PUKI vaiko ASTU – haaste Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastolle

Mikä ihmeen PUKI tai ASTU ja miten se liittyy kirjastoon? Tässä vastaus: PUKI on lyhennys tai lempinimi sanoista puhuttujen kielten tulkki. Nykyään samasta opiskelijaryhmästä käytetään myös nimitystä ASTU eli asiointitulkit. Jos ihmettelet tämän artikkelin otsikkoa, niin nuo kaksi ovat vain lyhenteitä opiskelijaryhmistä. Tuollaisiin samanlaisiin lyhennehirviöihin jokainen ammattikorkeakoulussa työskentelevä törmää joka päivä.

Suomen kansainvälistyessä maahanmuuttajien lukumäärä kasvaa, joka tarkoittaa, että koulutettuja tulkkeja tarvitaan enenevässä määrin maahanmuuttajien sekä viranomaisten välisiin asioimistilanteisiin esim. sosiaali- ja terveysalalla sekä osaajia poliisi- ja oikeustulkkaukseen (www.diak.fi.)

Puhuttujen kielten tulkki saattaa kuulostaa monista kummalliselta. Sillä halutaan kuitenkin tehdä pesäero viittomakielen tulkkeihin, joita Diakin Turun toimipisteestä on valmistunut jo pidemmän aikaa. Pian meiltä Helsingistä sekä Turusta valmistuu siis puhuttujen kielten tulkkeja. Kielet painottuvat sinne harvinaisimpien kielten akselille melko ääripäähän kuten somali, kurdi (soranin murre), turkki, arabia, kiina sekä vietnam. Tosin kielet hieman vaihtelevat eri vuosina uuden ryhmän aloittaessa. Vain ensimmäisenä vuonna opiskelijaryhmät aloittivat sekä Helsingissä että Turussa, muuten jommassa kummassa toimipaikassa.

Asioimistulkkaus (YSA) on nykyään jo melko vakiintunut termi. Englanniksi siitä käytetään termiä community interpreting tai liaison interpreting. Asioimistulkkaus ei ole pelkästään viranomaisen ja maahanmuutajan vuoropuhelua, vaan asioimistulkkauksena voidaan pitää kaikenlaista erilaisten asioiden hoitamista niin työhön, vapaa-aikaan kuin juhlatilanteisiin kuuluvaa tulkkausta. Asioimistulkkaus rajaa pois esim. liikeneuvottelut tai työmaatulkkkaukset (Isolahti, 2013, 83-84.)

Diakonia-ammattikorkeakoulu aloitti PUKI-opiskelijoiden kouluttamisen vuonna 2011. Tietenkin suunnitelmat ulottuvat kauemmaksi, myös kirjastossa. Aloitimme hyvissä ajoin suunnitella kirjastopalvelujen toteuttamista uudelle opiskelijaryhmälle, mutta ainahan aika tuntuu loppuvan kesken.

Asioimistulkkien koulutus on siis uusi ammattikorkeakouluissa ja Diak onkin tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakoulu, joka vastaa koulutuksesta. Asioimistulkiksi voi toki opiskella esim. oppisopimuksella. Perinteisesti tulkkeja valmistuu yliopistoista, mutta siellä opiskelu eroaa meidän tarjoamastamme koulutuksesta.

Nyt ensimmäisen PUKI-ryhmän opiskelijat viimeistelevät opinnäytetöitään ja ensimmäset valmistautunevat ennen vuoden vaihdetta. Heidän ammattinimikkeensä tulee olemaan tulkki (AMK). Tosin saman tutkintonimikkeen saavat myös viittomakielen tulkit. Todistuksesta ilmenee valmistuuko asioimistulkiksi vaiko viittomakielen tulkiksi.

Haaste kirjastolle?
Kun kirjoitan otsikossa haasteesta kirjastolle, tarkoita ennen kaikkea sitä, millainen haaste se on ollut minulle. Enhän toki kaikkea ole tehnyt itsekseni, mutta olen kuitenkin eniten ollut vastuussa täällä Helsingissä PUKI:laisten kirjastotarpeista. Kiitos kuuluu myös siis työkavereille.

Helsingin PUKI-kokoelma luotiin lähes nollapisteestä. Turussa on jo pitkään opiskeltu tulkkauksen teoriaa (viittomakielen tulkit), joten pystyimme konsultoimaan sieltä apua. Samoja hyväksi havaittuja teoriakirjoja pyrittiin sitten hankkimaan myös Helsinkiin. Kuitenkin hankintatyöhön on mennyt keskimääräistä enemmän aikaa, sillä asioimistulkeista ei aivan hirveitä määriä tutkittua tietoa ole. Viime vuonna ilmestyi tietoni mukaan ensimmäinen tulkkaukseen keskittyvä väitöskirja: Nina Isolahden Tulkkauksen tarkkuus rikosoikeudenkäynnissä – saavuttamaton ihanne. Nina Isolahti oli myös käynnistämässä Diakin PUKI-opintolinjaa.

