vaatii useita kuukausia. Olemme tapojemme orjia.
Jokainen haluaa elää hyvän elämän. Se ei tapahdu itsestään vaan vaatii suunnitelmallisuutta. Asiat eivät tapahdu itsestään. Niiden eteen on tehtävä työtä. Jos voit vastasi itsellesi viimeisessä kehityskeskustelussa, kolme minuuttia ennen kuolemaa, eläneesi hyvän elämän, se on hienoa. Tämä ei tarkoita helppoa elämää. Visio koskettaa tunnetasolla, antaa energiaa päivään. Jos tietoisesti ajelehdit, se on ok. Useimmille se ei sovi. Kun alkaa ymmärtää elämän rajallisuuden, alkaa arvostaa elämää. Raju ja kova kysymys, olenko onnellinen.
I-kirjaimia
Olemme kaikki luovia. Osaamme ihmetellä, innostua, innostaa ja innovoida siis 4xi. Opimme toiminnan kautta. Kokemus on tärkeää. Kokemusta pitää miettiä ja viedä ymmärryksen kautta soveltamiseen. Tarvitaan herkkänahkaisuutta jotta kuulemme heikkoja signaaleja. Saa palautetta, mutta ”pitäisi tehdä” –lista kasvaa kasvamistaan, se muuttuu ”olisi pitänyt tehdä” –listaksi. Tarvitaan riittävää jämäkkyyttä hoitamaan homma. Tarvitaan myös kykyä saattaa asiat päätökseen. Pitkäjänteisyys on oppimisen kannalta oleellista. Itse on osattava katsoa, ettei uraudu liiaksi.
Pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi ensin niin sitten voit pitää huolta myös toisista!
…tällä kertaa myös kameraan tarttuen Kirsti
Kommentit