Opiskelijahyvinvoinnista tiedolliseen hyvinvointiin

02.10.2024

Kuva: PxHere, CC0

Korkeakoulukirjastoissa edistetään opiskelijahyvinvointia. Osaammeko kuitenkaan määritellä mitä hyvinvointia me edistämme?  Laurea-kirjastossa luodaan Tietomaisema-konseptia, jossa tiedollinen hyvinvointi on ytimessä. Artikkelissa pohditaan mitä hyvinvointia korkeakoulukirjastot voivat tuottaa.

Opiskelijahyvinvointi

Opiskelijahyvinvointi on keskeinen kehittämiskohde niin suomalaisissa korkeakouluissa kuin muuallakin. Tutkijat tuovat esille, että riippumatta maasta, koulutusorganisaatiosta tai oppimisympäristöistä korkeakouluopiskelijoiden kokema ahdistuneisuus, stressi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Nämä vaikuttavat opinnoista suoriutumiseen ja elämänlaatuun. Opiskelijahyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä on laajasti yksimielisyyttä. Opiskelijahyvinvoinnista ei kuitenkaan ole yhtenäistä, kaikkien hyväksymää määritelmää. Jos organisaation käytössä ei ole omaa määritelmää, se vaikeuttaa toimien oikeanlaista kohdentamista ja vaikuttavuuden arviointia. Yleisesti opiskelijahyvinvointia pidetään moniulotteisena kokonaisuutena, johon vaikuttavat fyysiset, älylliset (Intellectual), sosiaaliset ja ympäristötekijät. (Douwes & al. 2023, Bladek 2021, Cox & Brewster 2020.) Tutkijat Douwes & al (2023) selvittivät mitä hyvinvointi opiskelijoiden omasta mielestä opiskelussa on ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Toistuvia teemoja olivat tasapainottelu opintojen ja muun elämän välillä, resilienssi, pystyvyyden kokeminen, halu olla yhdessä muiden kanssa, tunne kuulumisesta (sense of belonging), opiskelija-opettaja -suhde, jossa empatia on tärkeää, sekä opetuksen laatu. 

Myös korkeakoulukirjastot ovat tarttuneet opiskelijahyvinvointiin. Hyvinvoinnin tukeminen kampuksilla lukeutuu edelleen vuonna 2024 Association of College & Research Libraries julkaiseman vuosittaisen katsauksen mukaan korkeakoulukirjastojen top trendeihin. Kirjastoissa on otettu holistinen lähestymistapa opiskelijoiden tukemiseen ja toteutettu monenlaista toimintaa. Kuvaava esimerkki on Study Happy -toiminta Warwickin yliopistossa, joka on ensimmäisiä dokumentoituja kirjaston hyvinvointia edistäviä kampanjoita Britanniassa. Study Happy toteutuksen aikana kirjastossa oli perinteisen ohjaamisen lisäksi esimerkiksi: eri kulttuureista tulleiden verkostoitumistapahtumia; musiikkifestivaali ja ukulelen soittotunteja;  origami ja aikuisten värityskirja -tunteja; ohjausta opiskelijaliikunnan jooga- ja kehonhuoltotunneille; viikoittainen hyvinvointikävely kampuksella; opiskelijoiden kanssa järjestettyjä tapahtumia eri teemoista;  kahvia, teetä ja pientä purtavaa tarjolla; seinä mihin opiskelijat saivat kirjoittaa hyvinvointivinkkejä toisilleen, ja erittäin suosittu eläinterapia-päivä, jolloin kirjastoon tuotiin koiria silitettäväksi. (Brewerton & Woolley 2016.) Lista on hengästyttävä ja varmasti toiminta toi monille osallistujille iloa sekä lisäsi myönteistä suhtautumista kirjastoon ja sen käyttöä.

Arikkelissaan Cox ja Brewster (2020) eivät väheksy yllä kuvattua toimintaa, mutta kritisoivat, että kirjastoilta on fokus hukassa. Opiskelijoille kohdennettua hyvinvointia ei ole määritelty ja sen vuoksi toimien vaikuttavuutta ei voida arvioida. Kun kehitetään hyvinvointiin liittyviä toimia ja palveluita, kirjastojen pitäisi pystyä selittämään miksi ne ovat tärkeitä. Heidän mukaansa kirjastojen pitää löytää lähestymistapa oman tietoammatillisen osaamisen kautta. Myös Bladek (2021) esittää kysymykset: Mikä tarkalleen on kirjaston henkilökunnan rooli ja vastuu oman organisaationsa hyvinvoinnin viitekehyksessä? Pitääkö kirjaston henkilökunnalla olla erityistä osaamista, jotta se pystyy tukemaan opiskelijahyvinvointia? Tietoammattilaisten osaamisen tulee olla siivu, joka täydentää muiden korkeakoulun ammattilaisten hyvinvointia edistäviä toimia. Opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ymmärrys ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen ovat osa kirjastoalan asiantuntijatyötä ja taitoa (Kalema 2019). 

