Saadako vai eikö saada? – Tunnelmia Oslon kaukopalvelupäiviltä

Osallistuin 15.10.-17.10.2014 pidetyille pohjoismaisille kaukopalvelupäiville (Nordic ILL). Kaukopalvelupäivät järjestetään kerran kahdessa vuodessa ja tällä kertaa paikkana oli sateinen Oslo. Vaikka konferenssi kulkee kaukopalvelupäivien nimellä, on se kaukopalvelun lisäksi paljon muutakin. Aiheeseen liittyy kiinteästi myös kokoelmien hallinta ja referenssi. Pääsin osallistumaan konferenssiin STKS:n edustajana.

Keskiviikon katastrofi
Ensimmäisenä päivänä eli keskiviikkona ohjelmassa oli tutustumisreissut Oslon yliopiston kirjastoon tai vaihtoehtoisesti Oslon kaupunginkirjastoon. Olin ilmoittautunut yliopiston tutustumisreissulle, koska tieteellisestä kirjastosta itsekin olin. Illalla oli vielä juhla National Libraryssa. En päässyt kuitenkaan osallistumaan kumpaankaan, sillä sairastuin yllättäen edellisenä yönä enkä päässyt aamulla ylös vuoteesta. Päiväni kului siis ohjelmasta poiketen vuoteessa lojuen ja särkylääkkeitä napsien.
Hotelli Oslossa, missä kului ensimmäinen päivä sairastellen.

Torstai on toivoa täynnä
Seuraavaksi aamuksi pistin kellon päättäväisesti soimaan.  Suoritin aamutoimet ja siirryin toiveikkaana aamupalalle. Kuten mainoskin sen kertoo; hyvä ruoka, parempi mieli, joten aamupalalla alkoi olo jo hiukan kohentua. Eiköhän tässä pysty esityksiäkin kuuntelemaan, kun ei tarvitse tehdä muuta kuin istua ja kuunnella. Onnekseni konferenssi oli samassa hotellissa kuin yöpyminenkin, joten ei tarvinnut tehdä muuta kuin siirtyä eri kerrosten välillä.

Konferenssin otsikkona oli "To get or not to get? Opportunities and challenges in Nordic ILL". Päivien teemana oli kirjastojen rooli palvelujentarjoajana: miten kirjastot voivat tarjota loppukäyttäjälle pääsyn tietoon konsortioiden, lisenssien ja pay-per-view"n aikakaudella.

Ensimmäinen varsinainen konferenssipäivä alkoi tervetulotoivotuksin sekä pormestarin humoristisella puheenvuorolla. Ohjelmaa jatkoi keynote-puhuja Harald von Hielmcrone, joka puhui otsikolla "Copywrite crisis?". Harald von Hielmcrone esitys käsitteli otsikkonsa mukaisesti tekijänoikeuksia ja sitä miten tekijänoikeudellinen tilanne muuttuu kun kohteena on sähköinen aineisto painetun aineiston sijaan.  Kun kirjasto ostaa painetun kirjan, kirjasto voi sen jälkeen tehdä kirjalla mitä haluaa. Sähköisen aineiston hankinnan yhteydessä sen käytöstä määrää lisenssisopimus eikä kirjasto näin ollen voi tehdä sillä mitä haluaa. Harald von Hielmcronen mukaan sähköisten aineistojen tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö ei tule muuttumaan lähitulevaisuudessa. Kirjastot tulevat jatkossakin olemaan lisenssisopimusten armoilla siinä miten sähköisiä aineistoja voidaan tarjota loppukäyttäjän käyttöön.

Lisäksi torstain ohjelmaan kuului seitsemän muuta esitystä, joihin kuului Pentti Vattulaisen esitys kansallisesta yhteistyöstä eri kirjastosektoreiden välillä eli Uudesta KirjastoJärjestelmästä (UKJ). Pentti Vattulainen esitteli eri kirjastosektoreita ja niiden kohtaamia haasteita. Esteitä kokoelmayhteistyössä eri kirjastosektoreiden välillä aiheuttavat tekijänoikeudet ja sähköiset aineistot. Kaukopalvelun suhteen yliopistokirjastot ovat jo tehneet keskenään yhteistyötä ja sopineet yhdessä kaukopalvelun periaatteista, kuten laina-ajoista ja maksuista. On hienoa, että yhteisiä linjauksia on tehty ja yliopistokirjastojen välillä kaukopalvelu on yhdenmukaistunut. Näin allekirjoittaneen näkökulmasta katsottuna kaukopalveluyhteistyö eri kirjastosektoreiden kesken tulee olemaan haasteellista, sillä käytössä on niin monenlaisia toimintatapoja. Omassa organisaatiossani Tampereen ammattikorkeakoulussa olemme hylänneet lähes tulkoon kaikki kaukopalveluun liittyvät maksut ja olemme voineet laskuttamisen sijaan keskittyä itse asiaan eli siihen miten tarjota aineistoa asiakkaan käyttöön asiakkaan kannalta helposti ja kätevästi. Negatiivisia puolia asian tiimoilta emme ole kokeneet.

