Saavutettavuus kuuluu hankintaprosessin joka vaiheeseen

Jokaisella opiskelijalla on yhtäläinen oikeus mahdollisimman hyvään oppimiseen. Yksi kirjaston keino tukea oppimista on varmistaa se, että oppiaineistot ovat yhtäläisesti kaikkien saavutettavissa, siis käytettävissä erilaisten avustavien teknologioiden avulla. Myös tieteelliselle tutkimukselle tiedon ja lähdeaineistojen hyvä saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Niinpä e-aineiston saavutettavuus on huomioitava kirjaston hankintaprosessin joka vaiheessa. 

E-aineistot ovat merkittävä osa kokoelmaa 

Vuonna 2020 Suomen tieteelliset kirjastot käyttivät e-aineistoihin 38,7 miljoonaa euroa, josta yhden organisaation amk- ja yhteiskirjastojen osuus oli yli 13 miljoonaa euroa. (Kansalliskirjasto, 2023).  E-aineistoilla tässä tarkoitetaan kausijulkaisuja, verkossa olevaa kurssimateriaalia, e-kirjoja sekä muuta e-aineistoa (Laitinen 2020). E-aineistot ovat siis kirjastoille merkittävä rahallinen panostus.  

Taulukko 1. Verkkokirjojen ja verkkolehtien määrä Suomen tieteellisissä kirjastoissa 2020, tuhatta nimikettä. Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto 2020.

E-aineiston yhteiset saavutettavuusvaatimukset 

Suomessa saavutettavuuden tasoa määrittää ensisijaisesti WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines). Muualta löytyy esimerkkejä kirjastojen yhteisistä linjauksista; esimerkiksi Kanadassa on e-aineistohankinnalle tehty kirjastojen yhteiset saavutettavuusvaatimukset (Accessible libraries), ja vastaavat suositukset löytyvät myös American Library Association ALA:ta. Yksittäiset kirjastot ovat tehneet omia linjanvetojaan, mistä esimerkkinä Montana State University.

Suomessa korkeakoulukirjastojen kokoelmalinjauksissa ei vielä juurikaan mainita e-aineistojen saavutettavuutta. FinELibin hankintaperiaatteissa mainitaan lyhyesti näin:

“Palveluntarjoajan tulee olla sitoutunut tuottamaan sisällöt ja palvelut saavutettavasti (WCAG)” (FinELib).

Käynnistymässä oleva Uusia sopimuksia, uusia kustantajia -projekti (USUK) on uudistamassa FinELib-aineistojen arviointia ja priorisointia. Toivottavasti saavutettavuus näkyy myös uusissa linjauksissa, vaikka ne painottuvatkin avoimeen julkaisemiseen. 

Saavutettavuus on yksi aineistovalinnan kriteeri

Pelkkä digitaalisuus ei takaa aineistojen saavutettavuutta. Saavutettavuus koostuu kolmesta osa-alueesta: tekniikasta, käytettävyydestä ja sisällöstä (Aluehallintovirasto). E-aineiston valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin osa-alueisiin. Ostopäätöstä tehdessä saavutettavuuden taso voi olla ratkaiseva kriteeri, joka kallistaa vaa’an kahden toisiaan vastaavan palvelun välillä. Valitettavasti kotimaisen aineiston kohdalla meillä on harvoin valintatilannetta, sillä markkinat ovat pienet ja toimijat omilla alueillaan usein monopoliasemassa.

Kustantajien osaaminen kehittyy koko ajan

Vielä muutama vuosi sitten saavutettavuus oli kotimaisille palveluntarjoajille uusi asia, josta saatettiin keskustella lisenssisopimusten yhteydessä, mutta joka ei yleensä saanut palveluntuottajaa tekemään minkäänlaisia muutoksia palveluunsa. Onneksi tilanne on muuttunut. Digipalvelulain tuore muutos, Esteettömyysdirektiivi, toi lain piiriin myös kaupalliset toimijat, jotka on nyt velvoitettu tarjoamaan aineistonsa ja palvelunsa saavutettavuusvaatimusten mukaisina viimeistään 28.6.2025 alkaen.

