Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluala pitää tiivistä yhteyttä työelämään pitääkseen koulutuksen ajan tasalla ja kehittääkseen työelämän tarvitsemia taitoja. Yksi tapa tähän työelämäyhteistyöhön on pyöreänpöydän neuvottelut, joita koulutusala järjestää työelämän edustajien kanssa joka vuosi. Tänä vuonna vuorossa oli tieteellisten kirjastojen pyöreä pöytä ja se järjestettiin Teamsissa. Mistä tässä oli oikein kyse ja mitä keskusteluista saatiin irti?
Työelämälähtöisyys on yksi onnistuneen koulutuksen edellytyksistä. Ammattikorkeakoulussa suoritettava kirjastoalan tradenomin tutkinto pyrkii antamaan hyvät ammatilliset perustaidot keskeisimpiin työtehtäviin. Painopiste on käytännön osaamisessa, teoriaa unohtamatta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on vuodesta 1992 alkaen kouluttanut kirjastotradenomeja työelämän palvelukseen. Moni työllistyy yleisiin kirjastoihin, mutta myös tieteelliset kirjastot ovat opiskelijoille kiinnostava vaihtoehto.
Laadukasta koulutusta ei voi järjestää, jos työelämän alati muuttuvia vaatimuksia ei tunneta korkeakoulussa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tämän takia järjestänyt vuosittain niin kutsutun ”pyöreän pöydän” tapaamisen, jossa oppilaitosten ja työelämän edustajat pääsevät vaihtamaan mielipiteitä. Painopiste on ennen muuta kirjastojen alati muuttuvien tarpeiden kuuntelemisessa. Se mahdollistaa ketterän reagoimisen työelämän muuttuviin tarpeisiin. Pyöreä pöytä järjestetään vuorovuosittain tieteellisten ja yleisten kirjastojen kanssa. Tänä vuonna tapaaminen pidettiin verkossa tieteellisten kirjastojen edustajien kassa. Siihen osallistui 12 tieteellisten ja erikoiskirjastojen edustajaa ja koko SeAMKin kirjastoalan oppituolin henkilökunta.
Muuttuvan kirjaston haasteet
Kirjastoala on aina 1990-luvun puolivälistä ollut valtavan muutoksen kourissa ennen muuta tietoteknisen kehityksen takia. Kirjastolaisista on tullut tietotyöläisiä, joilta edellytetään jatkuvasti yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja. Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja se heijastuu suoraan osaamistarpeisiin. Perinteinen kirjastoalan perusosaaminen ei enää riitä, vaikka se toki on hallittava.
Tieteellisten kirjastojen ja yleisten kirjastojen tarpeet poikkeavat jossain määin, mutta lähtökohtaiesti monet osaamisen alueet ovat tärkeitä kaikissa kirjastotyypeissä. Mitkä sitten ovat ne erikoiskirjastojen ja tieteellisten kirjastojen esiin nostamat koulutustarpeet, joihin oppilaitoksen halutaan erityisesti tässä ja nyt reagoivan?
Päivänpolttavat teemat
Kirjastot nostivat keskeiseksi teemaksi tekoälyn, jonka ymmärrystä ja osaamista tarvitaan ja tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän. Opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja tutkijoille tekoäly on yhtä lailla haaste kuin mahdollisuus. Sen vuoksi kirjaston tulee pystyä tukemaan keskeisiä asiakasryhmiään siihen liittyvissä kysymyksissä.
Työn ja työympäristön muutos vaikuttaa myös siihen, että perinteiseen kirjastologistiikkaan perustuva työ vähenee. Sen sijaan erikoiskirjastoissa ja tieteellisissä kirjastoissa tietotyö korostuu entisestään.
Yhteistyötä parempaa osaamista
Työelämäyhteistyö oppilaitoksen ja kirjastojen välillä mahdollistaa entistä paremman, kirjastojen tosiasiallisia tarpeita vastaavan koulutuksen. Harjoittelujakso ja opinnäytetyö ovat yksi tämän yhteistyön muoto. Myös erilaiset projektit hyödyttävät kumpaakin osapuolta.
Pyöreän pöydän keskusteluissa tuli myös esiin se, että tieteellisiä kirjastoja ja erikoiskirjastoja tulisi markkinoida opiskelijoille enemmän harjoittelupaikkoina. Myös erilaiset virtuaalivierailut tieteellisissä kirjastoissa ja osallistuminen niiden järjestämiin seminaareihin olisivat opiskelijoiden kannalta hyödyllisiä tapoja perehtyä tieteellisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen maailmaan.
Mitä koulutusta tarvittaisiin?
Seinäjoen ammattikorkeakoulu pyrkii reagoimaan mahdollisimman ketterästi alan työelämän tarpeisiin. Osa oppimisesta jää väistämättä työpaikoille – esimerkiksi erilaisia kirjastojärjestelmiä on paljon ja kussakin kirjastossa on eri asioissa omia käytänteitä.
Muutamat teemat nousivat kuitenkin selkeästi esiin, kun mietimme yhdessä sitä, mikä erityisesti hyödyttäisi tieteellisiä kirjastoja ja erikoiskirjastoja. Esimerkiksi metadatan syvempi ymmärrys ja avoimen tieteen tuntemus nousivat teemoiksi, joihin tulisi panostaa enemmän. Erityisesti tieteenominaispiirteiden ja luotettavuuden näkökulma nousi keskusteluissa esiin. Opiskelijoiden on kyettävä suodattamaan disinformaatio sitä informaatiotulvasta, johon hän työssään joutuu.
Niin yleisissä kuin tieteellisissä kirjastoissa asiakaspalvelun ja projektiosaamisen merkitys on merkittävä. Siihen, kuten moneen muuhunkin keskustelussa mainittuun osa-alueeseen panostetaan jo nyt. Laaja-alainen ammatillinen perusosaaminen ja kokonaisvaltainen ymmärrys kirjastoalasta osana yhteiskuntaa on hyvä pohja, jolle rakentaa tulevan ammattilaisen identiteettiä.
Kommentit