Muihin torstain esityksiin kului mm. Subiton uuden China direct -palvelun esittely, EBSCOn sponsoriesitys sekä Norjan todella modernin varastokirjaston esittely. Paikallisessa varastokirjastossa aineistoa ei ole järjestetty hyllyluokkien mukaan, vaan koodien perusteella. Robotit noutavat aineistot säilytyspaikoistaan ja palautuva aineisto talletetaan poistuvan tilalle. Aineiston tietoihin tallennetaan käytetty koodi eli aineiston sijaintipaikka. Upeaa, mutta oletettavasti myös kallista.

Pitkä ja antoisa torstaipäivä huipentui iltajuhlaan. Aluksi nautimme aperitiivit ja kuuntelimme naapurissa sijaitsevan Oopperatalon nuorien sopraanojen hienoja tulkintoja eri oopperoista. Sen jälkeen siirryimme ravintolan puolelle nauttimaan kolmen ruokalajin illallista. Samalla tuli vaihdettua ajatuksia pöydässä istuvien suomalaisten ja tanskalaisten kollegojen kanssa.

Perjantain paneelikeskustelu
Perjantain aluksi Pentti Vattulainen esitteli IFLAa ja DDRS:n toimintaa. IFLAn ja sen toiminnan useimmat tuntevatkin, mutta DDRS voi olla vähän tuntemattomampi. DDRS on IFLAn sisällä toimiva foorumi kirjastoille ja yhteisöille, jotka haluavat saada tiedon formaatista riippumatta saataville ympäri maailmaa käyttämällä erilaisia aineistonjakamistekniikoita. DDRS:n tavoitteena on mm. laajentaa ja parantaa aineiston saatavuutta ja kaukopalvelua.  Lisäksi DDRS haluaa lisätä tietoisuutta aineiston jakamiseen liittyvistä innovaatioista, lisätä tietoisuutta aineiston jakamisen hyödyistä sekä lisätä kirjastojen mahdollisuuksia aktiivisesti ottaa käyttöön erilaisia aineiston jakamiseen liittyviä työkaluja ja palveluita.

DDRS:n toimenpiteisiin vuosille 2014 ja 2015 kuuluvat mm. www-sivujen päivittäminen, blogin ylläpitäminen,  IFLA voucherien käytön edistäminen sekä niiden jatkuvaan kehitystyöhön osallistuminen sekä ILDS -konferenssin järjestäminen Istanbulissa syksyllä 2015.

Lisäksi perjantain ohjelmaan kuului seitsemän  muuta esitystä sekä päivän päättänyt paneelikeskustelu. Esityksien aiheita olivat mm.  Norwegian Electronic Health Libraryn esittely sekä Islannin konsortion historia ja tulevaisuuden näkymät.

Norwegian Electronic Libraryn palvelut ovat vain sähköisiä ja ne on tarkoitettu erityisesti kaikille norjalaisille terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille, mutta palvelua voivat käyttää kaikki, joilla on norjalainen IP-osoite. Koska palvelu perustuu norjalaisiin IP-osoitteisiin, käyttöön ei tarvita erillisiä tunnuksia. Palvelu on rahoitettu julkisin varoin ja se on maksuton loppukäyttäjille. Palveluihin kuuluu mm. erilaisia tietokantoja ja lehtiä sekä esimerkiksi mobiiliaplikaatio lääkelaskentoja varten. Aplikaatio on käytettävissä iPhone- ja Android -puhelimilla.  Mobiiliaplikaatio pisti erityisesti silmään, sillä myös meillä TAMKissa opiskelijat joutuvat harjoittelemaan lääkelaskentaa ja sähköiselle apuvälineelle olisi varmasti käyttöä. Lisäksi Norjan malli on helppokäyttöinen kaikkien kannalta. Käyttäjille palvelut ovat helposti saavutettavissa ja ydinpalvelut ovat saatavissa yli instituutio- ja sektorirajojen. Kustantajille malli tarjoaa helpotusta, kun laskuja on vain yksi, tulot ovat hyvin ennustettavissa ja markkinat on täysin hallinnassa. Kirjaston kannalta palveluita on helppo hallinnoida ja niiden käyttö on helppo selittää käyttäjille.
Oopperatalo.

