Pietarin kirjastot – sekoitus historiaa ja nykyaikaa
20.09.2017
Pietarissa on 245 kirjastoa. Vierailimme niistä neljässä: kahdessa valtion kirjastossa sekä yliopistokirjastossa ja yleisessä kirjastossa. Sovimme kaikki vierailut etukäteen ja se onnistui helposti sähköpostitse.
Matkajärjestelyt sujuivat vaivattomasti, koska olimme osa Metropolian AMK:n opintomatkaryhmää. Ohjelmaan kuului vierailuja yrityksiin ja yliopistoihin sekä kulttuuria. Liikuimme opiskelijaryhmän mukana aina kun omilta kirjastovierailuilta ehdimme.
UNECONin tieteellinen yliopistokirjasto
Ensimmäisenä vierailukohteena oli UNECONin kirjasto. Saint-Petersburg State University of Economics on yksi Metropolian partnerikorkeakouluista, johon opiskelijat voivat hakea vaihtoon. Venäjällä ei ole ammattikorkeakouluja, vaan yliopistoja ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Koulutusjärjestelmää on modernisoitu 1990-luvulta lähtien, jonka johdosta yliopistojen määrää on vähennetty. (2)
UNECON syntyi vuonna 2012, kun kolme yliopistoa yhdistettiin.
UNECONissa on Venäjän suurin taloustieteen kirjasto. Pääkirjaston lisäksi on kaksi muuta toimipistettä. Henkilökuntaa on 45. Asiakkaita eli opiskelijoita ja henkilökuntaa on 38 000. Kirjasto on avoin myös ulkopuolisille asiakkaille, kylläkin ilman lainaoikeutta. Kokoelmaan kuuluu 1,5 miljoonaa nidettä. E-aineistolistasta löytyy parisenkymmentä palvelua.
Asiakkaat etsivät kirjat kirjaston verkkopalvelusta ja käyvät lainaamassa tilaamansa kirjat lainaustoimistosta. He eivät pääse kirjahyllyille selaamaan tai hakemaan itse kirjoja. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita palvellaan erityisen hyvin. Valmis kirjapaketti odottaa lainaustoimistossa lukukauden alussa. Lainaustoimiston tiskillä on ilmoitus: Jos kirjastonhoitaja ei ole paikalla, soita kelloa. Huoneen nurkassa on hyvin tutun näköinen pöytä: sekalainen kokoelma poistokirjoja, joita saa ottaa ilmaiseksi mukaan. Tiskillä taas myydään opettajien lahjoittamia ylimääräisiä kirjoja, 50 ruplaa eli n. 80 senttiä kappale.
Yliopistokirjaston arjen haasteet
Kirjaston arkeen liittyy hyvin samanlaisia haasteita kuin meillä Suomessa. Takana on kolmen yliopiston yhdistyminen ja sen myötä suurempi kirjasto. Kirjaston määrärahat ovat fuusion myötä pienentyneet. Myöskin työntekijöiden määrää on vähennetty. Mikä neuvoksi? Muutamia ratkaisuja tuli esille vierailun aikana. Uusien opiskelijoiden infot on korvattu kaikille jaettavilla paperiesitteillä. Kirjasto tekee yhteistyötä kahden kulttuuri-instituution kanssa. Lisäksi kirjasto on saanut lahjoitusrahaa isoihin hankintoihin.
Yhteistyötä ja lahjoitusrahaa
Uneconin Kiina-sali on perustettu pari vuotta sitten yhteistyössä Konfutse-keskuksen kanssa. Kirjasto tarjoaa tilan ja kiinalaiset ovat sisustaneet sen sekä hankkineet aineiston, tietokoneet, ison kosketusnäytön sekä e-kirjojen ja lehtien lukulaitteen. Hiukan hankalaa on kuulemma se, että kukaan kirjaston työntekijöistä ei osaa kiinaa. Onneksi opiskelijat ovat auttaneet tekstien kääntämisessä. Kirjoja ei lainata ulos. Kirjasto on avoinna klo 14-17. Tilassa pidetään myös kiinan kielen luentoja.
Roland Berger ja Goethe-instituutti ovat saksalaiset yhteistyökumppanit, jotka ovat kustantaneet tietokoneet kirjaston Information and Education Center -saliin. Tässä salissa on pisimmät aukioloajat, 10-19 arkisin. Myös perinteinen hiljainen lukusali löytyy. Lukusalissa on opiskeltu 1800-luvulta lähtien. Välissä on ollut muutaman vuoden katkos, kun tila toimi sotilassairaalana.
Harvinaisten kirjojen huone on suljettu asiakkailta. Huone on lattiasta kattoon täynnä korkeita kirjahyllyjä, jotka on saatu lahjoituksena. Pöydälle on koottu muutamia kirjoja meitä varten. Saamme ihastella mm. Venäläisten kapakoiden historiaa (1868) sekä Sidney Webbin ja Harold Coxin klassikon The Eight Hours Day (1893) käännöstä. Osa kirjoista on digitoitu ja se on onnistunut lahjoituksena saadulla isolla skannerilla. Kirjat löytyvät verkkopalvelusta ja niitä voi tilata sitä kautta.
Jeltsin-kirjasto: kansa, valta, maa, kieli
Toinen vierailukohteemme oli Boris Jeltsinille nimetty presidentaalinen kirjasto. Kirjasto on presidentin hallinnon alainen ja sillä on kansalliskirjaston status. Kirjastossa on näyttelysaleja, multimediakeskus ja suuri tila suuria tapahtumia varten. Oppaan kertoman mukaan tila on rakennuksen entinen sisäpiha. Esillä oli ajankohtainen Venäjän vallankumouksen 100-vuotisnäyttely, seinille on ripustettu museoissa säilytettävien maalausten kopioita.
Jeltsin-kirjasto sijaitsee synodille ja senaatille vuosina 1829-1835 valmistuneessa rakennuksessa. Se on Pietariin useita merkittäviä rakennuksia suunnitelleen italialaissyntyisen arkkitehdin Carlo Rossin viimeinen suurempi työ. Neuvostoaikana ja sen jälkeen vuoteen 2006 rakennuksessa sijaitsi historiallinen arkisto.
Vierailijat ilmoittavat henkilötiedot etukäteen, kirjastoon mennään turvatarkastuksen läpi, tavarat läpivalaistaan ja passit tarkastetaan. Tutustumiskierros tehdään oppaan johdolla, ja maastopukuinen vartija seuraa mukana. Erikoiset puitteet ja kirjaston asiakkaiden poissaolo antavat hämmentävän vaikutelman kirjastosta. Kirjastoon tehdään tutustumisvierailuja, mutta missä ovat tietokoneilla vanhoja asiakirjoja tutkivat varsinaiset asiakkaat? Rekisteröityneet asiakkaat voivat käyttää aineistoja etänä, ehkä kirjoja tutkitaan kotoa käsin?
Varsinaisesti Jeltsin-kirjasto onkin verkkokirjasto. Digitoituja aineistoja on koottu Venäjän suurimmista kirjastoista ja arkistoista. Kokoelmiin kuuluu yli 500.000 dokumenttia, joista yli 140.000 on vapaa pääsy verkkosivujen kautta. Opas on ystävällisesti ottanut esille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevan haun tulokset, joiden joukosta löytyy mm. Helmikuun manifesti.
Jeltsin-kirjasto sijaitsee Pietarin keskustassa historiallisessa rakennuksessa, jossa kohtaavat maallinen ja hengellinen valta. Rakennuksesta löytyvät kirjaston lisäksi synodi sekä patriarkan ja presidentin työhuoneet. Rakennuskokonaisuuden toisessa osassa toimii Venäjän perustuslakioikeus. Tämä kaikki selittänee mahtavat turvajärjestelyt.
Jeltsin-kirjasto kertoo Venäjän valtion suuruudesta ja mahtavuudesta. Kokoelmat on jaettu teemoihin, jotka ovat kaiken kattavasti Venäjän kansa, Valtiovalta, Venäjän maa ja Venäjän kieli. Kirjastossa on esillä Venäjän perustuslain toinen alkuperäiskappale.
Venäjän kansalliskirjasto
Venäjän kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee aivan Pietarin keskustassa Nevski prospektilla. Opastettu kierros kestää reilun tunnin ja pääsemme kiertämään lukuisia kauniita huoneita. Yhdessä salissa opas raottaa valkoista verhoa ja näemme Katariina Suuren patsaan. Hän perusti kirjaston vuonna 1795 ja avajaiset pidettiin 1814.
Kirjaston kokoelmiin kuuluu nykyisin yli 35 miljoonaa nidettä sekä lisäksi muita julkaisuja ja painatteita kuten valokuvia, julisteita, postikortteja, karttoja jne. Täällä on sama toimintatapa kuin yliopistokirjastossa. Asiakkaat pääsevät itsenäisesti käyttämään vain käsikirjaston kirjoja. Suurin osa aineistosta on suljetuissa tiloissa ja niitä saa nähtäväksi vain tilaamalla. Hyllyistä löytyykin kirjoja, joita kukaan ei ole koskaan lukenut tai selannut. Näiden kirjojen sivuja ei ole leikattu auki. Kirjastossa on myöskin edelleen valtavasti kortistolaatikoita, joiden päivittäminen on lopetettu.
Kirjaston harvinaista aineistoa esitellään asiakkaille näyttelyissä ja verkossa. Vierailumme aikana kirjastossa on kaksi näyttelyä: Venäjän vallankumouksesta 100 vuotta sekä Venäjän kansallispankki RNB:n julkaisuja ja historiaa esittelevä näyttely. Verkkosivuilta löytyy paljon kuva-aineistoa, jonka käyttö on sallittu ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Siellä esitellään esimerkiksi venäläisiä joulukortteja.
