Parasta palvelua Lapin korkeakouluille

Lapin korkeakoulukirjasto on kulkenut monien vaiheiden kautta nykyiseen organisaatioon eli Lapin yliopiston erillislaitokseksi. Keskustelin korkeakoulukirjaston johtajan Susanna Parikan kanssa menneestä, nykytilasta ja tulevastakin. Millainen uusi organisaatio on, millainen siitä tulee, ja miten se palvelee kahta korkeakoulua?

Lapin korkeakoulukirjasto toimii kolmessa kaupungissa, Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Kirjaston kehitystä kuvataan yksityiskohtaisesti vuoteen 2015 saakka artikkelissa, jonka lopuksi todetaan, että korkeakoulut suunnittelevat kirjaston toimipisteiden yhdistämistä Rovaniemellä ja yhtä, selkeää johtoa kirjastolle (Koponen, Parikka ja Puustinen 2015, 21).

Uusi organisaatio, uudet mahdollisuudet

Vuosi 2017 oli korkeakoulukirjaston "hullu vuosi", kuten Parikka kuvaa. Päätökset oli tehty, ja organisaatiomuutos, henkilöstön siirtäminen yhden työnantajan palvelukseen sekä Rovaniemen yksikköjen yhdistäminen tekivät vuodesta haastavan. Uudessa organisaatiomallissa on kolme palvelualuekokonaisuutta, ja jokainen työntekijä kuuluu johonkin niistä. Mitä uutta uudella organisaatiolla tavoitellaan?

– Ei uutta organisaatiota ole turhaan tehty. On oikeasti tärkeää, että edetään uusiin asioihin, eikä vain totuta tekemään vanhaa arkea. Kirjaston prosessit pitää käydä läpi, ja yhdessä tekemiseen pitää olla mahdollisuuksia, tähdentää Susanna.

Mikä ohjaa toimintaa ja mihin suuntaan?

Suhde taustaorganisaatioihin muuttuu.

– Kirjastoa ohjaa kolme eri strategiaa, yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä korkeakoulukonsernin. Enää ei ole olemassa edustuksellista johtokuntaa, kuten sopimuspohjaisen yhteiskirjaston aikana. Yhteistyötä on mietittävä toisella tavalla, nyt kun ammattikorkeakoulu on iso asiakas. Jokin yhteistyöelin, foorumi tai kanava tarvitaan, jotta pysytään selvillä organisaatioiden muutoksista ja pystytään kehittämään palveluita. Keskustelu on välttämätöntä, pohtii Susanna.

Asiakasnäkökulma, asiakaslähtöisyys on kirjaston keskeinen arvo. Kirjasto on talon johtava asiakaspalveluyksikkö myös ulospäin, Susanna toteaa. Taustaorganisaatioiden kautta tärkeitä ovat myös esimerkiksi pohjoisuus ja arktisuus. Mikä saa henkilöstön toimimaan yhteen, kun ollaan eri kaupungeissa ja eri palvelualueissa? Alkuvuosi on oikeastaan perehdytty uuteen organisaatioon, järjestelmiin ja lukemattomiin käytännön asioihin. Uusi palkkausjärjestelmäkään ei ammattikorkeakoulusta tulleille ollut mikään läpihuutojuttu. Miten tästä jatketaan?

– Kesäkuun iso ponnistus on kansainvälinen Polar Libraries Colloquy -konferenssi, jonka järjestelyistä Lapin korkeakoulukirjasto kantaa päävastuun. Lomien jälkeen pääsemme suunnittelemaan, ideoimaan ja keskustelemaan siitä, millaista kirjastoa olemme tekemässä. Siinäkin tarvitaan varmasti uusia käytäntöjä ja menetelmiä, suunnittelee Susanna. – Päätöksentekokulttuuri korkeakoulukirjaston yksiköissä on ollut erilaista, nyt on luotava oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä yhdessä, hän jatkaa.

Lähde

Parikka, S., Koponen, M., & Puustinen, M. (2015). Yhteistä polkua etsimässä – case Lapin korkeakoulukonserni. Signum, (4). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/signum/article/view/53355.

Kirjoittaja

Tiina Mäntylä, tietopalveluasiantuntija, Lapin korkeakoulukirjasto