Peda-pörinää

Yhteistyö on voimaa AMKIT-pedagogiikkaryhmässä. Kevään aikana 2014 osallistuimme useampaan tapahtumaan: Finna-päivään Lahdessa, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -päiville Hämeenlinnassa, Lilac-konferenssiin Britanniassa ja AMK-kirjastopäiville Helsingissä. Lisäksi ryhmämme jäsen Eerika Kaasalainen oli vaihdossa Cardiffissa.

Finna-päivä Lahdessa
Finna-päivää vietettiin huhtikuussa Lahdessa. Päivän teemana oli Finnan vaikutus tiedonhaun ohjaukseen ja opetukseen. Ohjelma suunniteltiin yhdessä AMKIT-konsortion järjestelmäkehitysryhmän kanssa. Pääsimme tutustumaan SAMKin, LAMKin ja Jyväskylän yliopiston Finna-sivustoihin ja hyödyllisiin kokemuksiin. Kiinnostavassa, käytännön kokemuksiin pohjautuvassa esityksessään Jyväskylän yliopiston informaatikko Marja Kokko totesi, että Finnaan siirtymisessä on paljolti kysymys vanhoista käytännöistä poisoppimisesta. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on aloitettu uuden käyttöliittymän opettaminen tämän vuoden alussa, joten kokemusta on ennättänyt kertyä jonkin verran. Haasteellista on ollut muun muassa ohjeiden laatiminen, koska Finnassa tapahtuu pieniä muutoksia koko ajan. Mielenkiintoinen oli myös Anu Liikasen (Oamk) Onerva-animaation esittely. Animaatiota käytetään Leevi-Finnassa tiedonhaun opastamiseen.

Finnan pedagogisiin puoliin keskittynyt Finna-päivä koettiin tarpeelliseksi, ja sille toivottiin myös jatkoa. Palautteissa esitettiin runsaasti kehittämisideoita. Yhteistyötä toivottiin muun muassa opetuksen kehittämiseen ja oppimateriaalien työstöön, IL-kurssien laadintaan, opetussisältöjen pohdintaan ja arviointiin sekä ohjeistusten tekemiseen (mm. videot, animaatiot, tiedonhankintapeli). Myös käytännön kokemuksia Finnan käytöstä toivottiin edelleen jakoon. Lisäksi palautteissa kysyttiin, taipuuko Finna niin sanottuun tehotiedonhakuun, ja millaisia haasteita Finna on tuonut ohjaukseen ja neuvontaan asiakaspalvelussa. Esiin nousivat myös tarve käyttää yhtenäistä termistöä ja luetteloinnin tärkeys hakujen onnistumisen kannalta.

ITK-päivät Hämeenlinnassa

ITK-päivien teemana Hämeenlinnan Aulangolla oli “Pedagogiikka palaa: miten rakennamme uusia tapoja oppimisen tueksi ja kehittämiseksi”. AMKIT-pedagogiikkaryhmäläisillä oli tapahtumassa oma posteri, jossa esiteltiin uutta informaatiolukutaitosuositusta. Suositus herätti paljon kiinnostusta. Antoisia, ajatuksia herättäviä keskusteluja käytiin useiden eri koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa. Erityisesti ihmisiä kiinnostivat lähdekritiikkiin liittyvät asiat; monet kertoivat konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa olivat joutuneet tarkemmin pohtimaan erilaisten tiedonlähteiden luotettavuutta.

ITK-päivien varsinaisissa esityksissä nousivat esiin MOOCit (Massive Open Online Course) eli avoimet massiiviset verkkokurssit, joista puhuttiin useammassa esityksessä ja myös päivän avajaispuheenvuoroissa. Jo ennen ITK-päiviä Harri Ketamo alusti MOOCeista. Näistä luennoiminen jatkuu, ja Tampereella voi kuulla lisää MOOC-asiaa torstaina 26.6. luennolla Learning is Changing: MOOCs, The Open World, and Beyond.

Kirjastot ja pelillisyys oli aiheena NFC-kirjastoseikkailu -esityksessä. Eero Hammais Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoi Luvian kirjaston 10 - 12 -vuotiaille tehdystä seikkailupelistä. Interaktiivisessa pelissä lapset tutustuvat kirjallisuuteen, kirjastotilaan, kirjojen hyllyluokitukseen ja yleisen kirjaston käyttäytymissääntöihin.

Monet ITK-päivien esiintyjät puhuivat yhteistyön tärkeydestä esimerkiksi eri koulutussektoreiden välillä. Tätähän pedagogiikkaryhmä pääsi jo kokeilemaan, kun yhdessä yliopiston Informaatiolukutaitoverkoston kanssa syntyi "Suositus Suomen korkeakouluille - Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa”. Yhteistyön jatkeena ammattikorkeakoulujen kirjastolaiset esittelivät suositusta posterissa ITK-päivillä ja yliopiston kirjastosta Leena Järveläinen kertoi Lilac-konferenssissa yhteistyöstä.

