SAMKissa toimii uudenlainen osaamisen ja oppimisen kirjasto

Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuskirjastot muuttivat ja yhdistyivät kesän 2017 aikana uudelle kampukselle lähelle kaupungin keskustaa. Tiloja suunniteltaessa keskeistä oli yhteisöllisen oppimisen tukeminen ja erilaisten asiakasryhmien tarpeet. Syksyn mittaan käyttäjät ovat löytäneet tiensä kirjastoon sankoin joukoin ja opiskelijapalautteen perusteella uudet tilat ovat myös toimivat.

Henkilöstö mukana suunnittelussa

Kirjaston suunnittelussa oli alusta alkaen ajatuksena luoda uudenlainen osaamisen ja oppimisen keskus. Tilasuunnittelussa huomioimme erilaiset aktivoivan oppimisen menetelmät. Lähtökohtia ja ideoita saimme sekä asiakkailta käyttäjäkyselyillä että kirjaston henkilöstöltä, ja näitä sitten käsittelimme sisustussuunnittelijan kanssa pidetyissä palavereissa. Ideointi oli varsin vapaamuotoista, toki monia ajatuksia laitettiin matkan varrella sivuun, mutta kaikkineen kirjaston henkilöstöllä oli varsin vapaat kädet suunnittelussa.

Tiloissa voi esimerkiksi järjestää ryhmäohjausta, ja sen voi välittää samanaikaisesti SAMKin HILL-verkkoluentojärjestelmällä etänä opiskeleville. Kirjastoon tuli myös tiloja itsenäiseen oppimiseen sekä pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Osa tiloista mahdollistaa hiljaisen työskentelyn, vaikka pääosa oppimisympäristöstä onkin melko äänekästä. Osa tiloista on tarkoitettu aktiiviseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Yhteisöllisen työskentelyn ja oppimisen ajatukset olivat johtolankana tilasuunnittelussa.

Kirjaston katutason äänimaailma oli etukäteen arvoitus. Yhdestä isosta tilasta muodostuva oppimisympäristö saattaa olla häiritsevän hälyisä. Budjetti tuli vastaan erillisten akustiikkarakenteiden ja väliseinien hankkimisessa, joten päädyimme kevyisiin sermeihin, reviirikalusteisiin ja korkeaselkäisiin sohviin.

Loistava sijainti kampuksella

Kirjaston sijainti uudella kampuksella on loistava: olemme pääaulan välittömässä läheisyydessä, kahden sisääntuloreitin välissä. Kirjaston naapureina ovat kampustoimisto, vahtimestarit, ICT-helpdesk sekä ravintola. Rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat aivan kampuksen vieressä. Pikkubussi kuljettaa tarvittaessa keskustaan sekä Puuvillan yliopisto- ja kauppakeskukseen.

Kirjaston tilat jakautuvat kahteen kerrokseen, katutasoon ja alakertaan. Alakertaan sijoitimme lainakokoelman, jolloin katutasoon jäi enemmän tilaa oppimiselle ja yhteisölliselle työskentelylle. Kirjaston alakertaan pääsee hissillä ja esteettömyys on huomioitu koko kampuksella.

Kirjaston katutason värimaailmaksi muodostuivat arkkitehdin valitsemat raikkaat vihreän sävyt. Näitä tasapainottavat vihreä-valko-harmaat huonekalut ja koivuiset puupinnat. Katutasossa on pöytä- ja tuoliryhmiä, rentoja oleskelutiloja, tiloja ohjaukselle, kohtaamiselle, ryhmätyölle sekä palvelupiste vuorovaikutukseen. Sieltä löytyvät kätevästi kurssikirjat ja uusimmat lehdet. Digitaalisen ja painetun aineiston ohella asiakas voi lainata kannettavia tietokoneita ja muita aktivoivassa oppimisessa tarvittavia laitteita. 

Opiskelijat suurin käyttäjäryhmä 

Kirjaston suurin käyttäjäryhmä ovat SAMKin opiskelijat, mutta muidenkin asiakasryhmien tarpeita on otettu huomioon. Helsingin yliopiston Kaisa-talon suunnitteluryhmä profiloi oman kirjastonsa käyttäjät seuraavasti: pesiytyjä, piipahtaja, penkoja ja palveltava (Lantto 2012). Samankaltaiset asiakasprofiilit löytyvät myös SAMKin kirjaston asiakaskunnasta, joten oppimisen ohella tiloja tarvitaan myös lepoon, virkistäytymiseen ja yhdessäoloon. Ryhmätyötiloja opiskelijat pääsevät käyttämään ajanvarauksella kampuksen aukioloaikoina heille parhaiten sopivana hetkenä.