Tiedollinen hyvinvointi

Laurea-kirjastossa on kehitetty tietoammattilaisten osaamiseen perustuva hyvinvoinnin edistämisen käsite ’Tiedollinen hyvinvointi’. Se on keskeisessä roolissa Laurea-kirjaston uudessa Tietomaisema-konseptissa. Tiedolliseen hyvinvointiin sisältyy useita toimia, joita kirjastoissa jo tehdään, mutta tietoammattilaisen oman ”tontin” täsmentäminen auttaa fokusoimaan mitä teemme ja miksi, sekä arvioimaan mitkä palvelut hyödyttävät opiskelijoiden tiedollista hyvinvointia eniten. Käsitteelle löytyi Jian Cuin väitöskirjasta (2014) Laurea-kirjaston sisältöihin osin sopiva määritelmä, joka keskittyy tietotekniikkaan ja tiedontarpeen tyydyttämiseen. Laurea-kirjaston näkökulmasta tiedolliseen hyvinvointiin vaikuttavat muutkin asiat kuin tietotekniikka.

"The thesis follows these lines of defining well-being and defines information well-being as a state of comfort and happiness derived from satisfying information needs, through attaining, processing, and utilizing information. The state of comfort and happiness is the result of the satisfaction of information needs, which have distinct levels. The foundation of information needs is infrastructure, connectivity, and affordability of ICTs.” (Cui 2014)

Cuita mukaillen tietoasiantuntijan ammatillinen siivu liittyen opiskelijahyvinvointiin on:

Tiedollinen hyvinvointi on hyvän olon ja onnellisuuden tila, joka saavutetaan koska tiedontarve on tyydytetty siten, että tarvittava tieto on löydetty, käsitelty ja hyödynnetty. 

Tiedolliseen hyvinvointiin liittyy vahvasti kokemuksellisuus. Laurea-kirjaston näkökulmasta tiedollinen hyvinvointi perustuu kirjastotoiminnan ytimen avulla luotuihin olosuhteisiin, jotka vaikuttavat oppimiskokemukseen ja sitä kautta koettuun hyvinvointiin. Ytimessä ovat: pääsy tietoon ja materiaalit, tilat ja tietoasiantuntijan palvelut. Tiedollinen hyvinvointi linkittyy myös informaatiolukutaitoon, joka Laurea-kirjastossa määritellään Lloydiin perustuen ”kyvyksi tietää, mitä tietomaisemasta löytyy, ja ammentaa siitä merkityksiä sitoutumalla, osallistumalla ja kokemalla tietoa” (Helariutta & al. 2024).

Pääsy tietoon

Korkeakoulussa kirjastojen tehtävä on tarjota opiskelun tueksi aineistoja ja reittejä tietoon. Tietoaineistojen järjestäminen ja käyttöön saattaminen ovat kautta kirjastohistorian olleet toiminnan keskiössä (Kalema 2019). Opiskelijat voivat kokea turhautumista, kun he etsivät tietoa erilaisiin oppimistehtäviin. Tiedolliseen hyvinvointiin kuuluu, että kirjaston verkkopalvelut ovat selkeitä kielellisesti ja sisällöllisesti, oikein kohdennettuja ja helppokäyttöisiä. Niissä tulee huomioida kognitiivinen saavutettavuus. Kirjaston verkkoaineistot tunnistetaan    opiskelua ja yleistä hyvinvointia vahvasti tukevana palveluna (Samo & Agcito 2024). Vastaavasti kirjastotiloissa pitää olla selkeyttä opasteissa ja sijoittelussa. Tarvittavan tiedon löytyminen itsenäisesti ilman järjestelmistä johtuvia vaikeuksia voi lisätä pystyvyyden ja tyytyväisyyden tunnetta sekä vähentää turhautumista. 

Lukeminen on oleellinen osa tietoon pääsyä. Tietoammattilaisen osaamisen kautta tiedollista hyvinvointia voidaan edistää kertomalla opiskelijoille erilaisia keinoja helpottaa lukemista verkossa. Tähän liittyy muun muassa tieto kirjaston tarjoamien verkkoaineistojen kuuntelumahdollisuudet. Tietoammattilaisten osaamiseen ei kuulu neuvominen hyvinvoinnista. He voivat kuitenkin ottaa aktiivisen roolin esimerkiksi terveystiedon esilläpidosta joko kampuksilla tai verkossa. 

