Pääkirjoitus: Kun resurssit vähenevät, yhteistyö korostuu

Loppuvuoden pimeinä päivinä saatiin lukea uutisia niin uudesta korona-aallosta kuin leikkauksista eri organisaatioissa. Tunnelmat olivat hämmentyneitä: mihin ollaan menossa? Poikkeusaika ja talouskuri nostavat ydinosaamisen esille ja samanhenkisten työtovereiden tuki tulee entistä tärkemmäksi.

Tampereella on eletty mielenosoitusten syksyä. Kirjastolaiset ovat ympäri maata sydän syrjällään seuranneet, kuinka alma materin käy. Tampereen yliopisto lopulta irtisanoi marraskuun lopulla yhteensä 107 työntekijää ja YLEn tietojen mukaan kaikkiaan tukipalveluista lähti yli 200 ihmistä.

Samaan aikaan Tampereen yliopiston tiloja pyritään vähentämään 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta kirjastolla on puolustajansa: Linnasta ei luovuta -liike keräsi tänä syksynä adressiin yli 1 600 nimeä. Vaikka mielenosoitukset ja kannanotot kirjaston päärakennuksen Linnan säilyttämiseksi lämmittävätkin mieltä, on se laiha lohtu siitä, millaisen kuvan kirjastoleikkaukset piirtävät yliopistosta.

Marraskuussa kävi myös ilmi, että omalla työpaikalla alkavat leikkaukset. Leikkaukset johtuvat korkeakoulujen uudesta rahoitusmallista (2021–2024), jossa otetaan käyttöön koulutusalakohtaiset erot huomioivat kertoimet. Määräaikaisia tai uusia työntekijöitä ei palkata ja lisätöitä ei teetetä. Korkeakoulun johto ja tukipalvelut velvoitetaan tekemään omien tehtävien lisäksi joko opetus- tai TKI-työtä.

Kirjastolaisten skill set

Viesti on, että vähemmällä täytyy saada aikaan enemmän tulosta. Kirjastolaisten osaaminen nousee yhtäkkiä arvoon arvaamattomaan: Kun jo rahoituksen saaneisiin hankkeisiin ei saada palkattua tekijöitä, etsitään talon sisältä osaavaa henkilökuntaa. Mikä on kirjastolaisten skill set, jota tarjoamme?

Koronan takia kirjastomme kaikuvat tyhjyyttään ilman opiskelijoita. Kun kampuksilla on hiljaista, tuntuu luontevalta keskittyä muuhun kuin tiskissä istumiseen. Tilanteen voi nähdä myös mahdollisuutena: edessä on tilaisuus oppia uutta ja luoda taas parempia palveluita.

Tämä kaikki on aloittanut keskustelun siitä, mikä on tieto- ja julkaisupalveluiden työn ydintä. Mikä työssämme on arvokkainta opiskelijoiden, opettajien ja TKI:n kannalta, mistä voimme luopua ja kuinka arvottaa hyvin erilaisia tehtäviä keskenään? Toisaalta herää kysymys, jos siirrymme nyt poikkeusaikana muihin tehtäviin, tulkitaanko tämä niin, ettei tieto- ja julkaisupalveluissa tarvita myöhemminkään samaa määrää henkilöstöä.

Älä jää yksin!

Keväällä 2022 alkaa myös avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta. Ammattikorkeakouluilla on paljon tehtävää tulosten osoittamiseksi. Tarvitaan resursseja edetä avoimen TKIO:n palveluiden rakentamisessa ja saada tuloksia mitattavaksi asti Tiede- ja tutkimus -portaalin.

Kun henkilöstön määrä vähenee, samojen kysymysten kanssa painivien kollegoiden tuki toisesta korkeakoulusta on arvokasta. Joulukuun alussa juhlittiin AMKIT-konsortion 20-vuotispäivää juhlawebinarilla; siellä hehkutettiin yhteistyön voimaa. AMKIT-konsortio alkoi järjestelmäkonsortiona, mutta on laajentunut sittemmin amkilaisten tuki- ja ideayhteisöksi, jossa tartutaan rivakasti uusiin asioihin ja opetellaan yhdessä.

Osaamisen jakamiseen ja oppimiseen pyrkii myös Avoin TKIO -verkosto. Se on perustettu verkostoa edeltäneessä hankkeessa tehdyn havainnon perusteella: "Avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen kehittäminen vaatii laaja-alaista osaamista, johon yksittäisen ammattikorkeakoulun resurssit eivät välttämättä riitä (Päällysaho et al. 2021)." Verkoston postituslistalle ja uutiskirjeen saajaksi on ilmoittautunut jo satakunta avoimen TKI:n, oppimisen ja kirjastopalveluiden asiantuntijaa. Verkoston postituslistaa ja uutiskirjettä voi suositella kollegalle tai oman talon TKI-työntekijälle ja opettajalle. Webinaarit ja avoimet aamukahvit ovat kaikille avoimia.

Poikkeusajan ja leikkausten aikana toivon, että kehittäminen ja yhteistyö jatkuu – sitä tarvitaan näinä aikoina.

Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa!