Pääkirjoitus: Ammatti-identiteetti ja asennemuija

07.06.2022

Suomessa työtaisteluja on tänä keväänä käyty useammalla rintamalla. Ala toisensa jälkeen on ilmoittanut tarvitsevansa tuntuvan palkankorotuksen. Keskusteluun on noussut se, mistä maksetaan eli osaaminen. Kuka amk-kirjaston työntekijä oikein on ja mitä hän osaa?

Ammatti-identiteetti tarkoittaa käsityksiä itsestä suhteessa työhön ja ammattiin. Mitä osaan? Mistä haaveilen ammatillisesti? Ammatillinen tarina vahvistuu vuorovaikutuksessa muihin alan ihmisiin.

Ammatti-identiteetin yksi osa-alue on palkkaus, vaikka se ei ole ainoa. Kirjastonhoitajan kokonaisansioiden keskiarvo kunta-alalla on 2 795 euroa ja informaatikon 3 017 euroa kuukaudessa. Palkat ovat alle kuntasektorin kokonaisansioiden keskiarvoon, joka on 3 449 euroa kuukaudessa. Ammattikorkeakouluissa palkkaus on ehkä hitusen tätä korkeampi.

- Nämä lukemat eivät ole peruspalkkoja, vaan sisältävät jo lisät. Ne ovat keskipalkkoja, joten karkeasti puolet jäsenistämme saavat tätä vähemmän, kertoo Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista liiton verkkosivuilla.

Mitä kirjastonhoitaja tai tietoasiantuntija sitten tekee palkkansa edestä? Mikä on kirjaston työntekijän skill set?

Yhdysvaltalainen National Library of Medicinen työryhmä (2019) on listannut seuraavia osaamisalueita:

Perinteiset kirjastotaidot: luettelointi, konsultointi, kirjallisuushaut, bibliometriikka, koulutus ja ohjaus, arviointi ja evaluointi
Tietotekniset taidot: datalukutaito, käytettävyys, datanlouhinta, datan visualisointi
Palveluiden kehittämistaidot: haastattelu- ja arviointitaidot organisaatioiden tarpeiden ymmärtämiseksi, kestävän kehityksen suunnittelu, viestintä- ja markkinointi
Tutkimuksen tekoon liittyvät taidot: ymmärrys tutkimuksen teosta ja tutkimusetiikasta, tilastoista.
Datataidot: aineistonhallintasuunnitelmien tekoon liittyvät taidot, data- ja metadatastandardit ja kuratointi, datan jakaminen ja käyttö, dataan viittaaminen.
Ihmissuhdetaidot: tiimityötaidot, yhteisötaidot, lobbaustaidot
Elämänmittaisen oppimisen taidot: joustavuus ja omaksuminen, ongelmanratkaisukyky, muotoiluajattelu.

Kaikkia näitä tehtäviä amk-kirjastoissa varmasti tehdään ja osataan. Lisäksi tehdään nykyisin myös paljon muuta, muun muassa avoimen oppimisen tukemista ja Creative Commons -lisenssien ohjaamista ja saavutettavuuskonsultointia.

Osaaminen on laajaa ja korkeakoulun ytimessä niin opiskelijoiden arjen, TKI-työn kuin opetuksenkin rajapinnoilla. Kuitenkin käsitykset ammatillisesta osaamisesta tuntuvat välillä edelleen tiivistyvän ainoastaan kirjojen lainaamiseen ja palauttamiseen – myös tietoasiantuntijoiden omissa mielissä.

Miltä tietoammattilainen sitten näyttää yhteisönsä silmissä?

Työkaveri kuuli tänä keväänä opiskelijan suusta: “Oota,mun tarvii kysyä yks asia tolta kirjastomuijalta.” Työtiimin WhatsApissa riemastuttiin: Kirjastomuijahan on hyvä sana!

Muija oli kaikkien mielestä positiivisempi termi kuin täti, jota vieläkin kuulee. Röökimuija ja asennemuija – muija on enemmän rock.

Tänä kesänä järjestetään Kreodin Kesäkirjastolaiset -kampanja, jonka tarkoitus on tuoda alan moninaisuutta esille. Ota rohkeasti kuva itsestäsi Suomen suvessa ja näytä kaikille, että meistä on moneksi!

Lähteet

Federer, L., Clarke, S.C. and Zaringhalam, M., 2020. Developing the librarian workforce for data science and open science. https://doi.org/10.31219/osf.io/uycax
Tilastokeskus 2021. Kuntasektorin palkat 2021.