Opiskelijoiden palvelemisessa keskeisessä roolissa on asiakkaan ongelmanratkaisu ja lähituki. Kirjaston palvelupiste sijaitsee lähellä kirjaston pääovea, joten asiakaspalvelu on helposti tavoitettavissa. Uuden kampuksen myötä korkeakoulussa siirryttiin BYOD-aikaan. Tietoteknistä ohjausta varten perustettiin opiskelijavoimin pyöritettävä BYOD-klinikka, joka sekin löysi paikkansa kirjaston tiloista.

Uudistuksia muissakin kampuskirjastoissa

Porin kampuskirjaston ohella muutkin SAMKin kampuskirjastot ovat kokeneet viime vuosina uudistuksia. Raumalla remontoitiin ammattikorkeakoulun ja kirjaston tilat uudenlaisen osaamisen ajatukseen pohjautuen vuonna 2015. Rauman kampuskirjastosta löytyy tiloja niin yhteisölliseen, ryhmä- kuin yksilötyöskentelyyn.

Kuninkaisten kampuskirjastossa suuntauduttiin asiakkaiden tarpeita vastaamaan entistä enemmän digitaalisiin palveluihin ja tiedonhaun verkko-ohjaukseen. Kankaanpään Taidekoulun kirjaston aukioloa lisättiin omatoimiajoilla. Näin opiskelijat ja henkilöstö pääsevät kirjastotilaan sähköisellä kulkuavaimella myös palveluaikojen ulkopuolella.

Kokemuksia yhteisöllisestä tilasta

Avasimme Porin uuden kampuskirjaston ovet yleisölle elokuun lopussa. Syyskuun kävijätilastojen valossa kävijöitä oli jo 22 700 ja ensimmäisen normaalin toimintakuukauden – lokakuun – aikana kävijöitä oli 15 000. Määrä on huima verrattuna Porin kampuskirjastojen aikaisempiin kävijämääriin: vuonna 2016 kävijöitä oli yhteensä 91 200. Käyttäjät, niin opiskelijat kuin henkilöstö ovat löytäneet hyvin kirjaston tilat. Kirjaston ryhmätyötilat ovat varattuina arkisin jopa aamuseitsemästä iltamyöhään ja lauantaisinkin ne ovat ahkerasti käytössä.

Porin kampuskirjaston avarat ja valoisat tilat ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä. Parasta on tietenkin opiskelijoilta tullut palaute siitä, että kirjaston tilat ovat toiminnalliset, viihtyisät ja luokseen kutsuvat. Syksyn aikana on kuitenkin käytännön tilanteiden kautta noussut esiin, että keskipäivän jälkeen, kun viimeinenkin vapaa tuoli, sohvaryhmä tai nojatuoli ovat käytössä, kirjastossa on aika tavalla hälinää. Kirjastossa voi helposti sermeillä rajata rauhallisempaa tilaa katseilta, mutta äänieristykseen ne eivät oikein riitä.

Iltapäivään sijoittuvien ryhmien tiedonhaun ohjauksille kannattaa varata luokkatila. Näin ohjaaja ja oppijat voivat paremmin keskittyä käsiteltävään asiaan ilman, että ajatukset katkoo viereisen sohvaryhmän reipas puheensorina. Koko kampuksella mietitään keinoja monitilatoimistojen hälinän vaimentamiseen erilaisten teknisten sovellusten avulla. Kirjastossa on jo pyritty vaimentamaan hälinää ja kalusteita kääntämällä ja uudelleen sijoittelemalla saatiin yllättävänkin hyvin toimivia ratkaisuja.

Toistaiseksi vain osa kirjaston ryhmätyötiloista on käytettävissä aukioloaikojen ulkopuolella. Jatkossa voidaan erilaisin teknisin ratkaisuin mahdollistaa kirjastotilan omatoiminen käyttö ilta-aikaan.

SAMKin uudet kirjastotilat ovat mainiosti löytäneet paikkansa oppimisen, ohjauksen ja työskentelyn tilana. Digitaaliset ja painetut aineistot yhdessä asiantuntevan palvelun kanssa tukevat oppijaa hänen osaamisensa kehittymisessä.

LÄHTEET

Lantto, R. 2012. Kaisa-talo: Helsingin yliopiston pääkirjasto. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 27.3.2017. http://hdl.handle.net/10138/36633