Vierailun jälkeen mietimme mikä tulee olemaan Kansalliskirjaston tulevaisuus. Venäjällä on kolme isoa valtion kirjastoa. Pietarissa kaksi ja Moskovassa Venäjän valtionkirjasto, joka hoitaa monia kansalliskirjaston tehtäviä. Uutisia Venäjän valtionkirjaston ja Kansalliskirjaston yhdistämisestä on liikkeellä.
Gogol-kirjasto on toista maata
Vaikka Venäjällä kirjastot ja lukeminen ovat edelleen arvossaan, täytyy sielläkin kirjastojen perustella olemassaoloaan muuttuvassa mediamaailmassa. Kysymys on tuttu: Mihin kirjastoa enää tarvitaan? Kirjat löytyvät netistä ja kaikilla on älypuhelin. Kirjaston brändäys, tilojen visuaalisuus ja muunneltavuus kuulostavat myös tutuilta, samoin tilojen tarjoaminen erilaisille tapahtumille ja e-aineistojen kasvava merkitys.
Nikolai Gogolin mukaan nimetty yleinen kirjasto uudistettiin perin pohjin ja rohkea teko kannatti, sillä vierailijoita tulee edelleen eri puolilta Venäjää ihmettelemään lopputulosta! Uudistunut Gogol-kirjasto avasi ovensa vuonna 2013. Gogolin nimi ja ikoninen kuva muodostavat logon, ja kulmikasta kyrillistä g-kirjainta on hyödynnetty kirjaston sisustuksessa ja opasteissa.
Gogol-kirjasto oli arkkitehtitoimisto Kidz Designin ensimmäinen projekti, ja toimisto on sen jälkeen suunnitellut muitakin kirjastoja ja erilaisia julkisia tiloja. "Olohuoneen" ja "yhteisen tilan" suunnitteluun arkkitehtitoimisto haki inspiraatiota Euroopasta, ja kirjasto onkin suunniteltu paikaksi, jossa voi olla ja tehdä erilaisia asioita. Tee virtuaalinen kierros kirjastossa (Kesto 3:51 min).
Kirjastoa meille esitelleet kaksi työntekijää kertoivat innostuneesti työstään. Työyhteisö on heille kuin koti. Työtoverit ovat myös ystäviä ja he viettävät vapaa-aikaakin yhdessä. Kirjastolla on 12 työntekijää, joista vain kahdella on kirjastoalan koulutus. Muilla on oma erikoisalansa ja osaamisensa erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden järjestämiseen. Henkilöstöllä on kokouspäivä kerran kuukaudessa, jolloin kirjasto on kiinni.
Kirjasto järjestää kiertokävelyjä, elokuvanäytöksiä sekä on mukana Kirjastojen yö -tapahtumassa. Antaumuksella työskentelevät kirjastoihmiset jalkauttavat kirjastoa innokkaasti: kesällä Gogol-kirjasto on mukana pop up -kirjastoissa kaupungin puistoissa. Erilaisia tapahtumia on paljon: kirjailijatapaamisia, tapahtumia lapsille, teemapäiviä. Myös kissajoogaa on voinut käydä kokeilemassa. Jokavuotinen Gogol tänään -konferenssi järjestetään taas lokakuussa.
Gogol-kirjasto on mukana Facebookissa, VK:ssa ja Instagramissa. Venäjän Facebookissa eli VK:ssa on yli 18.000 seuraajaa, Facebookissakin yli 700 tykkääjää.
Lopuksi
Kaikissa kirjastoissa meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Kolmessa kirjastossa vierailun aikataulu oli tiukka. Välillä hädin tuskin ehdimme ottaa kuvia, kun oppaamme oli jo siirtymässä seuraavaan tilaan. Yleisessä kirjastossa tunnelma oli täysin toinen. Oppailla ei ollut kiire. Kierroksen päätteeksi he olivat kiinnostuneita myös meistä ja työstämme.
Matkan jälkeen totesimme, että muutoksen tuulet puhaltavat myös naapurimaamme kirjastoissa. Yleisissä kirjastoissa tilojen ja toimintakulttuurin muutos on selvästi meneillään.
Millainen tulee olemaan Venäjän tieteellisten kirjastojen tulevaisuus? Tiedekirjastoilla on satavuotiset perinteet takanaan sekä käytössään vanhat ja historialliset rakennukset. Painettua aineistoa on paljon ja samalla elektronisten aineistojen käyttö ja saatavuus lisääntyy.
Kuvat: Kaisu Sallasmaa ja Susanna Rossi
2. Lähde: http://www.maatieto.net/maat/venaja/koulutusjarjestelma
Kommentit