Oppimateriaalit avoimeksi? Muutama käytännön vinkki avaamiseen

Kirjastossa tehtävän opetuksen ja ohjauksen myötä syntyy monenlaista esitys- ja tehtävämateriaalia, josta voisivat hyötyä myös muut samoja asioita opetuksessaan käsittelevät. Kun pääsee tutustumaan muiden tuottamiin materiaaleihin, saa myös uusia ideoita asioiden käsittelyyn ja vaihtelua omaan tuttuun tuntirakenteeseensa. Liittyminen avointa oppimateriaalia julkaisevien joukkoon lienee kiinnostaa monia, mutta mitkä ovatkaan ne käytännön asiat, jotka tulisi huomioida ennen oppimateriaalin julkaisemista?

Oppimisen avoimuuden osalta on tapahtunut viime aikoina paljon. Kevään aikana on julkaistu kolme erilaista avoimeen oppimisen kokonaisuuteen liittyvää luonnosta, opas avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta, avointen oppimateriaalien laatukriteereiden ensimmäinen osa sekä suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta (Helariutta ym. 2021). Samalla avointen oppimateriaalien julkaisualusta aoe.fi on vakiinnuttanut asemaansa ja palvelusta löytyy jo yli 1300 erilaista avointa oppimateriaalia. Ammattikorkeakoulukirjastotkin ovat käynnistäneet oman yhteiskehittämisprojektinsa avoimista oppimateriaaleista tiedonhankinnan opetukseen (Elenius ym. 2021). Eli mukaan vaan!

Merkitse lähteet ja tutustu lisensointiin

Kun oppimateriaalia valmistellaan, on syytä pitää alusta saakka mielessä ajatus avoimesta julkaisemisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuutta sekä tekstin että siihen liittyvien kuvien, taulukoiden ja kuvioiden alkuperäisten lähteiden merkitsemisen käytänteissä niin, että uudelleenjulkaiseminen on mahdollista. Monesti esimerkiksi kuvien kanssa turvallisin tapa on käyttää itse ottamiaan tai laatimiaan kuvia. Myös uudelleenkäytettävien aineistojen käyttöehdot on otettava huomioon ja merkittävä selkeästi esille. 

Kun jo oppimateriaalia valmisteltaessa on huomioitu avoin julkaiseminen, helpottaa se myös julkaisuvaiheessa tehtävää päätöstä tuottamasi materiaalin lisensoinnista. Avointen oppimateriaalien kirjastossa oppimateriaalit lisensoidaan käyttäen Creative Commons eli CC -lisenssejä. CC-lisenssien eri vaihtoehtojen tunteminen onkin suureksi avuksi myös oman lisensointipäätöksen teossa, sillä et voi antaa toisen laatimaan aineistoon laajempaa lisenssiä kuin mitä tekijä itse on antanut. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että jos olet käyttänyt aineistossasi kuvaa, jonka lisenssiehdot ovat CC-BY-SA, ei koko aineistoa voi lisensoida sallivammalla CC-BY lisenssillä. 

Lisenssit tulee myös merkitä selkeästi esille. Erityisen tarkkana kannattaa olla silloin, kun olet hyödyntänyt omassa oppimateriaalissasi aiemmin lisensoitua aineistoa, esimerkiksi kuvia tai toisen oppimateriaalin osia. Lukijalle tulisi olla aineistoon tutustuessaan aina selvää, millä ehdoin kutakin osiota voi jatkokäyttää. Lisätietoja tekijänoikeudellisten asioiden huomioimisesta avointen oppimateriaalien julkaisemisessa löydät oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden ensimmäisen osalinjauksen liitteestä ”Suositus oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa huomioitavista tekijäoikeudellisista asioista” (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020). 

Huomioi saavutettavuus

Saavutettavuuden huomiointi on tärkeä osa oppimateriaalien avointa julkaisemista ja siksi se on oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden ensimmäisen osalinjauksen kolmannen periaatteen lisäksi saanut tuekseen oman käytännönläheisen oppaan saavutettavuuden huomioimisesta käytännössä (luonnos). Oppaan lukemalla saa hyvän kokonaiskuvan saavutettavuuden eri elementeistä sekä käytännöllisen tarkistuslistan, jonka avulla omaa materiaalia voi arvioida sekä tarvittaessa perehtyä kuhunkin tarkistuslistan kohdan aiheeseen syvällisemmin. 

Käytännössä saavutettavan oppimateriaalin laatimisen apuna kannattaa käyttää työvälineohjelmien, kuten PowerPointin ja Wordin, helppokäyttöisyystyökalua. Sen avulla on helppo tunnistaa ja korjata kohdat, jotka aiheuttavat haasteita saavutettavuuden näkökulmasta. Kaikkeen helppokäyttöisyystyökalukaan ei kuitenkaan taivu ja esimerkiksi kuvien vaihtoehtoiset tekstit kannattaa kirjoittaa itse ajatuksella sen sijaan että turvautuisi järjestelmän ehdottamiin versioihin. Myös kuvat, joissa on esimerkiksi tekstiä laatikoissa, on syytä laatia saavutettavuusnäkökulma huomioiden ja tarkistaa esimerkiksi laatikon taustavärin ja tekstin värin välinen riittävä kontrasti. Kun sitten esimerkiksi Word -tiedostoa muunnetaan pdf-muotoon, voi vielä olla paikallaan tutustua saavutettavasti.fi -sivuston hyviin ohjeisiin saavutettavan pdf -tiedoston laatimisesta. 

Arvioi ja kehitä

Avoimilla oppimateriaaleilla on laatukriteeristö (luonnos), joka auttaa oman materiaalin kehittämisessä ja jatkojalostamisessa. Kriteerit on koottu käytännölliseksi tarkistuslistaksi viiden eri kokonaisuuden alle: sisältö, oppimis- ja opetusmenetelmät, käytettävyys ja saavutettavuus, löydettävyys ja jakaminen sekä jatkojalostettavuus. Tarkistuslista auttaa hahmottamaan ne osiot omasta materiaalista, joihin tulisi vielä kiinnittää huomiota sekä helpottaa määrittelemään materiaalin tämänhetkisen laadun ja mahdolliset tulevat kehityskohteet. Laatukriteeristöön kannattaakin tutustua ennen aineiston julkaisemista ja varmistaa, että vähintään perustason vaatimukset täyttyvät. 

Avoimen oppimisen tiimoilta tapahtuu paljon ja yksi erinomainen paikka seurata tilanteen kehittymistä on avoimen oppimisen opas. Opas on tehty avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa osana avoimen oppimisen asiantuntijaryhmän työskentelyä. Opasta seuraamalla saat tietoa kotimaisista linjauksista ja suosituksista sekä mahdollisuuden kurkistaa myös kansainväliselle avoimen oppimisen rintamalle. 

Metatiedot kuntoon

Kun oppimateriaali on valmisteltu tekijänoikeuksia ja lisenssejä kunnioittaen sekä saavutettavuus huomioiden, on aika suunnata julkaisemaan aineisto avointen oppimateriaalien kirjastossa osoitteessa aoe.fi. Palveluun tallennetut oppimateriaalit ovat haettavissa sekä avointen oppimateriaalien kirjaston että kansallisen Finnan kautta. Oppimateriaalin tallentaminen kirjastoon edellyttää sisäänkirjautumista joko HAKA -tunnuksilla, Suomi.fi -tunnistautumisella tai MPASSid:llä.

Oppimateriaalin tallentaminen on helppoa ja omat oppimateriaalit näkyvät kirjautuneelle käyttäjälle näppärästi omana välilehtenään. Oppimateriaalin tallentamiseen on syytä kuitenkin varata hetki aikaa, jotta saa tuotettua laatimalleen aineistolle laadukkaat metatiedot ja siten edistettyä aineiston löydettävyyttä ja jatkokäyttöä. Omalle aineistolle kannattaa lisäksi laatia aineiston perustietojen yhteydessä tallennettava kansikuva, jotta materiaali nousee paremmin visuaalisesti esille. 

Lopuksi

Oppimateriaalien avoin julkaiseminen on mielenkiintoinen uusi mahdollisuus myös kirjastoammattilaisen työssä. Korkeakoulukirjastoissa on paljon yhteisiä opetettavia asioita ja oppimateriaalien hyödyntäminen korkeakoulujen välillä on mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tästä hyvä osoitus on ammattikorkeakoulukirjastolaisten yhdessä työstämät oppimateriaalit tiedonhankinnan opetukseen, joista ensimmäiset ovat jo löytäneet tiensä myös avointen oppimateriaalien kirjastoon. (Elenius ym. 2021; Elenius & Kiuru 2021)

Usein oman aineiston julkaisemisen kynnys voi olla korkea. Niinpä erilaiset työkalut aineiston puolueettomaan arviointiin voivat vauhdittaa julkaisupäätöstä ja auttaa toteamaan, että asiat ovat kunnossa, ei muuta kuin julkaisemaan!