Myös Islannissa oli käytössä saman tyyppinen ratkaisu kuin Norjassa. Norjan tapaus koski vain terveysalan aineistoa, mutta Islannissa kaikki elektroninen aineisto oli kaikkien saatavilla islantilaisen IP-osoitteen avulla. Palvelut on järjestetty konsortion avulla, johon kuuluu noin 200 maksavaa jäsentä. Jäseninä ovat mm. yliopistot, yleiset kirjastot, instituutiot, terveysalan sektori sekä joitain yksityisiä instituutioita. Se mikä Islannin mallissa on erityisen poikkeuksellista on se,  että maksu on vapaaehtoista!  Uhkia kuitenkin on ilmassa: käyttö on vähenemään päin, budjettileikkaukset sekä epävakaa taloudellinen tilanne, Islannin kruunun mahdollinen devalvaatio. Koska palvelu tarjoaa käytännössä kaiken kaikille, ovat kaukolainojen määrät selkeässä laskussa.

Lisäksi perjantain ohjelmassa oli mm. yleisten kirjastojen kaukopalveluun liittyvän käyttäjäkyselyn esittely. Suomessa vuonna 2013 tehdyn kyselyn esitteli Erkki Lounasvuori. Tämän jälkeen kuultiin Norjassa kuluvana vuonna tehdyn käyttäjäkyselyn tulokset. Kyselyjen ja niiden tulosten vertailu on aika vaikeaa, sillä kyselyt ja niiden lähtökohtana olevat tarpeet ovat erilaiset. Suomen vähäiset kaukolainamäärät herättivät Erkki Lounasvuoren esityksen jälkeen keskustelua. Vastauksena tähän on tietysti Suomessa käytössä olevat kirjastokimpat ja seutuvaraukset, jolloin saman järjestelmän kautta kirja saadaan lainattua toisesta kirjastosta eikä kaukopalvelulle näin ollen ole tarvetta. Norjassa tilanne on toinen. Naapurikunnan kirjastossa saattaa olla tietylle nimikkeelle huima jono, kun taas omassa kirjastossa on kyseisellä teoksella vain kaksi käyttäjää.

Päivän virallisen ohjelman lopuksi oli paneelikeskustelu aiheenaan kaukopalvelun tulevaisuuden haasteet. Jokaisesta pohjoismaasta oli yksi edustaja, Suomea edusti Pentti Vattulainen. Suomen kohdalla oma haasteensa on maksut ja niiden kirjavuus, koska kirjastot saavat päättää niistä itse. E-aineistojen saatavuus on rajattu pääasiassa kouluihin, eikä työssäkäyvällä ole samanlaista mahdollisuutta päästä e-aineistoihin käsiksi. Kaukopalvelu on vähenemään päin kaikilla sektoreilla. Lisäksi tekijänoikeudet puhuttavat. Pääasiassa muiden pohjoismaiden edustajien puheenvuorot koskettivat samoja teemoja ja keskustelun perusteella juurikin e-aineistot ja niiden saatavuus sekä tekijänoikeudet olivat suuria tulevaisuuden haasteita. Kaukopalvelun määrä on kaikissa pohjoismaissa laskemaan päin.

Lopuksi
Omalla kohdallani pohjoismaiset kaukopalvelupäivät olivat astetta rankempi kokemus yllättävän sairastumisen takia. Siitä huolimatta ensimmäisenä ajatuksena päiviä miettiessäni ei tule mieleen sairastuminen ja kaikki ne buranat joita tuli nautittua. Mieleeni tulee monta mukavaa ajatusta. Esimerkiksi päivien kiinnostava ohjelma: On jännä huomata miten erilailla kirjastoon liittyvät palvelut voidaan järjestää näinkin samanlaisissa yhteiskunnissa kuin pohjoismaat. Siitä huolimatta olemme kaikki samanlaisten haasteiden äärellä. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu e-aineistojen saatavuus ja käyttö sekä tekijänoikeudet. Lisäksi oli mukava tutustua hiukan paremmin suomalaisiin ja kv- kollegoihin. Järjestelyt olivat onnistuneet, konferenssin järjestäminen majoituksen kanssa samassa hotellissa oli erittäin käytännöllistä. Myös ruoka oli maistuvaa. Matkustaminen Norjaan oli yllättävän helppoa ja mukavaa. Ehkäpä kahden vuoden päästä sitten Kööpenhaminaan...

Kaikki esitykset löytyvät täältä.