Lakimuutos on nopeuttanut kehitystä: esimerkiksi Alma Talentin uusien e-kirjojen saavutettavuus on jo hyvä, ja sekä Rakennustiedon että Duodecimin palvelujen tekninen kehitys näyttää lupaavalta.  Saavutettavuutta ovat edistäneet myös lukuisat etujärjestöt sekä muun muassa Saavutettavuuskirjasto Celia ja Ellibs, jotka tekevät merkittävää työtä suoraan kustantajien suuntaan (Celia, Kangas 2020). Tänä vuonna saimme lukea ensimmäisestä kansainvälisen esteettömyyssertifikaatin saaneesta kustantamosta Suomessa (Svenska litteratursälsskapet i Finland, 2023). 

Ulkomaiset sisällöntuottajat tarjoavat saavutettavia sisältöjä ja palveluita 

Ulkomaisen tieteellisen aineiston saavutettavuus on yleensä hyvä, sillä siihen alettiin kiinnittää huomiota jo 1990-luvulla. WCAG 1.0 julkaistiin toukokuussa 1999 (Wikipedia). Aineistojen saavutettavuus on ollut kirjastoille tärkeää: Britanniassa JISC ja sen ASPIRE-projekti sekä USA:ssa BIG Ten Academic Alliance, nykyisin Library Accessibility Alliance ovat testanneet eri palvelujen saavutettavuutta ja julkaisseet tulokset avoimessa verkossa (McKelvey 2020). Testituloksista ovat hyötyneet paitsi kirjastot, myös kustantajat ja palveluntuottajat, jotka ovat voineet hyödyntää niitä omien palvelujensa kehittämisessä.

VPAT on hyvä saavutettavuuden arvioinnin työkalu

Kun kirjastossa harkitaan uuden e-aineiston hankintaa, saavutettavuuden arvioinnin tulee olla osa prosessia. Kotimaisten aineistojen kohdalla saavutettavuustiedon löytyminen verkosta on vielä harvinaista, jopa kustantajan kotisivujen saavutettavuusseloste saattaa puuttua. Useimmiten palvelun saavutettavuudesta on erikseen kysyttävä hankintaneuvottelujen aikana; mielenkiintoista kyllä, markkinointiviestinnässä saavutettavuus on jo alkanut näkyä. 

Ulkomaisten aineistojen saavutettavuuden arviointi on helpompaa: palveluntuottajien omilta sivuilta useimmiten löytyy kattavasti tietoa saavutettavuuden tasosta. Hintatarjouksen liitteeksi voi myös pyytää niin sanotun VPAT-dokumentin  (Voluntary product accessibility template). Lähinnä Amerikan markkinoille laadittu dokumentti sisältää perustietoa tuotteen saavutettavuudesta, ja siten helpottaa palvelun arviointia myös Suomessa.

Koekäyttö paljastaa todellisuuden

Saavutettavuus arvioidaan osana aineiston koekäyttöä. Viimeistään tässä vaiheessa on digipalvelulain edellyttämät saavutettavuusvaatimukset (WCGA) hyvä tuntea. World Wide Web Consortium (W3C) -yhteenliittymän Web Accessibility Initiative (WAI) on tuottanut tarkistuslistan, jonka avulla palvelun käyttöliittymän ja sisältöjen testaus onnistuu helposti. Testauksen tuloksia on hyvä verrata siihen, mitä palvelun toimittaja on kertonut palvelunsa saavutettavuudesta. Aineiston käyttöä on hyvä testata myös näkövammaisten käyttöön tarkoitetulla ruudunlukuohjelmalla (esim. NVDA), vaikka ohjelman käyttö vaatiikin opettelua. 

Saavutettavuus osaksi sopimusta

Suorien aineistotilausten kohdalla sopimusten ja erilaisten liitteiden läpikäynti edellyttää kirjastolta entistä laajempaa perehtymistä muun muassa sopimuskäytäntöihin ja tietosuojaan (GDPR). Jos sopimuksesta puuttuu maininta aineiston saavutettavuudesta, kirjasto voi sen lisäämistä sopimukseen esittää. Mallia voi ottaa FinELibin sopimuksista, ja teksti voi olla hyvinkin yksinkertainen, esimerkiksi näin: 
 

Palveluntarjoajan käyttöliittymä ja aineisto täyttävät WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit osittain. Palveluntarjoaja kehittää palveluaan niin, että (vuosi) mennessä kaikki kriteerit täyttyvät.