Tilat

Kirjaston fyysiset tilat ovat muuttuneet kirjakokoelmasta dynaamisiksi oppimista edistäviksi sosiaalisiksi opiskelu- ja ryhmätiloiksi. Tiedolliseen hyvinvointiin vaikuttaa mahdollisuus olla turvallisessa tilassa yksin tai yhdessä. Muutoksesta huolimatta kirjaston tiloilta odotetaan perinteistä ilmettä ja tunnelmaa. Kirjat kuuluvat niihin oleellisina symboleina. Vaikka opiskelijat eivät käyttäisi kirjaston kokoelmia, kirjojen näkeminen luo uniikin tunnelman ja kokemus tiedon keskellä olemisesta kannustaa opiskelemaan. Toinen kirjastoon oleellisesti kuuluvana elementtinä pidetään hiljaista tilaa. Muiden näkeminen opiskelemassa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirjastotilat ovat muuttuneet kodinomaisiksi paikoiksi, joissa voi olla oma itsensä, on mahdollisuus oppia ja kuulua samaan viiteryhmään muiden läsnä olevien kanssa. Opiskelijoiden kokemus kirjastosta tilana kuuluu tiedolliseen hyvinvointiin. Sinne tullaan vapaaehtoisesti ja ympäristö kannustaa opiskeluun. 

Myönteinen kokemus edellyttää, että tila tunnistetaan kirjastoksi ja että se sopii monenlaiseen opiskeluun ja tietovirtojen kohtaamiseen sekä tarjoaa paikan rentoutua. Lisäksi kirjastotilassa henkilökunnalla on suuri merkitys turvallisen tilan ja rauhallisen ilmapiirin ylläpitäjänä. (Garnar & Tonyan 2021, Cox 2017, Samo & Agcito 2024.) Kirjastot ovat kehittäneet fyysisiä tiloja vastaamaan nykyisä tarpeita. Haasteena on, miten kehittää vastaavia virtuaalisia tiloja, joissa jakaminen ja yhdessä tekeminen edistävät tiedollista hyvinvointia. 

Tietoasiantuntijan palvelut

Laurea-kirjastossa tiedonhankinnan ohjaus on yksi tärkeimmistä tietoasiantuntijan tehtävistä. Tietoasiantuntijan ja opiskelijan kohtaamisessa edistetään tiedollista hyvinvointia auttamalla opiskelijaa ja kannustamalla eteenpäin. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen tietomaisema, josta he lähtevät tiedonhankinnassa liikkeelle. Kirjaston palvelut ja aineistot tai rooli opiskeluympäristönä eivät ole itsestäänselvyys opiskelijan tietomaisemassa. Ohjaustilanteessa tulisi tunnistaa opiskelijan lähtökohdat. Erityinen haaste voi olla kansainvälisen opiskelijan oman tietomaiseman tunnistaminen. 

Kun opiskelija kokee ohjaustilanteessa empaattisuutta ja saa eväitä omaan tiedonhankintaan omasta lähtökohdastaan, sillä voi olla paljon merkitystä pystyvyyteen ja sitä kautta tiedolliseen hyvinvointiin. Myös arjen asiakaspalvelutilanteissa on tärkeä tunnistaa opiskelijan tietomaisema, jotta vuorovaikutuksessa saa sopivaa ohjausta ja tiedollisen hyvinvoinnin kokemuksen. Vaikka opiskelijat eivät kysyisi asiakaspalvelusta neuvoja, pelkkä tietoisuus siitä, että tarvittaessa saa ohjausta tiedonhankintaan lisää tiedollista hyvinvointia (Garnar & Tonyan 2021). 

Lopuksi

Korkeakoulukirjaston merkitys opiskelijoille on edelleen tärkeä. Tila koetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelua tukevana, henkilökunta voi omalla osaamisellaan helpottaa opintojen sujuvuutta ja opiskelijoille kohdennettu tietoympäristö koetaan keskeisenä omien opintojen edistäjänä. Opiskelijoille kannattaa edelleen järjestää tempauksia ja tapahtumia, jotka houkuttelevat heitä kirjastoon, tuovat opiskeluarkeen iloa ja viestivät kirjastosta aktiivisena, opiskelijoista välittävänä toimijana. Mutta kun panostetaan systemaattisesti opiskelijoiden hyvinvointiin, tarvitsemme selkeät raamit, miten voimme kirjastoina tuoda lisäarvoa opiskelijoille oman osaamisemme kautta. Laurea-kirjastossa nämä raamit ovat tiedollinen hyvinvointi. 
 

Lähteet

Kirjoittajat

Kaisa Puttonen

tietoasiantuntija

Laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti