Saavutettavampaa oppimista UDL-muotoiluajattelun ja e-kirjapalveluiden saavutettavuustoimintojen avulla

Saavutettavuus voi olla monelle hankalasti hahmotettava käsite. Käsitteeseen saadaan enemmän konkretiaa, kun tarkastellaan saavutettavuutta tietystä näkökulmasta, huomioimalla ihmisten erilaiset tarpeet ja tilanteet. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä ja saavutettavat palvelut ovat etu kaikille.

Ovatko ihmiset kuitenkaan tietoisia saavutettavista palveluista, materiaaleista ja apuvälineistä? Tai kuinka monipuolisesti kaikille soveltuvan oppimisen periaatteita voisi hyödyntää opetuksessa tukien kunkin opiskelijan yksilöllistä oppimista? Mitä ja miten kirjastot voisivat viestiä e-kirjapalveluiden saavutettavuudesta käytännössä, jotta se todella tavoittaisi ihmiset?

Saavutettavia palveluita ja apuvälineitä on kyllä tarjolla, mutta ollaanko niistä tietoisia?

Seuraan Celian uutiskirjettä korkeakoulukirjastoille. Viimeisimmässä uutiskirjeessä 4/2020 esitetään pohdintaan hyvä kysymys – onko saavutettavuus tuttu sana opiskelijoille? Celialle oli annettu palautetta saavutettavuus-termin käytöstä. Sen rinnalle ehdotetaan otettavaksi muitakin hakusanoja kuten lukivaikeus tai oppimisvaikeus. Konkreettisemmat hakusanat helpottaisivat opiskelijoille suunnattujen saavutettavien palveluiden löydettävyyttä. Saavutettavuus-käsite sellaisenaan ei kerro paljoakaan.

Saavutettavuudessa on huomioitava monia eri näkökulmia. Celian mukaan saavutettavuus tarkoittaa verkkopalvelun (tai kohteen) helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Siihen kuuluu useampia eri osa-alueita, kuten teknistä ja sisällöllistä saavutettavuutta. Lisäksi saavutettavuuden kokemiseen vaikuttavat ihmisten erilaiset tarpeet ja kokemat tilanteet.

Asiakaspalvelussa kuulee kiitosta siitä, kuinka kirjaston äänikirjapalvelu tai selaimen lue ääneen -toiminto on pelastanut opinnot kaikkien lukuvaikeudesta kärsittyjen vuosien jälkeen. Se herättää miettimään, kuinka paljon apua tarvitsevia oikeastaan onkaan, tietämättöminä saavutettavuuden mukanaan tuomista apukeinoista. On myös hyvä muistaa, että opiskelijoilla on monenlaisia tapoja oppia; saavutettavat palvelut ja materiaalit tukevat tehokkaasti kaikkien käyttäjien monilukutaitoa.

Kirjastolaisten rooli on hyvin keskeinen aineistojen ja palveluiden saavutettavuuden viestinviejänä, oli se sitten asiakastyön lomassa annettava nopea tietoisku tai sitten laajempi, korkeakoulun henkilöstölle ja opiskelijoille tarjottava tiedonhaun koulutus.

Oppimista kaikille saavutettavin keinoin

Inspiroiva esimerkki oppimisen saavutettavuuden tehostamisesta on Universal Design for Learning (kaikille soveltuva oppiminen, UDL) -muotoiluajattelu. UDL:n tarkoituksena on varmistaa kaikille opiskelijoille monipuoliset, yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet sekä oppimisympäristöjen ja -aineistojen saavutettavuus. Olemme oppijoina kaikki yksilöitä.

UDL-viitekehyksen ja suunnitteluperiaatteet on luonut voittoa tavoittelematon koulutuksen tutkimus- ja kehitysorganisaatio CAST. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) hallinnoima, kansainvälinen Erasmus+ TINEL (Towards Inclusive eLearning) -hanke edistää UDL-muotoiluajattelua korkeakouluissa ja erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä. Hankkeessa kartoitetaan osallistavia sähköisen oppimisen käytänteitä, kehitetään työkaluja ja malleja, joilla parannetaan sähköisen oppimisen saavutettavuutta ja vahvistetaan henkilökunnan osaamista osallistavasta eOppimisesta UDL-näkökulmasta (UDeL, Universal Design for eLearning). Lisätietoa hankkeesta löytyy TINEL-hankkeen omilta sivuilta ja yhteistyökumppanin, Suomen eOppimiskeskus ry:n sivuilta.

Miten kaikille soveltuvan oppimisen periaatteita voisi hyödyntää käytännössä?

Keväällä 2020 järjestetty webinaari Esimerkkejä verkkomateriaalin saavutettavuustyöstä valaisi hyvin UDeL-viitekehyksen sisältöä. Verkossa katsottavissa olevan webinaaritallenteen alussa TINEL-hankkeen projektipäällikkö Merja Saarela esittelee UDL/UDeL-muotoiluajattelua ja sen soveltamista käytännössä. Hänen mukaansa opiskelijoille olisi tarjottava joustavia vaihtoehtoja oppimiseen. Opetus olisi suunnattava kohti dynaamisia, aktivoivia ja osallistavia käytänteitä sekä oppimisympäristöjä, irtaantuen perinteisestä, lähes pelkästään tekstipohjaisesta didaktiikasta ja oppimisaineistoista.

Merja tutustuttaa webinaarin kuulijat kaikille soveltuvan opetuksen suunnittelun pääperiaatteisiin. Oppimisen pohja on aiemmissa oppimiskokemuksissa ja myös genetiikan muovaamissa oppimiskäytänteissä. Nämä vaikuttavat aivojen tapaan prosessoida tietoa. Osa oppii paremmin kuuntelemalla, osa taas näkemällä. Kaikki alkaa siitä, että oppijalla on motivaatiota ja hän sitoutuu oppimiseen. Oppimista tukee se, että opintojen sisällöt tarjotaan multimodaalisina. Lisäksi opiskelijan olisi hyvä tunnistaa itse, miten hän oppii parhaiten. Tämä vaatii tuekseen oppimistehtävien eri vaihtoehtoja, oppimisyhteisön jäsenten taitojen täydentäessä toisiaan. Opettajalta vaaditaan ymmärrystä siitä, mitä opiskelijan halutaan oppivan. Selkein tehtävänanto on myös intuitiivisesti omaksuttavissa.

Merja painottaa esityksessään, että opetuksen verkkosisältöjen olisi hyvä olla WCAG eli verkkosisältöjen saavutettavuusohjeiden mukaisessa muodossa ja että puhe- ja tekstisisällöt olisivat tallennettuina eri formaatteihin, esimerkiksi teksti puhuttuna ääneen tai tekstitettynä videona ja että visuaalinen informaatio olisi saatavilla myös kuvailtuna. Saman informaation jakaminen tulisi olla mahdollista myös eri muotoisina materiaaleina kuten esityksenä, dokumenttina, kuvana, videona, podcastina tai e-kirjana. Tämä mahdollistaisi sen, että opiskelija voisi valita omalle oppimistavalleen ja tiedon vastaanottamis- sekä prosessointityylilleen sopivimmat ja itseään kiinnostavimmat vaihtoehdot. Tällöin maksimoitaisiin oman oppimisen tehokkuus.

Oppimisen tueksi avustavaa teknologiaa

Oppimisen apuna toimivat myös avustavan teknologian ratkaisut, joilla aineiston formaatti on muunnettavissa koneellisesti esimerkiksi tekstistä puheeksi. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi ReadSpeaker TextAid (teksti puheeksi -toiminto), käännösohjelmat ja Windowsin syventävä lukuohjelma. HAMKin verkkosivuilla ja Moodle-ympäristössä on käytössä ReadSpeaker-kuuntelutoiminto, siihen voi tutustua tarkemmin HAMKin verkkosivuilla.

Opiskelijoiden ohjeistaminen esteettömyysasetusten päälle asentamiseen kännykässä, tabletissa, kannettavassa ja muissa laitteissa on tärkeää, jotta opiskelijoille mahdollistuu tehokkain oppiminen jo opintojen varhaisessa vaiheessa.

Vinkkejä kuuntelun ja lukemisen apuvälineisiin löytyy muun muassa:

• Celianetin osiosta Kuuntelun ja lukemisen apuvälineitä ja myös englanniksi Listening and reading aids
• Erilaisten oppijoiden liiton Apua digitaalisista työvälineistä
• AbilityNet-sivuston Help making your device easier to use -ohjeesta.

Olen itse mukana korkeakoulukirjastojen ja Celian yhteisessä, Saavuta e-kirja -suunnittelutyöryhmässä, jonka tarkoituksena on kehittää vuodelle 2021 yhteinen työpajamalli korkeakoulukirjastojen käyttöön. Työpajarungon avulla voidaan jatkossa perehdyttää opiskelijoita, opetushenkilöstöä sekä korkeakoulukirjastojen henkilökuntaa e-kirjojen saavutettavuustoimintoihin ja niiden monipuolisempaan hyödyntämiseen. 

Löydöksiä tietokantojen saavutettavuudesta

Kirjastot ovat vallitsevassa koronatilanteessa alkaneet panostaa e- ja äänikirjavalikoimiinsa ja myös kustantajat ovat kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota aineistojen sekä käyttöliittymien saavutettavuuteen. Saavutettavuus on huomioitu myös laajemmin ammattikorkeakouluissa, esimerkiksi HAMKin henkilöstöpäivillä 19.8. saavutettavuus oli keskeinen teema kirjastonkin puheenvuorossa.

E-kirjat julkaistaan saavutettavana PDF-tiedostona ja myös EPUB-muotoisena, mikä mahdollistaa lukemisen apuvälineiden avulla. Saavutettavuus vaihtelee kuitenkin palveluittain, esimerkiksi DRM-käyttöoikeussäädösten vuoksi.

Saavuta e-kirja -työryhmän jäsenet ovat syksyn aikana testanneet valikoitujen kotimaisten ja kansainvälisten e-kirjapalveluiden saavutettavuustoimintoja, kuten palveluiden lue ääneen -toimintoja sekä näytön optimointimahdollisuuksia (kontrasti, taustaväri ja suurentaminen) eri selaimia hyödyntäen.

Jaan tähän työryhmän tähän mennessä keräämiä löydöksiä aakkostettuna tietokannoittain. Voit poimia niistä talteen kiinnostavimmat ja työn kannalta olennaisimmat. Kannattaa tutustua myös tietokantojen omiin saavutettavuusoppaisiin, joita päivitetään jatkuvasti. Lisäksi on hyvä testata tietokantojen toimivuutta myös useammalla eri laitteella ja selaimella. Jos huomaat jonkin saavutettavuuteen liittyvän asian jääneen vielä listassa vaille huomiota, niin ota yhteyttä – lisätään se mukaan listaukseen.

Alma Talent

• Kirjoja voi kuunnella Mozilla Firefox -selaimen Read aloud-lisäosan avulla, suoraa lue ääneen -toimintoa ei vaikuttaisi olevan palvelussa itsessään tarjolla.
• Tarjolla on kaksi fonttikokoa, joiden erot eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Tekstit ovat osassa kirjoissa hyvin pienellä. Jos tekstiä haluaa suurentaa, on käytettävä selaimen omia ominaisuuksia ja näytön optimointia. 
• Kuvakkeilla on tekstivastikkeita, sivut ovat numeroitu. On huomioitava, että taulukot ja kuvat eivät välttämättä aina ole itsessään saavutettavassa muodossa. 

Ellibs Library ja Ellibs-sovellus

Ellibs Library:

• Ellibsin selainlukija ei ole yhteensopiva ruudunlukuohjelmien kanssa. 
• Ellibsissä ei ole suoraan lue ääneen -toimintoa e-kirjoille.
• Äänikirjaversiot ovat suoraan kuunneltavissa ja myös tietokirjallisuutta on myynnissä äänikirjoina. 
• Ellibsin kirjojen kuuntelu Mozilla Firefoxin Read aloud –toiminnolla riippuu kirjan DRM-suojauksista, jolloin se saattaa välillä lukea vain otsikot. 
• Jos Ellibsin kirjoja haluaa käyttää ruudunlukuohjelmalla, ne kannattaa ladata Adobe Digital Editions -ohjelmistoon ja kuunnella erillisellä ruudunlukuohjelmalla tätä kautta. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin ruudunlukuohjelma NVDA (Non-Visual Desktop Access) toimii ADE:n kanssa.   
• Tekstin suurentamismahdollisuudet riippuvat siitä, missä muodossa kirjan tiedosto on. PDF-muotoisissa kirjatiedostoissa sivujen sisältö on määritelty kiinteästi, eikä tekstin tai muiden elementtien kokoa voi dynaamisesti muuttaa. 

Ellibs-sovellus:

• Kun ePub-muotoinen kirja on auki, optimointiasetukset näkyvät oikean yläkulman rataskuvakkeen kautta. 
• ePub-muotoisilla tiedostoilla taustaväriksi on Android-laitteilla mahdollista valita valkoinen, seepia tai musta ja iOs-laitteilla päivä, yö tai seepia.
• Fonttia voi muuttaa ja fontin kokoa voi muokata. Android-laitteilla tekstin kokoa voi muuttaa fonttikokojen 10 - 48 välillä. Applen laitteilla vastaava toteutetaan liukuvasti.

Kirjatiedostojen toteutustapa vaikuttaa yksittäisen kirjan saavutettavuuteen. Kuvana toteutetut osat kirjaa eivät toimi ruudunlukuohjelmilla ja joskus taulukotkin on tehty vain kuvana.

Lisäksi julkaisijakohtaiset DRM-suojaukset vaikuttavat siihen, miten kirja toimii ruudunlukuohjelmalla.