Cardiff University - Erasmus henkilöstövaihdon IL-kuulumiset

Universaalit IL-opetuksen haasteet puhuttivat Cardiffissakin: kuinka puhua asiakkaiden kanssa samaa kieltä, kenen kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja kuinka kehitämme omaa ammattitaitoamme. Cardiff on kuulu työstään IL-opetuksen kehittämisessä. Heidän tekemänsä Handbook for Information Literacy on laajasti Suomessakin käytössä IL-opetuksen tukena pedagogiikkaryhmän Suomen oloihin soveltaman Opas informaatiolukutaidon opetukseen muodossa. Alkuperäisestä oppaasta lupailtiin päivitettyä versiota vielä tämän vuoden aikana. Cardiff on onnistunut sulauttamaan IL:n opetukseensa. IL on sulautettu 70 %:iin kursseista, ja 90 % opiskelijoista osallistuu kirjastoinfoihin. Virtuaalisessa oppimisympäristössä on Research help -moduuli, jonka sisällä on yksittäisiä aihekokonaisuuksia, kuten viitteidenhallinta, tiedonhaku tietokannoista jne.

Tutustumisen arvoinen on Cardiffin Information Literacy Resource Bank (ILBR), joka sisältää monenlaista materiaalia opettajille ja informaatikoille IL-opetuksen tueksi. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Cardiff tekee myös yhteistyössä yliopiston opiskelijaradion kanssa Podcasteja, esimerkkinä: Student Survival Guide to Writing a Good Essay. Podcast koostuu viidestä lyhyestä lähetyksestä, jotka voi ladata koneelle tai kuunnella verkossa. Lähetykset päivitetään vuosittain, ja niitä markkinoidaan posterikampanjan avulla.  Nykytrendin mukaan kirjastolla on myös oma kanava YouTubessa cardiffunlib. Tutustu ja katso esimerkiksi Cardiffin yliopisto-opiskelijoiden tekemä Citation and Referencing -opetusvideo.

AMK-kirjastopäivät Arcadassa 11. - 12.6.2014
Neljän vuoden tauon jälkeen järjestelyillä AMK-kirjastopäivillä konsortion työryhmien toimintaa esiteltiin eri tavoin. Pedagogiikkaryhmä esitteli viime aikaista toimintaansa varsin käytännönläheisellä esimerkillä eli IL-posterilla. Päivien tärkeää antia olivat myös keskustelut sidosryhmien edustajien ja tietysti muiden  amk-kirjastolaisten kanssa. Jos yhteistyö on voimaa pedagogiikkaryhmässä, on se sitä myös koko amk-kirjastokentällä. Yhteisten kokoontumisten tärkeää antia ovatkin juuri yhteiset keskustelut, asioiden esiintuominen sekä ajatusten ja ideoiden virtaus.

Osana kirjastopäivien työryhmäesittäytymisiä pedagogiikkaryhmä kyseli palautetta ja kehittämisehdotuksia ryhmän tulevaa toimintaa varten. Yhteenvetona palautteista voi todeta, että ryhmä nähdään tärkeänä kontaktiverkostona, joka tekee työtä tiedonhankinnan opetuksen ja ohjauksen yhteisten linjausten aikaansaamiseksi sekä toimintatapojen ja aineistojen kehittämiseksi. Myös amk-kirjastokentän kuulumisten vaihtomahdollisuutta opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta arvostettiin. Yhdessä vastauksessa mainittiin muun muassa, että ryhmää tarvitaan, koska pedagogiikka tulee olemaan varmasti yksi tärkeimmistä kirjaston toiminta-alueista. Toisessa todettiin, että “yhdessä tehden saamme aikaiseksi jotain sellaista mihin yksin ei pysty”. Kirjastoyhteistyön merkityksen lisäksi esiin nousi opettajien ja opiskelijoiden kuuntelemisen tärkeys työmme kehittämisessä.

Ryhmä sai kirjastopäiväläisiltä myös konkreettisia kehittämisideoita. Koulutusta, työpajoja ja kansainvälistä asiantuntijavierailua kaivattiin. Lisäksi eri ammattikorkeakoulujen tiedonhankinnan opetusmateriaaleja toivottiin näkyviksi esimerkiksi jonkinlaiseen ideapankkiin koottuna mallien ja vinkkien saamiseksi omaan opetustyöhön. Pelillistämisen avulla toteutetuista kirjasto- ja tietopalveluistakin toivottiin koontia.

Saatuja ideoita käydään syksyllä läpi pedagogiikkaryhmässä, kun tulevaa suunnitellaan. Vinkkejä otetaan edelleen mielellään vastaan: Millaisia toiveita tai palautetta sinulla on AMKIT-pedagogiikkaryhmälle?