Kirjasto tarvitsee monialaista yhteistyötä

On selvää, ettei kirjastoammatillinen osaaminen riitä e-aineistohankintaprosessin kaikissa vaiheissa. Hankinnan asiantuntijaa tarvitaan palvelujen kilpailutuksessa, juristeja sopimustekstin tulkinnassa. Tietotekninen asiantuntemus on tarpeen aina, kun selvitellään kirjautumiseen ja palvelujen tietosuojaan liittyviä asioita. Toimivan keskusteluyhteyden käynnistäminen vaatii työtä ja aikaa, sillä asiat ovat monelle uusia eikä yhteistä kieltä heti välttämättä löydy. 

Saavutettavuustieto pitää olla kirjastossa löydettävissä 

Tieto hankitun aineiston saavutettavuudesta, ja erityisesti sen puutteista, tulee olla sekä kirjaston henkilökunnan että asiakkaiden helposti löydettävissä. Tietoa voi kerätä e-aineistojen hallintajärjestelmään (ERM) kuten Almaan.  Asiakkaille tiedon voi jakaa kirjaston LibGuides-sivuston kautta, kirjaston kotisivuilla tai Finnassa.  

Kun e-aineisto on kirjastoon hankittu ja asiakkaiden käytössä, prosessi jatkuu vielä. Palvelun saavutettavuuden kehitystä on seurattava ja tietoa ylläpidettävä sekä kirjaston sisäisissä järjestelmissä että asiakasviestinnässä. Aineiston saavutettavuus on hyvä arvioida vähintään kerran vuodessa. Kun varmistamme e-aineistojen mahdollisimman hyvän saavutettavuuden ja myös viestimme saatavilla olevista vaihtoehdoista, yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja tutkimiseen voi toteutua. Tämä on myös kirjaston etu.

Kirjallisuutta:

Aluehallintovirasto. (n.d.).  Yleistä saavutettavuudesta. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/  

Celia. (n.d.). Palvelut saavutettavista sisällöistä. https://www.celia.fi/palvelut/julkaisijoille/ 

Celia. (10.2.2022). WCAG. https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/wcag/ 

FinELib. (19.4.2023). FinELib-konsortion hankintaperiaatteet. https://www.kiwi.fi/display/finelib/Hankintaperiaatteet   

Kangas, P. (2020). E-kirjan saavutettavuus on monen toimijan takana. Kreodi 2020, 5. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790919  

Kansalliskirjasto. Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-05-23). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3643 

Laaksonen, R. (2020). Kohti yhdenvertaista opiskelua – saavutettavuus edellä. Kreodi 5/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110889642  

Laitinen, M. (2020). KITT2-käyttäjän käsikirja. Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Tilastointiopas 2020. Kansalliskirjasto. https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202002034294

McKelvey, H. (2020). The role of an electronic resources librarian in procuring accessible online resources. Serials Review, 46(2), 76-81. https://doi.org/10.1080/00987913.2020.1772012 

Pudas, A. & Valtonen, O. (2023). Auta opiskelijaa arjessa: kirjastoammattilaisen saavutettavuusvinkit. Kreodi 1/2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031331342 

Puttonen, K. (2020). Informaatiolukutaidon opetus ja saavutettavuus. Kreodi 5/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110289016 

Puttonen, K. & Hollanti, P. & Aho, H. (2022). Miten viestimme saavutettavuudesta? Kreodi 4/2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120769849  

Svenska litteratursälsskapet i Finland. (18.4.2023). SLS får unikt tillgänglighetscertifikat för sina e-böcker. https://www.sls.fi/sv/nyheter/sls-far-unikt-tillganglighetscertifikat-sina-e-bocker  

Zuniga, H. (2022). Accessibility and E-Resources: Why It Matters and What You Can Do, The Serials Librarian, 82(1-4), 103-108. https://doi.org/10.1080/0361526X.2022.2018207