Ebook Central

• Kirjan kuuntelu onnistuu Mozilla Firefoxin lisäosilla ja Microsoftin Edgen Lue ääneen -toiminnolla. Chromen lisäosa toimii vain Chromebookilla. Ebook Centralissa ei ole tarjolla omaa Text to speech -toimintoa.
• Huomioinut WCAG 2.1 AA-tason vaatimukset.
• Zoomaus onnistuu 300-%.
• Ruudunlukuohjelmaa (NVDA, JAWS, VoiceOver, Talkback jne.) käytettäessä on laitettava päälle Accessibility Mode. Accessibility Mode edellyttää erityisasetuksia asiakastilissä. Accessibility Mode ei ole käytettävissä mobiililaitteilla.
• Navigointi onnistuu näppäimistöllä ilman hiirtä (kaikkea aineistosta ei voi selata näin).
• DRM-suojaus vaikuttaa joissain tapauksissa niin, että kokoteksti on mahdollista ottaa käyttöön vain Adobe Digital Editions:in avulla.
• Lisätietoa Ebook Centralin sivuilta: Ebook Central Accessibility Statement
• Ebook Central Accessibility video on katsottavissa YouTubessa.

Ebsco

• Testattu Firefox ja Edge selaimilla, joilla artikkelien luku toimi hyvin. 
• Artikkeleissa on Ebscon itsensä tarjoama kuuntelumahdollisuus. Kun artikkeli on HTML muodossa, voi valita mm. eri korostusvärin tekstille, sanalle, lauseelle ja lukunopeuden. Myös lataus mp3-tiedostoksi on mahdollinen.  
• Kirjoja varten on ladattava erillinen lukuohjelma, joka vaihtelee selainten mukaan. Kirjojen kuuntelu onnistuu ruudunlukuohjelmilla: JAWS, NVDA, Talkback ja Voiceover ja Talkback.
• Huomioinut WCAG 2.1 AA-tason vaatimukset.
• Jos ladataan aineistoa PDF-muodossa ja käytetään PDF:n read aloud toimintoa, silloin ei tule erillisiä korostuksia.
• Suurin osa e-kirjoista on ladattava Adobe Digital Editions:iin, ADE tukee Voiceover, NVDA, and JAWS ruudunlukuohjelmia ja huomioi kontrastit ja selattavuuden näppäimistöllä.
• DRM-suojaukset vaikuttavat sisältöjen käyttöön.
• Zoomaus mahdollista +200-% riippuen aineistoista.
• Ebscon Flipster -lehtipalvelua voi käyttää sekä selaimessa että sovelluksessa. Tietokoneella käyttöliittymä toimii ruudunlukijalla, ja sivut ovat suurennettavissa (kuva eivät välttämättä luettavissa). Sovellus tarjoaa myös pelkän tekstinäkymän, jonka voi kuunnella sovelluksen omalla tekstinlukijalla.
• Ohjeita eri ruudunlukuohjelmiin yms. löytyy Ebscon omilta sivuilta.
• Tietoa Ebscon saavutettavuudesta laajemmin löytyy Saavutettavuuteen keskittyvästä osiosta.

Oppiportti/Terveysportti

• Palveluun ei ole rakennettu mahdollisuutta kuunnella aineistoja lukuohjelmistoilla.

Springer Link

• Pyrkii noudattamaan palvelussa WCAG 2.1 AA-tason vaatimuksia aina kuin mahdollista (vanhemmissa aineistoissa voi olla poikkeuksia).
• Tarjoaa ladattavaksi PDF- ja EPUB-muotoiset tiedostot.
• Fontin ja kontrastin säätömahdollisuus ja tukee näppäimistön käyttöä.
• Tukee viimeisimpiä ruudunlukuohjelmia.
• Ei sisällä raskaasti DRM-suojattua aineistoa vaan aineistoissa on näkymätön vesileima ja/tai vesileimat tekstin ulkopuolella, jotta ne eivät estä ruudunlukuohjelmistojen normaalia käyttöä.
• Springer kertoo saavutettavuudestaan.

Saavuta e-kirja -työryhmän työskentely jatkuu ja kokoonnumme seuraavan kerran yhteisesti alkuvuodesta 2021. Otamme mahdollisesti vielä muita e-kirjapalveluita ja apuvälineitä tarkasteluun, jos tarpeen ja alamme suunnitella työpajamallille sopivaa rakennetta ja tehtävärunkoa yhdessä.

Suunnittelussa pyritään vahvasti siihen, että valitut e-kirjapalvelut ja apuvälineet ovat sellaisia, jotka on helppo ottaa käyttöön korkeakoulun arjessa. Työpajamalli toteutetaan todennäköisimmin verkkoaineistona, jota voi käyttää avoimesti ja millä tahansa alustalla ja jonka voi mukauttaa myös lähiopetukseen. Työpajamalliprototyypin lisäksi pohdinnassa on tarjota sisällöistä myös itseopiskelumahdollisuus.