Hankinnassa pitää yrittää ennakoida, minkälaista kirjallisuutta henkilökunta ja opiskelijat tulevat tarvitsemaan tässä vuosien saatossa. Pyrimme takautuvasti hankkimaan mahdollisimman laajan sekä tarkoituksenomaisen kokoelman niin kääntämiseen kuin tulkkaukseen liittyvää aineistoa. Kirjojen lisäksi pyrittiin hankkimaan laadukas ja kattava lehtikokoelma. Sanastotyö, kielenhuolto, etymologia sekä kielitieteen metodikirjat ja vertaileva kielitiede olivat myös hankinnan kohteina.  Onneksi meillä on jo valmiiksi hyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kokoelma, jota pyrittiin painottamaan uusista, erilaisista näkökulmista.  Hankittiin myös ehkä tavallista enemmän viranomaistietoa.

Sanakirjojen hankinta on ollut yksi kompastuskivistä. Suomeksi pienten kieliryhmien sanakirjoja ei valitettavasti ole kovin hyvin saatavilla. Tähän samaan ongelmaan on toki törmännyt jo aiemmin, mutta tulkkiopiskelijat tarvitsisivat jo kattavampia sanakirjoja. Englanniksi sanakirjoja (sekä tulkkaukseen liittyviä kirjoja) toki löytyy paremmin, mutta opiskelijoiden englannin kielen taito ei välttämättä ole kovin vahva. Ostimme MOT-sanakirjan laajennuksen, mutta sekin on enemmän yleissanakirja, joka ei yksinään riitä ammattitulkin työkaluksi.

Olen myös pyrkinyt haravoimaan internetistä mahdollisimman hyödyllisiä vapaita verkkoaineistoja, joita on luetteloitu  Diana-tietokantaan.

Tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetusta ja ohjausta
Alusta pitäen olen saanut olla mukana suunnittelemassa aikatauluja milloin tiedonhaun/informaatiolukutaidon opetusta järjestetään. Tietenkin muu opetus huomioiden.  Lähiopetustunneilla olen pyrkinyt esittelemään heidän tarvitsemiaan dokumentteja, aineistoja sekä tietokantoja mm. Edilexiä, Terveysporttia sekä artikkeliviitetietokantoja.

Ensimmäisellä lukukaudella opiskelijat suorittavat tiedonhaun ja informaatiolukutaidon osaamiskokeen oppimisalusta Fronterilla. Osaamiskoe on myös räätälöity PUKI-opiskelijoita varten. Tiedonhaun merkeissä oppitunneilla olemme tavanneet 3-4 kertaa näiden reilun kolmen vuoden aikana. Olen myös tarvittaessa saanut lisää opetusresurssia. Itse asiassa opiskelijat ovat jopa pyytäneet lisää oppitunteja Nellin käyttöön. Nelli-portaalin opettaminen on mielestäni aina ollut haastavaa, mutta vielä haastavampaa se on ei-äidinkielenään suomea puhuvalle. Kun Finna laajenee ja kehittyy, niin se toivottavasti vastaa paremmin opiskelijoiden tiedontarpeeseen.

Tietopalvelu on tietenkin ollut paljon spontaanimpaa ja aineistoja on etsitty kasvokkain, puhelimitse, sähköpostilla. Opiskelijat voivat myös varata henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta joko kasvokkain taikka AC:n välityksellä.

Oma haasteensa on ollut siinä, että uuden kokoelman pystyttäminen on tapahtunut siinä muun kirjastotyön lomassa. Kun Diakissa alkoi vuonna 2006 DSS-tutkinto (Degree of social services), otin vastatakseni heidän kirjastopalvelunsa. Mielenkiintoinen haaste, joka on auttanut myös tässä PUKi-kirjastopalvelujen pystyttämisessä.

Vaikka itse olen perustutkinnoltani lingvisti, olen oppinut paljon sisällöllisesti ja tutustunut aivan uuteen terminologiaan. Nämä reilut kolme vuotta on mennyt todella nopeasti. Olen tutustunut upeisiin ihmisiin ja opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa on ollut mukava työskennellä. Kehittämistyö jatkukoon!

Lähteet:

Isolahti, Nina 2013. Tulkkauksen tarkkuus rikosoikeudenkäynnissä – saavuttamaton ihanne. Tampere University Press

www.diak.fi